Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu pahalta mieheni puolesta ettei hän saanut toivomansa poikaa
18.11.2023 |
Mieheni on aina toivonut poikaa. Hän on puhunut tästä toiveesta jo seurustelun alkuaikoina. Hänen toiveensa liittyvät varmasti siihen että hän haluaisi kuulua poikansa kanssa johonkin urheiluseuraan ja kulkea pelireissuilla yms. Mieheni parhaat kaverit ovat kaikki saaneet ainakin yhden pojan ja he saavat elää juuri tätä hänen toivomaansa elämää.
Tiedän että tämä kirjoitus ärsyttää joitain. Mutta tiedän myös että monet naiset toivovat saavansa tyttöä ja sekin toive on nykyään sallittu. Mieheni rakastaa ihan taatusti kolmea tyttöään, sitä en yhtään epäile. Jos olisimme saaneet kolme poikaa, minulle se ei olisi ollut mikään katastrofi, koska en ole koskaan haaveillut mistään tietystä asiasta lapsien kanssa. Valitettavasti rahaa ei ole enää neljänteen lapseen, eikä sukupuoli ole syy tehdä lapsia lisää muutenkaan.
Kommentit (91)
Noissa lapsiasioissa on vähän arpapeliä ja aina nyt ai vaan osu sitä toivottua sukupuolta. Se on jokaisen kohdalla vähän 50:50-mahdollisuus.
Koeta vaan sanoa pojallesi, että on onnellinen kun ylipäänsä on saanut lapsia, nykyäänhän yhä useampi mies valittaa lapsettomuutta ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki samat asiat voi tehdä tyttöjen kanssa. Taatusti pelireissata ym.
Eivätkö tytöt tosiaan voi urheilla? Mitä jos olisikin tullut poika, mutta sitä ei voisi vähempää kiinnostaa pelireissut?
Älkää vaan tehkö enää neljättä sen takia josko olisi poika.
Ymmärrän ihan täysin ajatuksesi. Minun mies julisti kaikille saavansa pojan (ennen ensimmäisen lapsen rakenneultraa). Taputteli pientä mahakumpuani ja sanoi että siellä on hänen poikansa. Kun saimme tietää että tulossa onkin tyttö, hän jotenkin vetäytyi. Yritti kyllä olla iloinen, mutta näin hänestä että hän suri asiaa. Kun tyttö syntyi, hän toki rakasti lastaan. Kun toinen tyttö syntyi, mies alkoi julistaa kovaan ääneen typerä fraaseja, kuten tosi miehet saa vain tyttöjä ja muuta typerää. Kyllä hän aikalailla omia juttujaan vain tekee ja minä olen tyttöjen kanssa. Ehkä tilanne muuttuu Kun tytöt kasvaa ja voivat lähteä isän kanssa vaikka kalaan tai futikseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta toisen puolesta sureminen. Hänen pitää hoitaa itse ajatusprosessinsa ja surunsa kuntoon ajan myötä. Mies voi edelleen harrastaa itse ja kaveriensa kanssa miesjuttuja, ei sitä mikään estä. Uskon että tytöt riittävät tällä kertaa. Ja poikaa ei nyt väkisin saa synnytettyä, ellei tee toisen kanssa lapsen, tuskin eroaa? Ehkä hänen tutullaan on poika, jos haluaa pelata vaikka lautapeliä ja kysyä mitä poikien elämään kuuluu.
Mun mieheni sai toivomansa pojan. Eipä sitten enempää lapsia halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ja tytär harrastaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noissa lapsiasioissa on vähän arpapeliä ja aina nyt ai vaan osu sitä toivottua sukupuolta. Se on jokaisen kohdalla vähän 50:50-mahdollisuus.
Koeta vaan sanoa pojallesi, että on onnellinen kun ylipäänsä on saanut lapsia, nykyäänhän yhä useampi mies valittaa lapsettomuutta ylipäätään.
Ai nyt ap:llä yhtäkkiä on poika?
Me "toivottiin" puolison kanssa molemmat poikaa. Minulla oli pojan nimikin valittuna jo omasta teini-iästäni saakka. Saatiin kaksi tyttöä. Jossain vaiheessa mulla tuli kamala vauvakuume ja haaveilin kamalasti vielä siitä pojasta, mutta puoliso ei oli ehdoton lapsiluvun kanssa.
Nyt meidän tytöt on teini-ikäisiä eikä kumpikaan meistä enää edes ajattele koko asiaa. Mies pelailee videopelejä tyttöjen kanssa ja esikoisella on jo haaveissa minkälaisen auton hän haluaa täysi-ikäisenä, pääsevät sitä sitten yhdessä rassailemaan. Ehkä meillä on käynyt vähän "onni" myös siinä, että tytöillä on samoja mielenkiinnon kohteita isänsä kanssa 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika on vain ja ainoastaan miehen päässä, jos ei tyttöjen kanssa voi harrastaa.
Se on miehen paukuista kiinni tuleeko poikaa vaikka siitä usein syyllistetä naista jos ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yksi poika, joka ei ole lainkaan kiinnostunut urheilusta tai monista muistakaan ns. poikien jutusta. On vähän itsepäinen oman tiensä kulkija. Tykkää musiikista, tiedejutuista ja kirjallisuudesta. Eli ei näihin asioihin aina nimenomaan se sukupuoli vaikuta, vaan enemmänkin persoonallisuus.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän jokainen mies haluaa oman pojan. Se on ihan selkeää. Toki jos jotain traumoja omassa isäsuhteessa niin eri juttu. Olen jostain lukenut että poikalapsen isät pysyvät suhteessa todennäköisemmin kuin pelkkien tyttöjen isät.
Helkkari mitä paskaa tällä vuosituhannella!!
mummi 71v, tytön ja pojan äiti ja kahden pojan mummi
Me saatiin miehen toivomat pojat. Sanoi aina, että kun pojat kasvavat, niin tekevät ja menevät yhdessä. Pojat jo isoja, eikä isään käytännössä mitään suhdetta, koska ei sitten kuitenkaan kiinnostanut lapsien kanssa puuhailu.
Tosiaankin näin, että vaikka olisi poika tullutkin, olisi voinut olla luonteeltaan jotakin aivan muuta kuin mitä miehesi on kuvitellut. Esim. oma poikani on aina inhonnut kaikkea joukkueurheilua, eikä ole urheilusta muutenkaan kiinnostunut. Joten ei olisi tullut pelireissuja.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän jokainen mies haluaa oman pojan. Se on ihan selkeää. Toki jos jotain traumoja omassa isäsuhteessa niin eri juttu. Olen jostain lukenut että poikalapsen isät pysyvät suhteessa todennäköisemmin kuin pelkkien tyttöjen isät.
Onpa inhottava kommentti. Minä taas olen lukenut, että parit, joilla on 2 tyttölasta ovat kaikkein onnellisimpia.
Itse olen ei-toivottu tyttö. Vanhemmat saivat 4 tyttöä ja vihdoin viides oli poika. Hän sai erilaista kohtelua, kuin me tytöt. Ei sen kauan toivotun pojankaan asema hääppöinen ole, kauheat odotukset niskassa heti sukupuolen selviämisen jälkeen. Isä toivoo jo vauvana hänestä urheilijaa tai muuta oman egonsa jatketta. En ole siis kateellinen veljelleni, hän on yhtä lailla "uhri".
Vanhemman pitäisi päästä noissa odotuksissaan oman egonsa yläpuolelle. Miettiä, mitä se pieni lapsi (tyttö tai poika) tarvitsee, sen sijaan että miettisi sitä, mitä minä tarvitsen (sen lapsen kautta). Liian monelle vanhemmalle lapsi on vain oman egon jatke.
Surullista myös se, jos isä ikäänkuin luovuttaa vanhemmuudessa, jos tulokas onkin tyttö. Ei vie samalla lailla harrastuksiin, ei edes yritä tehdä tytön kanssa mitään. Itse olen jäänyt vaille isän opastusta, minulle ei ole kannattanut neuvoa samoja taitoja kuin pojille.
Ihailen isiä, jotka harrastavat tyttäriensä kanssa, oli se sitten jalkapalloa tai keppihevostallien tekemistä yhdessä. Ihailen miehiä, jotka opettelevat tekemään tyttärilleen lettejä, vaikkei se olisi heille yhtään luontaista. Tälle pitäisi antaa paljon enemmän arvostusta.
Sitä paitsi moni tyttö voi olla urheilullisempi tai lahjakkaampi kuin joku poika, ei kaikista pojistakaan tule jalkapalloilijoita. On väärin myös poikia kohtaan nuo stereotyyppiset oletukset ja odotukset.
Tuo on tyypillinen yksinkertaisen miehen ongelma. Kaiken pitäisi olla häntä varten. Ei niin päin että hän olisi muita varten, ei edes omaa pientä lastaan. Hyvä vanhempi tukee lasta sellaisena kuin tämä on ja vahvistaa tämän hyviä ominaisuuksia. Yksinkertaisille miehille on myös hyvin tärkeää että on sitä yleisöä kenelle näyttää miten upea isä on, ja pelireissuilla se onkin helppo esittää. Rauhassa kotona lasten kanssa puuhailu ei sitten kuitenkaan kiinnosta.
W t