Millä tavalla ihmiset lyttäävät teitä ilman että edes välttämättä tajuavat sitä?

Lisäyksenä: kehuin siis hänen uutta asuntoaan. Mutta hän otti sen niin, että miksi moitin hänen entistä asuntoaan. 

Joo, sanoin vähän varomattomasti että uusi asunto on paljon kivempi kuin entinen.

- ap

Jotain persoonallisuuteen liittyviä asiattomuuksia, kuten ujouden tai hiljaisuuden päivittelemistä ääneen. Kovin tuntuu olevan ihmeellistä mikäli joku ei halua puhua suuna päänä ja siitä pitää tehdä suuri numero.

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä: kehuin siis hänen uutta asuntoaan. Mutta hän otti sen niin, että miksi moitin hänen entistä asuntoaan. 

Joo, sanoin vähän varomattomasti että uusi asunto on paljon kivempi kuin entinen.

- ap

Minä en ottaisi tuota mollauksena.

Mun mielestä ei kannata ihmisten olla liian herkkiä ja loukkaantua huumorisävytteisesstä sarkasmista tai piikittelystä.  Se on todella lapsellista. Ilkeily on ihan asia erikseen.  Kyllä sen pitäisi pystyä erottamaan piikittelystä. Ilkeily on sellaista, että käytetään sanoja "mitään ja koskaan" negatiivisessa lauseissa mahdollisesti vihaisella aggressiivisella twistillä.  

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei kannata ihmisten olla liian herkkiä ja loukkaantua huumorisävytteisesstä sarkasmista tai piikittelystä.  Se on todella lapsellista. Ilkeily on ihan asia erikseen.  Kyllä sen pitäisi pystyä erottamaan piikittelystä. Ilkeily on sellaista, että käytetään sanoja "mitään ja koskaan" negatiivisessa lauseissa mahdollisesti vihaisella aggressiivisella twistillä.  

Onhan se näinkin, mutta silloin kun haluaa oikeasti sanoa toiselle jotain kivaa ja rohkaisevaa ja toinen tulkitsee sen täysin päinvastoin, niin kyllähän siinä haluaa miettiä että miten toimia toisin jatkossa.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei kannata ihmisten olla liian herkkiä ja loukkaantua huumorisävytteisesstä sarkasmista tai piikittelystä.  Se on todella lapsellista. Ilkeily on ihan asia erikseen.  Kyllä sen pitäisi pystyä erottamaan piikittelystä. Ilkeily on sellaista, että käytetään sanoja "mitään ja koskaan" negatiivisessa lauseissa mahdollisesti vihaisella aggressiivisella twistillä.  

Minun mielestäni tuo sarkasmi / piikittely / leikkimielinen kinastelu kuuluu sellaisiin ihmissuhteisiin joissa tuntee jo toisen niin hyvin, että tietää mikä hänen reaktionsa on. En lähtisi viljelemään sarkasmia ja piikittelyä tosi tuoreissa suhteissa. 

Liian usein olen kuullut että "miten sä voit muka tietää/osata?" asian x tai aiheesta y. 

Aivan eri juttu sanoa että wau, sä tiedätkin tästä jotain ja sitten jatketaan juttelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä: kehuin siis hänen uutta asuntoaan. Mutta hän otti sen niin, että miksi moitin hänen entistä asuntoaan. 

Joo, sanoin vähän varomattomasti että uusi asunto on paljon kivempi kuin entinen.

- ap

Minä en ottaisi tuota mollauksena.

En itsekään tarkoittanut sitä niin enkä kuvitellut toisen henkilön ottavan sitä niin, mutta taisin sanoittaa sen huonosti että "tämähän on tosi parannus entiseen verrattuna" tjsp. Hölmösti ja ajattelemattomasti sanottu joka tapauksessa.

Itse olin ajatellut hänen olevan innoissaan muutoksesta mutta otti sen entisen asuntonsa lyttäämisenä.

Tietysti asiaa pahentaa se, että uusi asunto on yhteinen avomiehen kanssa, joten nyt kun ajattelen asiaa niin tietysti sanoin hölmösti ja tavalla joka lyttäsi hänen omaa entistä asuntoaan.

Pitäisi ajatella ennen puhumista.

- ap

Koen lyttäämisen siinä, ettei kommentoida mitään, vaikka muita kehutaan samoista asioista. Esim. kun on käynyt kampaajalla tai ostanut värikkään vaatteen, niin muita kehutaan, miten kiva kampaus ja reipas ja piristävä vaatevalinta, mutta jos mä teen niin, kukaan ei noteeraa sitä mitenkään.

Huomioimattomuus yleisesti (komppaan tässä edellisiä).

Jos koulussa tai työyhteisössä kysytään kaikilta muilta porukassa miten loma sujui, mitä teitte, mitä kuuluu yms. ja sinun kuulumisistasi ei ole kukaan koskaan kiinnostunut, kyllähän se syö valtavasti sisältä ja tulee olo, ettei ole tärkeä.

No mulle on aina piikitelty opiskelusta. Tyyliin olen vasta 2 vuotta ollut yliopistossa niin päivitelty, että olen jossakin avoimessa yliopistossa opiskelemassa, enkä oikeassa yliopistossa ollenkaan.

Sitten olen kuitenkin aina aikanani valmistunut.

Joidenkin on hirveän vaikea kestää sitä, että joku opiskelee ja jopa joskus kehtaa vielä valmistuakin. Tottahan se kyllä on, että olen osan opinnoista vetänyt avoimen kautta, koska paremmat etäopiskelumahdollisuudet, mutta ei sitä tutkintoa saa ulos, jos ei ole varsinaisena opiskelijana kirjoilla ja niitä kursseja siellä yliopistossa, joita ei avoimessa ole tarjolla :D

Vierailija kirjoitti:

Koen lyttäämisen siinä, ettei kommentoida mitään, vaikka muita kehutaan samoista asioista. Esim. kun on käynyt kampaajalla tai ostanut värikkään vaatteen, niin muita kehutaan, miten kiva kampaus ja reipas ja piristävä vaatevalinta, mutta jos mä teen niin, kukaan ei noteeraa sitä mitenkään.

 

Joo tai kaikkea mitä sanot halutaan kyseenalaistaa ja korjata. Sitten jos se arvostettu henkilö sanoo jotain niin sitä kehutaan kilpaa, että olipa hyvin sanottu, oli hyvä kysymys, ai voi voi uuuuh upeeta. Ja jos taas halveksittu kehtaa sanoa jotain, niin aletaan etsimällä etsimään jotain korjattavaa tai ollaan vaan hiljaa.

Kerran juttelin erään puolitutun kanssa kuulumisia, kunnes hän tokaisi;

Et ole naimisiin mennyt?

🥴🥴🥴🥴🥴

Tuli kyllä sellaisella äänensävyllä, että oli jonkin sortin näpäytys...

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tuo sarkasmi / piikittely / leikkimielinen kinastelu kuuluu sellaisiin ihmissuhteisiin joissa tuntee jo toisen niin hyvin, että tietää mikä hänen reaktionsa on. En lähtisi viljelemään sarkasmia ja piikittelyä tosi tuoreissa suhteissa. 

Nimen omaan.

Lisäksi tilannetaju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei kannata ihmisten olla liian herkkiä ja loukkaantua huumorisävytteisesstä sarkasmista tai piikittelystä.  Se on todella lapsellista. Ilkeily on ihan asia erikseen.  Kyllä sen pitäisi pystyä erottamaan piikittelystä. Ilkeily on sellaista, että käytetään sanoja "mitään ja koskaan" negatiivisessa lauseissa mahdollisesti vihaisella aggressiivisella twistillä.  

Onhan se näinkin, mutta silloin kun haluaa oikeasti sanoa toiselle jotain kivaa ja rohkaisevaa ja toinen tulkitsee sen täysin päinvastoin, niin kyllähän siinä haluaa miettiä että miten toimia toisin jatkossa.

- ap

Kaikki vertailu on aina vaarallista. On turvallista tyytyä esim. tässä tapauksessa vain kehumaan uutta asuntoa.

Jos pyydetään vertaamaan, sitten voi verrata, mutta silloinkin mollaamatta. "Tämä on tosi ihana, mutta pidin myös entisestä kodistasi, siellä oli ne hauskat pikkuikkunat."

Asuntoasioissa on hyvä muistaa, että puhe on ihmisen kodista. Minua aikoinaan ärsytti helkkaristi, kun appi puhui meidän "asunnosta". Vain heidän kotinsa oli oikea koti. - Minun kotini taas oli tuo "asuntomme", heidän talonsa ei ollut minulle koti millään tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen lyttäämisen siinä, ettei kommentoida mitään, vaikka muita kehutaan samoista asioista. Esim. kun on käynyt kampaajalla tai ostanut värikkään vaatteen, niin muita kehutaan, miten kiva kampaus ja reipas ja piristävä vaatevalinta, mutta jos mä teen niin, kukaan ei noteeraa sitä mitenkään.

 

 

Joo tai kaikkea mitä sanot halutaan kyseenalaistaa ja korjata. Sitten jos se arvostettu henkilö sanoo jotain niin sitä kehutaan kilpaa, että olipa hyvin sanottu, oli hyvä kysymys, ai voi voi uuuuh upeeta. Ja jos taas halveksittu kehtaa sanoa jotain, niin aletaan etsimällä etsimään jotain korjattavaa tai ollaan vaan hiljaa.

 

Just tämä! Itse sanoo jotain ja ollaan hiljaa tai muuten sivuutetaan, mutta sitten joku toinen sanoo ihan sen saman asian ihan samoilla sanoilla ja reaktio on hei miten hyvä idea tai sanoitpa tosi hyvin.. 

Lyttäystä on myös paremmaksi pistäminen. Kerrot jostain saavutuksesta ja toinen sanoo että eihän tuo mitään, minulla oli miljoona kertaa vaikeampi tilanne ja blaa blaa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ei kannata ihmisten olla liian herkkiä ja loukkaantua huumorisävytteisesstä sarkasmista tai piikittelystä.  Se on todella lapsellista. Ilkeily on ihan asia erikseen.  Kyllä sen pitäisi pystyä erottamaan piikittelystä. Ilkeily on sellaista, että käytetään sanoja "mitään ja koskaan" negatiivisessa lauseissa mahdollisesti vihaisella aggressiivisella twistillä.  

Huumoriin ja sarkasmiin verhotaan joskus asioita joita ihminen ei kykene sanomaan suoraan koska pelkää hylkäämistä, ikäänkuin lauman ulkopuolelle jäämistä. Itse välttelisin tuollaisia ihmiskuoria.

Ihminen joka käyttää jatkuvasti huumoriin piilotettua viestintää on monesti jo lapsuudessaan oppinut välttelemään konflikteja. Ehkä joutunut hoitamaan perheessä sellaisen rooli ja/tai vastuun joka ei kuulu lapselle. Sellaisen jäljet näkyvät joskus läpi ihmisen elämän jollei niihin riittävän ajoissa puutua ja ohjata ammatti-avun piiriin.