Hirveä olo. Sanoin miehelle, etten tiedä rakastanko häntä ja
että onko parisuhteessa muka normaalia, että toista kohtaan ei tunne mitään vetoa eikä kiinnostusta, ja että tuntemukset ovat kuin veljeä kohtaan.
Mies tietysti loukkaantui, enkä ihmettele, on varmaan hirveää kuulla tuollaista puolisoltaan.
Ja varsinkin kun mies oli juuri laittanut ruokaa, siivonnut, ja halusi viettää kanssani aikaa.
Mutta en voi valehdella ja teeskennellä ja oli pakko olla rehellinen, mies tietää että mietin eroa, mutta hän ei millään ymmärrä miksi haluan erota "hyvästä suhteesta".
Pakkohan minun oli rehellisesti kertoa miksi ero pyörii mielessä.
Vai teinkö väärin?
Miksi rakkauteni ja kaikki tunteeni ovat näin hukassa? Mihin ne ovat hävinneet, miksi en tunne mitään?!
Kommentit (104)
Kuvittele, että miehesi nyt jättää sinut ja alkaa heti seurustelemaan toisen kanssa, laittelee lomamatkoilta yhteiskuvia someen ja hehkuttaa onneaan. Miltä tuntuu?
Hyvä, että kerroit tuntemuksistasi. Itse ainakin haluaisin kuulla, jos puolisoni tuntisi noin. Mutta olisin tietysti aika romuna siitä.
Taitaa olla muut mielessä. Vai onko kokeiltu jo?
Yrität saada miehen päättämään erosta puolestasi kun et uskalla sitä eropäätöstä tehdä, nice.
Jees. Ei muuta kuin Tinderiin ja panotreffejä sopimaan. Väljähtänyt suhde joutaakin mennä. Kyllä Tinderin alfat saavat tunteiden vuoristoradan käyntiin. Kerran täällä vain eletään!
Vierailija kirjoitti:
Kuvittele, että miehesi nyt jättää sinut ja alkaa heti seurustelemaan toisen kanssa, laittelee lomamatkoilta yhteiskuvia someen ja hehkuttaa onneaan. Miltä tuntuu?
Olisin helpottunut ja onnellinen, että mieheni olisi löytänyt jonkun joka häntä rakastaa ja jota mies rakastaa. Mieheni on ihan hyvä tyyppi, ansaitsisi varmasti häntä arvostavan ja rakastavan kumppanin, kun itse en siihen jostain syystä näytä enää pystyvän.
Aloittaja
Musta silmä ja sp-tauti vuoristoradan, ah, niin kuumasta intohimosta jollaista ei ole koskaan ennen kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvittele, että miehesi nyt jättää sinut ja alkaa heti seurustelemaan toisen kanssa, laittelee lomamatkoilta yhteiskuvia someen ja hehkuttaa onneaan. Miltä tuntuu?
Olisin helpottunut ja onnellinen, että mieheni olisi löytänyt jonkun joka häntä rakastaa ja jota mies rakastaa. Mieheni on ihan hyvä tyyppi, ansaitsisi varmasti häntä arvostavan ja rakastavan kumppanin, kun itse en siihen jostain syystä näytä enää pystyvän.
Aloittaja
Miksi aloit sitten suhteeseen hänen kanssaan? Ihmiset eivät ole tavaroita.
No, sanottu on nyt sanottu, hyvä että olit rehellinen. Mutta tuossa tilanteessa en kyllä pitkään löysässä hirressä pysyisi vaan parempi teille molemmille erota piakkoin.
Vierailija kirjoitti:
Jees. Ei muuta kuin Tinderiin ja panotreffejä sopimaan. Väljähtänyt suhde joutaakin mennä. Kyllä Tinderin alfat saavat tunteiden vuoristoradan käyntiin. Kerran täällä vain eletään!
Oletan, että oli sarkasmia.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että parisuhdetta pitäisi vaan jatkaa, vaikka tuntemukset ovat jo pitkään olleet tällaiset aloituksessa kuvatun kaltaiset?
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Kuvittele, että miehesi nyt jättää sinut ja alkaa heti seurustelemaan toisen kanssa, laittelee lomamatkoilta yhteiskuvia someen ja hehkuttaa onneaan. Miltä tuntuu?
Sitä saa, mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jees. Ei muuta kuin Tinderiin ja panotreffejä sopimaan. Väljähtänyt suhde joutaakin mennä. Kyllä Tinderin alfat saavat tunteiden vuoristoradan käyntiin. Kerran täällä vain eletään!
Oletan, että oli sarkasmia.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että parisuhdetta pitäisi vaan jatkaa, vaikka tuntemukset ovat jo pitkään olleet tällaiset aloituksessa kuvatun kaltaiset?
Aloittaja
Mitä h*lvettiä sitten olet pimittänyt asioita mieheltäsi? Uskomaton tunnekylmä vätys olet.
Oletko kuitenkin joskus rakastunut? Mikä on muuttunut? Jossain vaiheessa parisuhdetta tulee kausi jolloin rakkaus voi olla päätös. Päätös rakastaa tänäänkin.
Olen itse eronnut mutta mä en koskaan rakastanutkaan. Sitten kun mä rakastuin, tiesin mitä sen olisi pitänyt aina olla. Mun tunteet on edelleen erittäin vahvat mutta sen olen jo päättänyt että vaikka ne joskus laimenisivatkin, tämän ihmisen rinnalla olen hautaan asti. Jos se minusta on kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuitenkin joskus rakastunut? Mikä on muuttunut? Jossain vaiheessa parisuhdetta tulee kausi jolloin rakkaus voi olla päätös. Päätös rakastaa tänäänkin.
Olen itse eronnut mutta mä en koskaan rakastanutkaan. Sitten kun mä rakastuin, tiesin mitä sen olisi pitänyt aina olla. Mun tunteet on edelleen erittäin vahvat mutta sen olen jo päättänyt että vaikka ne joskus laimenisivatkin, tämän ihmisen rinnalla olen hautaan asti. Jos se minusta on kiinni.
Siksi olisikin hyvä että susta erottaisiin siten että sulle sanotaan että en koskaan rakastanut.
No miksi olet vielä siellä?
Mitä ajattelit, että miehesi tuohon vastaa?
Jos eroat, ei se ole tae jostain ihanasta suhteesta. Voit elää yksin loppuelämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuitenkin joskus rakastunut? Mikä on muuttunut? Jossain vaiheessa parisuhdetta tulee kausi jolloin rakkaus voi olla päätös. Päätös rakastaa tänäänkin.
Olen itse eronnut mutta mä en koskaan rakastanutkaan. Sitten kun mä rakastuin, tiesin mitä sen olisi pitänyt aina olla. Mun tunteet on edelleen erittäin vahvat mutta sen olen jo päättänyt että vaikka ne joskus laimenisivatkin, tämän ihmisen rinnalla olen hautaan asti. Jos se minusta on kiinni.
Siksi olisikin hyvä että susta erottaisiin siten että sulle sanotaan että en koskaan rakastanut.
No, mä en koskaan valehdellut myöskään.
Mitä enemmän vaivaa näkee toisen eteen tai yhteisen päämäärän hyväksi, sitä enemmän toista alkaa arvostaa. Jos et paljoakaan panosta suhteeseenne, et voi paljon odottaa tunteitakaan.
Toisaalta hyvässäkin suhteessa tunteet voivat haihtua välillä. Kuulostaa siltä, että mies tekee paljon vuoksesi, mutta sinä et niinkään. Olisiko aika alkaa kohdella miestä kuin kallista timanttia? Jos ette ole naimisissa tai ei ole lapsia, ehkä on mietinnän paikka, jatkatteko. Muuten kannattaa yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän vaivaa näkee toisen eteen tai yhteisen päämäärän hyväksi, sitä enemmän toista alkaa arvostaa. Jos et paljoakaan panosta suhteeseenne, et voi paljon odottaa tunteitakaan.
Toisaalta hyvässäkin suhteessa tunteet voivat haihtua välillä. Kuulostaa siltä, että mies tekee paljon vuoksesi, mutta sinä et niinkään. Olisiko aika alkaa kohdella miestä kuin kallista timanttia? Jos ette ole naimisissa tai ei ole lapsia, ehkä on mietinnän paikka, jatkatteko. Muuten kannattaa yrittää.
Nääh, käsittelemättömät lapsuuden traumat on paras hoitaa hyppimällä suhteesta toiseen.
Sillä lailla.