Lue keskustelun säännöt.
Kunnon eli fysiikan heikkeneminen 40v jälkeen
19.11.2023 |
Olen lähtokohtaisesti ollut aina oman iän viiteryhmässä niin kestävyys kuin lihaskunnon suhteen tasolla erinomainen. Nyt ikää 42 vuotta ja ihan karmeaa miten kunto laskee päivä päivältä. Se on siinä suhteessa ihan selkeätä, että nykyään ei voi liikkua kuten ennen. Fysiikka ei yksinkertaisesti riitä. Kroppa tarvitsee palautumista paljon enemmän ja yksinkertaisesti tulee erilaisia vaivoja kokoajan. Jos haluaa pysyä ehjänä, on pakko siirtyä pyöräilyyn, uintiin ja maltilliseen lihaskuntoharjoitteluun. Vauhdikkaat pallopelit on myrkkyä kropalle ja lämmittelyt pitää tehdä todella hyvin jos meinaa ehjänä säilyä.
Kaiken kukkuraksi yksikin huonosti nukuttu yö niin ei puhettakaan ettå jaksaisi liikkua. Elimistö tarvitsee palautumista kaikesta. Työnteostakin kroppa väsyy todella paljon. Ennen ei ollut mitään ongelmaa.
Nyt mietin mitä se on kun mennään 50 vuoteen. Varmaan jos ei ois nuorempana ollut hyvässä kunnossa ja olisi aloittanut liikunnan 35-40v välillä, voisi olla elämänsäkin kunnossa eikä olisi kenties kulumia. Nyt kun liikkunut ikänsä, alamäki on taattua ja kulumia varmasti joka nivelessä.
Millaisia kokemuksia teillä?
Kommentit (13)
Käy jossakin liikuntaryhmässä jossa vertaisikäisiäsi hyväkuntoisia, siitä sen näkee aika nopsaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu geeneistä, millaisen kropan on sattunut perimään. Osalla se kehon rapautuminen alkaa aikaisemmin ja toiset pärjää hyvässä kunnossa pitempään. Toki asiaan voi itse hieman vaikuttaa, elintavoilla, ruualla, levolla ja liikunnalla.
Saan valtavasti voimaa omaan liikkumiseen kun katson nykymaailman menoa ja sitä millaisia laiskoja paskoja ihmiset keskimäärin ovat. Yritän pitää itsestäni huolta ja syödä terveellisesti ja vastapainoksi sallin itselleni myös herkuttelua. Ei liikunnasta kannata kuitenkaan stressiä ottaa. Olen myös onnellinen siitä että työni on muutakin kuin tietokoneen ääressä istuskelua ja ehkä se pitää myös mielen terveenä.
Kyllä se kondis rupeaa huononemaan jyrkästi jo ennen kolmeakymmentä jos ei mitään tee.Mutta yhtä kaikki alamäki on väistämätöntä kun ikää tulee lisää mutta sen jyrkkyyteen voimme itse vaikuttaa.
Se on paha ikä, yleensä urheilijat lopettaa uransa myös ennen 40 vuotta just samoista syistä.. Siitä alkaa näkymään merkkejä jo 30v jos totta puhutaan :D 20-30 on yleensä se "Prime aika". Suosittelen tekemään just niiku sanoit, kevyttä lihaskuntoo yms et ainakin lihakset pysyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
51 vuotiaana olen suht hyvässä kunnossa. Ei valittamista.
Jos fysiikka = kunto, niin miten on kemiasi laita, heikkeneekö sekin? Entä matematiikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, varmasti pitää paikkansa. Moni lapsena ja nuorena kilpaurheilua harrastanut on jo kolmikymppisenä varsin vaivainen.
Itse taas olen aina harrastanut suht maltillisia lajeja, joten nyt neljäkymppisenä ei mitään ongelmaa missään, päinvastoin olen elämäni kunnossa tällä hetkellä. Toisaalta en ole huomannut, että huonosti nukuttu yö vaikuttaisi tai että tarvitsisin esim. töistä palautumiseen enemmän aikaa, vaan ihan samalla lailla jaksaa liikkua ja tehdä vaikka salilla kunnon treenin. Olen jopa virkeämpi kuin joskus nuorempana.
Nelikymppisenä on pahin suvantovaihe tavalliselle sohvaperunalle, menee kyllä ohi ja kunnon kohentamisen vaikeus helpottuu siitä kun tulee lisää ikävuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihaskuntoa ja kestävyyttä voi parantaa vielä vaikka 60 ikävuodenkin jälkeen. Jäädessäni eläkkeelle terveystarkastuksessa todettiin minun olevan rapakunnossa eli minulla todettiin ylipainoa, 2-tyypin diabetes, rasvaa maksassa eikä kolestroliarvotkaan olleet ihan kohdallaan. Kävin myös lähiapteekin tarjoamassa kehon koostumusmittauksessa, jonka lukemat kertoivat mm., että lihaskuntoni oli todella huono. Käärin hihat ja aloitin elämäntaparemontin, muutin ruokavalioni ja ruokailurytmini, karistin ylipainon, sain sokeri- ja ja kolestroliarvot kohdalleen ilman lääkityksiä ja myös rasva maksasta suli pois. Aloitin painon pudotuksen myötä myös liikunnan ja aloin tehdä n. tunnin reipastahtisia kävelylenkkejä 6 päivänä viikossa mikä myös vauhditti painon putoamista. Ruokavaliomuutokseni ovat pysyviä eikä paino ole noussut siitä mihin se asettui painonpudotuksen myötä. Kroppani sietää nyt hyvin vaikka viikottain herkuttelupäivän, jolloin voin syödä kohtuudella myös sellaista mikä ei muuten kuulu enää ruokavaliooni (esim. valkoinen vehnä, sokeripitoiset tuotteet). Kävelyn lisäksi olen käynyt nyt n. vuoden ajan kuntosalilla ja lihaskuntoni alkas sekin olla nyt jo melko hyvä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, kuntosalilla jossa käyn käy myös yli 80-vuitiaita ihmisiä.
Mulla on nyt 46v vielä oikeinkin hyvä kunto ja myös palautuminen, pystyn käymään 4-5x viikko rankan kamppailulajin 1,5h treeneissä ilman mainittavaa väsymystä tai lihaskipuja. Seuraan sykemittarilla treeniä ja tosiaan joka kerta kovatasoinen harjoitus. Salilla käyn myös välillä vaihtelun vuoksi ja siellä myös raskailla painoilla onnistuu treeni.
Muutosta vaikka 10v takaiseen en vielä huomaa, yksi nivel jossa vanha vamma vaivaa ajoittain mutta sekin liittyy siihen vammaan eikä ole ns kuluma. Painoa yrittää kertyä kyllä ja syömisiin saa todella kiinnittää huomiotta.
Romahdusta odotellessa 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö sinun opetella treenaamaan.
Itse olen 46 v ja paremmassa kunnossa kuin koskaan. Nostan raskaita kuormia salilla ja nautin ihan täysillä.