Miksi ei puhuta hoitoalalla työskentelyn aiheuttamasta kognitiivisesta kuormituksesta?

Vierailija kirjoitti:

Kirjalliset työt, joita ovat potilastapahtumien ja potilastietojen kirjaaminen sähköisiin järjestelmiin vievät liian paljon hoitajien työajasta. Se on selvää ettei näitä potilastietoja voida jättää kirjaamatta ylös, mutta puhuminen on helpompaa ja  joutuisampaa kuin kirjoittaminen ja ihmettelen miksi terveydenhoitoalalla ei käytetä sähköisissä järjestelmissä sellaisia sovelluksia, jotka pystyvät muuttamaan puheen tekstiksi. 

Mun on vaikee nähdä toi käytännössä hyvänä, koska kokoajan yleistyy enemmän jo asiakkaan/potilaan luona kirjaaminen, joka on siitä hyvä, että asiakkaan/potilaan näkemys on helpompi kirjata myös ja asioita unohtuu vähemmän. Asiakkaan luona puhuen kirjaaminen olis vaikeeta koska asiakas voi puhua päälle ja välillä kirjataan asioita jotka vois olla kiusallista kirjata niin, että asiakas kuulee. Sit taas jos kirjataan toimistossa niin moni puhuis päällekkäin siellä. Lisäks niille joiden äidinkieli ei oo suomi tää vois olla vaikeeta. Useimmissa paikoissa on käytössä rakenteellinen kirjaus joten se vaikeuttaa vielä lisää puhuen kirjaamista. 

Mun mielestä apotti joka jakaa kyllä mielipiteitä on tietyllä tavalla todella hyvä kirjaamiseen, koska suurin osa asioista vaan klikkaillaan ja sanallista kirjaamista tulee pääasiassa vaan jos on jtn poikkeavaa. Ja kirjaaminen on apotissa tarkempaa ja ohjaa tarkastamaan ja kirjaamaan tarkemmin. 

Ja etenkin haavahoidon ja esim avanteen ja cystofixin hoidon kirjaaminen apotissa on ollu mun mielestä aivan älyttömän hyvä. Apotissa on kat avata, jossa on tavallaan ihmisen ääriviivat edestä ja takaa ja siihen on merkitty missä esim se haava on mitä hoidetaan ja kun sitä klikkaa niin tietoihin saa tallennettua ensinnäkin kuvan haavasta ja lisäks apotti ohjaa kirjaamaan kaiken tarpeellisen, mitä ennen apotti harva osas kirjata. Esim haavan arviointi, puhdistus, hoitotuotteet, eritys, koko, haju jne. Apotin myötä haavahoidon hoitovastetta ja haavan paranemista on älyttömän paljo helpompi seurata 

Vierailija kirjoitti:

Kiire on kuormittavaa, mutta kuormittavaa on myös työskentely hoivakodissa, jossa on huono ilmapiiri ja vallan sekä huomionhakuisia kiusaavia työkavereita. Sijaisia haukutaan niin, että inhottaa kuunnella ja opiskelijoiden kohtelu on ajoittain ala-arvoista. Vaikka ei ole kyse sen koulutetummista ihmisistä kuin lähihoitajista. Tosin luulen että koulutetummat ovat fiksumpia kuin nämä yläasteikäisten tasolle henkisessä kehityksessä jääneet. Tuo jälkimmäinen on hyvinkin kuormittavaa, joten mieluummin olen kokemusteni perusteella töissä kotihoidossa, jossa kuppikuntia ei ole niin paljon, vaikka kiire ja aikataulut painavat. Toki sielläkin on joitakin ihmisiä, jotka eivät pidä minua minään, mutta ei niiden kanssa pyöritä koko päivää samoilla käytävillä.

Yks syistä, joka mutkin vei kotihoitoon töihin! Tosin meidän tiimissä ilmapiirissä ei oo mitään vikaa, eikä kuppikuntia ole. Kaikkialla muualla missä oon ollu on työilmapiiri ollu ikävä, esim sairaalassa ja palvelutaloissa, mut nyt oon työssä jossa työilmapiiri on paras jossa oon koskaan ollu. Varmaan sekin vaikuttaa, kun koko päivää ei kattele samoja naamoja ja työntekijöitä on aika paljon. Meillä uudet työntekijät ja opiskelijatkin otetaan ilolla vastaan ja nimenomaan useempi haluaa opiskelijan ohjattavaks. Meil on kyllä myös loistava empaattinen ja hoitajien puolella oleva esihenkilö, joka puuttuu asioihin heti jos jonkun asiakkaan luona on jotain ongelmaa. Esim yks asiakas huus hoitajille ja heitti meitä pihalle, oli uhkaavan olonen. Ku kerroin tästä esihenkilölle niin ensinnäkin hän sano heti, ettei mun tarvii sinne enää mennä kun kerroin mitä siellä oli tapahtunut ja hän soitti itse asiakkaalle, otti yhteyttä omaan esihenkilöönsä ja otti tiimissä tän puheeksi ja loppujen lopuksi asiakas ulkoistettiin muualle, koska kotihoidon pelisäännöt ei hänen kanssaan toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."

Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.

Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.

Sivusta: ja sitten kuitenkin tulit a) lukemaan tätä ketjua ja b) kommentoimaan.

Kastuiko pöksyihin, kun pääsit taas dissaamaan hoitajia. Taatusti kastuivat.

Pysy poissa semmoisista ketjuista, mitkä vtuttaa näin paljon, ja anna niiden, jotka ko asiaa tekevät keskustella rauhassa. 

Tulin tänne keskusteluun siksi, koska tiedän, millainen kupla tästä keskustelusta muuten olisi tullut. Te ette näe omaa alaanne ja napaanne pitemmälle. Se on niin nähty.

Sori, että vein teiltä hoitajilta sen Teidän ainoan ammatillisen ilonne eli ryhmäitsesäälin vauvapalstalla.

Vai niin, mutta niihin kirjallisiin töihin kuluu kuitenkin liikaa aikaa ja tämä on ongelma joka pitäisi jotenkin ratkaista. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan varma että tämä hoitoalaa jatkuvasti samalla tyylillä dissaava on joko syrjäytynyt peräkammarinpoika, joka on katkeroitunut siitä että sote-alalla on töitä, tai joku joka on hakenut sote-alalla pääsemättä tai huonoja kokemuksia sote-alalla esim. suljetulta osastolta jossa kokee tulleensa huonosti kohdelluksi. Mahdollisesti kaikkia kolmea :)

En ole missään vaiheessa dissannut hoitoalaa, te teette sen aivan itse jatkuvalla itsesäälillänne ja näköalattomuudellanne.

Toistan itseäni. Minusta hoitoala on verrattain hyvä ala vuoden 2023 Suomessa työllistyä ja saavuttaa vakaa elintaso (vakaa ei tarkoita ökyä). Jos tarvitset äkillisesti enemmän rahaa, voit tehdä lisävuoroja tai keikkaa. Tämä ei ole todellisuutta monilla muilla aloilla. Teille se on niin itsestäänselvyys, että ette edes ymmärrä.

Mutta jatkakaa ihmeessä keskustelua Hoitoalan ainutlaatuisesta Multitaskaamisesta ja asioiden kirjaamisesta.

Jos on lusikalla annettu, ei ilmeisesti voi ymmärtää, että jollakin on ämpäri.

Lupaan poistua nyt.

Jep. Taas burn out. 3. muutaman vuoden sisään.

Varmaan on näin, mutta samanlaista on kyllä muuallakin. Porukkaa vähennetään ja tehostetaan ja digitalisaatio tuo sälää sälän päälle. Sellaisissakin töissä, missä ei uskoisi. 

Tuli siis yllätyksenä, että töissä pitää myös ajatella eikä vain mitata pulssia potilaan puhtoisesta ranteesta, niinkuin sairaalasarja Sykkeessä. Nyt sitten pikku aivoliinit väsyy. Yhyy. Käy ostamassa joku lohdutuskäsilaukku. Kyllä se siitä.

Jes nyt sain sairausloman kahdeksi kuukaudeksi

Suurin osa ajasta mennee erilaisten tukipalveluiden kuten taksikyytien ja logistiikan sekä verkostoiden yhteensovittamisestta. En voi ymmärtää et porraskiipijöitä ei oo kun ehkä kaksi ja tarvitsijoita on 5000 ja koko helsingin kaupunki jumittaa sen takia et kyydit sakkaa, sovitut kuntarin käynnit ei siksi onnistu ja kotiutuksia joudutaan siirtämään. Ei siinä mitään. Pidetään vaan päivystykset jumissa ja lepuutetaan kotikuntoisia vanhuksia vuodeosastoilla. Sit sairaanhoitajien aika menee puhelimessa puhuen kuunnellen omaisia ja kuntaria sekä takisfirmoijen myöhästyneitä yhteydeottoja KAIKEN muun työn lomassa vajaalla henkilökunnalla. Alkaa olla nimittäin niin mitta täynnä tätä kaikenlaista toimimattomuutta ja välilnpitämättyyttä.

Joo, ja se pitää vielä kaikenlisäksi hallita niin, että sen voi selittää huonosti suomea hallitsevalle kollegalle ( tämä systeemi) ymmärettävästi.

Jaat lääkkeitä Apotin jumittaessa ja vaatiessa tuhansia klikkailuja puhelin korvalla ja ilmoittelet omaisille myötätuntoisia puheluita kun läheinen alkaa näyttää et kuolema lähestyy ja olet lempeästi kaiken sekopäisyyden kanssa läsnä kuolevalle sekä sille, joka agitoituu liian hälyisestä osastosta muistisairautensa takia. Suonia ei löydy ja niitä pitää onkia puolituntia et saadaan antibiootit oikeaan aikaan edes sinne päin!