Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ei puhuta hoitoalalla työskentelyn aiheuttamasta kognitiivisesta kuormituksesta?
13.11.2023 |
Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä.
Työ ei jää työpaikalle. Vaan tekemättömät asiat pyörivät päässä vielä vapaa-ajallakin.
Olenko vain rikki vai onko hoitoala rikki ja vaatimukset työntekijää kohtaan kohtuuttomia?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tekisi ylitöitä joista ei makseta?
Meillä Paremmilla aloilla sitä kutsutaan joustavuudeksi ja liukumaksi (jos et ehdi sitä koskaan käyttää). Sillä tavalla työnantaja k*see työntekijöitä silmään, ei tarvitse palkata lisää työvoimaa, kun jengi paikkaa omasta selkänahastaan.
Mutta tämähän on h-alalle ennenkuulumatonta. Tee pari pyhävuoroa tai ylitöitä niin tienaat matkassan<<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa ei työ vaan mädät työyhteisöt ja huono johto. Jos kiusataan, johto kuulee asiasta ensimmistä kertaa tai on kuulevinaan.
Samaa kakkaa se on monella muullakin alalla.
Vierailija kirjoitti:
Jaa ei työ vaan mädät työyhteisöt ja huono johto. Jos kiusataan, johto kuulee asiasta ensimmistä kertaa tai on kuulevinaan.
Nyt päästään asiaan. Puhukaa hoitajat alallenne pesiytyneestä työpaikkakiusaamisesta, huonosta johdosta ja asenneongelmaisuudesta.
Kognitio tarkoittaa ymmärrystä, ja on vaikea ymmärtää sitä väitettä, että esim. lähihoitajan työ olisi kognitiivisesti haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tekisi ylitöitä joista ei makseta?
Meillä Paremmilla aloilla sitä kutsutaan joustavuudeksi ja liukumaksi (jos et ehdi sitä koskaan käyttää). Sillä tavalla työnantaja k*see työntekijöitä silmään, ei tarvitse palkata lisää työvoimaa, kun jengi paikkaa omasta selkänahastaan.
Mutta tämähän on h-alalle ennenkuulumatonta. Tee pari pyhävuoroa tai ylitöitä niin tienaat matkassan<<3
Liukumat on ihan ok ja periaatteessa niitä voi tehdä myös hoitoalalla. Käytännössä vain nykyisin ei kun työt on kuitenkin jonkun tehtävä.
Jos ja kun hoitoalaa pidetään huonona alana niin en voi kuin ihmetellä että siellä nykyisin on vielä työntekijöitä. Jos sinä noita mielipiteitäsi pitkään viljelet niin ei ole kovin pitkään eikä siitä voi syyttää hoitoalan työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa ei työ vaan mädät työyhteisöt ja huono johto. Jos kiusataan, johto kuulee asiasta ensimmistä kertaa tai on kuulevinaan.
Nyt päästään asiaan. Puhukaa hoitajat alallenne pesiytyneestä työpaikkakiusaamisesta, huonosta johdosta ja asenneongelmaisuudesta.
Mitä ja ketä se hyödyttää? Parhaiten siitä pääsee eroon vaihtamalla alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan itse mieti työasioita vapaalla eikä siihen ole kukaan edes pakottanut.
Se on yksi uupumuksen merkki jos työasiat ei jää työpaikalle. Onnittelut, et ole uupunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tekisi ylitöitä joista ei makseta?
Meillä Paremmilla aloilla sitä kutsutaan joustavuudeksi ja liukumaksi (jos et ehdi sitä koskaan käyttää). Sillä tavalla työnantaja k*see työntekijöitä silmään, ei tarvitse palkata lisää työvoimaa, kun jengi paikkaa omasta selkänahastaan.
Mutta tämähän on h-alalle ennenkuulumatonta. Tee pari pyhävuoroa tai ylitöitä niin tienaat matkassan<<3
Liukumat on ihan ok ja periaatteessa niitä voi tehdä myös hoitoalalla. Käytännössä vain nykyisin ei kun työt on kuitenkin jonkun tehtävä.
Jos ja kun hoitoalaa pidetään huonona alana niin en voi kuin ihmetellä että siellä nykyisin on vielä työntekijöitä. Jos sinä noita mielipiteitäsi pitkään viljelet niin ei ole kovin pitkään eikä siitä voi syyttää hoitoalan työnte
Hoitoala pitää ITSE itseään huonona alana. Puhuin Paremmista aloista, koska hoitajat pitävät itse omaa alaansa maailman surkeimpana alana (ainakin äänekkäimmät), ja että kaikilla muilla aloilla on helppoa ja leveät elämää.
Eihän tällaisille aivopieruille halua muuta kuin syöttää omaa lääkettään.
Itse pidän hoitoalaa alana, jossa on VERRATTAIN helppoa sekä kilpailuttaa itsensä työmarkkinoilla että vaikuttaa omiin tuloihin nopealla tähtäimellä. Ja saada vakaan elintason.
Alaltanne pitäisi kitkeä mm kiusaaminen pois. Ei työnne ole vaikeaa, mutta tuollaiset asiat kuormittaa aivan turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan itse mieti työasioita vapaalla eikä siihen ole kukaan edes pakottanut.
Se on yksi uupumuksen merkki jos työasiat ei jää työpaikalle. Onnittelut, et ole uupunut.
En tiedä kannattaako siitä onnitella. Tietoinen valinta se on että kotona on muita asioita, jopa työ joka ei liity mitenkään hoitoalaan. Omasta jaksamisesta kannattaa huolehtia oli ala mikä tahansa.
Jaksamis ongelma on toki myös silloin kun töihin ei mene yhtä mielellään kuin ennen ja miettii kaiken aikaa muita vaihtoehtoja. Sen huomaan lisääntyneen niin itselläni kuin työkavereilla ikinä.
Tiedän mistä puhut. Olen itse sosiaalityöntekijä, ja työ on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana aika mahdottomaksi hallita. Pientä silppua ja muistettavaa on niin paljon, että hallinnan tunnetta on mahdoton saavuttaa. Asiakasmäärät suuret, puhelin soi koko ajan, Teamsilla tulee yksityisviestejä, Apotissa tulee yksityisviestejä, sähköposti pukkaa tarpeellista ja tarpeetonta. Ei enää omia työhuoneita, joissa pystyisi edes auttavasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Teen listoja ja taulukoita asioista, jotka minun pitäisi hoitaa ja muistaa, mutta edes niiden ajan tasalla pitämiseen ei vaan riitä muisti enää.
Illat makaan aivan koomassa sohvalla. En pysty keskittymään televisiosta kuin joihinkin aivokuolleisiin reality-sarjoihin. Ulkona liikkuminen koiran kanssa on ainoa, jossa pystyn hetkeksi nollaamaan ajatukseni ja rentoutumaan. Öisin heräilen kun mieleen putkahtelee asioita, jotka olen unohtanut hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut. Olen itse sosiaalityöntekijä, ja työ on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana aika mahdottomaksi hallita. Pientä silppua ja muistettavaa on niin paljon, että hallinnan tunnetta on mahdoton saavuttaa. Asiakasmäärät suuret, puhelin soi koko ajan, Teamsilla tulee yksityisviestejä, Apotissa tulee yksityisviestejä, sähköposti pukkaa tarpeellista ja tarpeetonta. Ei enää omia työhuoneita, joissa pystyisi edes auttavasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Teen listoja ja taulukoita asioista, jotka minun pitäisi hoitaa ja muistaa, mutta edes niiden ajan tasalla pitämiseen ei vaan riitä muisti enää.
Illat makaan aivan koomassa sohvalla. En pysty keskittymään televisiosta kuin joihinkin aivokuolleisiin reality-sarjoihin. Ulkona liikkuminen koiran kanssa on ainoa, jossa pystyn hetkeksi nollaamaan ajatukseni ja rentoutumaan. Öisin heräilen kun mieleen putkahtelee asioita, jotka olen unohtanut ho
Samaistun ilman päivääkään millään sotealalla.
Tuttua. T. Sosionomi joka vihaa työtään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut. Olen itse sosiaalityöntekijä, ja työ on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana aika mahdottomaksi hallita. Pientä silppua ja muistettavaa on niin paljon, että hallinnan tunnetta on mahdoton saavuttaa. Asiakasmäärät suuret, puhelin soi koko ajan, Teamsilla tulee yksityisviestejä, Apotissa tulee yksityisviestejä, sähköposti pukkaa tarpeellista ja tarpeetonta. Ei enää omia työhuoneita, joissa pystyisi edes auttavasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Teen listoja ja taulukoita asioista, jotka minun pitäisi hoitaa ja muistaa, mutta edes niiden ajan tasalla pitämiseen ei vaan riitä muisti enää.
Illat makaan aivan koomassa sohvalla. En pysty keskittymään televisiosta kuin joihinkin aivokuolleisiin reality-sarjoihin. Ulkona liikkuminen koiran kanssa on ainoa, jossa pystyn hetkeksi nollaamaan ajatukseni ja rentoutumaan. Öisin heräilen kun mieleen putkahtelee asioita, jotka olen unohtanut ho
Voi vain nostaa hattua teille sosiaalityöntekijöille. Teette niin äärimmäisen tärkeää työtä. Olen kuullut, että lastensuojelun sossut kärsivät työuupumuksesta erittäin usein, koska asiakkaita on järkyttävä määrä per sossu. Tämä epäkohta pitää korjata ja palkkaus saada kuntoon!
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut. Olen itse sosiaalityöntekijä, ja työ on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana aika mahdottomaksi hallita. Pientä silppua ja muistettavaa on niin paljon, että hallinnan tunnetta on mahdoton saavuttaa. Asiakasmäärät suuret, puhelin soi koko ajan, Teamsilla tulee yksityisviestejä, Apotissa tulee yksityisviestejä, sähköposti pukkaa tarpeellista ja tarpeetonta. Ei enää omia työhuoneita, joissa pystyisi edes auttavasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Teen listoja ja taulukoita asioista, jotka minun pitäisi hoitaa ja muistaa, mutta edes niiden ajan tasalla pitämiseen ei vaan riitä muisti enää.
Illat makaan aivan koomassa sohvalla. En pysty keskittymään televisiosta kuin joihinkin aivokuolleisiin reality-sarjoihin. Ulkona liikkuminen koiran kanssa on ainoa, jossa pystyn hetkeksi nollaamaan ajatukseni ja rentoutumaan. Öisin heräilen kun mieleen putkahtelee asioita, jotka olen unohtanut ho
Saavutettavuus on nykyajan kirous. Kuka vaan voi soittaa milloin vaan jopa päätöksentekijöille. Pitäisi saada ne päätökset tehtyä rauhassa eikä hutiloiden. Asiat ei muuten etene. Huoliviestejä tunkee kymmenen viikossa. Ei ole keinoja eikä aikaa edes käsitellä kaikkia. Osa niistä on täysin turhia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tekisi ylitöitä joista ei makseta?
Veikkaan että aika moni tekee maksutta. Mielestäni työasioiden pohtiminen vapaa-ajalla on palkatonta työtä.
Toisaalta moni tekee myös "alitöitä". Sivusta ja aika läheltä olen seurannut "etätöitä". Ihmettelen että pomo ei puutu asiaan. Sitten ollaan muka niin puhki kun 10 tuntia väännetty töitä (surffailtu netissä, maksettu laskuja, soitettu muita kun työpuheluita, makoiltu sohvalla).
Uupumus opetti lopettamaan superihmisyyden tavoittelun. Teen mitä ehdin tärkeimmästä alkaen ja kun tulee valitusta, miksi vähemmän tärkeitä asioita on tekemättä, käsken antaa potkut, jos ei miellytä. Joka vuosi tuohon vähemmän tärkeä kategoriaan keksitään uusia juttuja, joiden vaikuttavuus on usein vähintään kyseenalainen ellei jopa haitallinen kaikkien kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa ei työ vaan mädät työyhteisöt ja huono johto. Jos kiusataan, johto kuulee asiasta ensimmistä kertaa tai on kuulevinaan.
Nyt päästään asiaan. Puhukaa hoitajat alallenne pesiytyneestä työpaikkakiusaamisesta, huonosta johdosta ja asenneongelmaisuudesta.
Itse en ole törmännyt työpakkakiusaamiseen muualla kuin tehtaassa, jossa olin reilut puoli vuotta töissä. On sattunut hyvä tuuri ilmeisesti hoiva-alalla. Johto on täynnä typeryksiä. Ei niinkään lähijohto, joka yleensä on hyvinkin perillä asioista, vaan ylempi johto. Muistan kun eräässä vanhusten yksikössä otettiin käyttöön virikkeisiin ohjelma, siis tarkemmin nimeä paljastamatta sellaisia pelejä, joita muka vanhukset voisi pelata. Eihän hoivaa tarvitsevat vanhukset osaa niitä käyttää, muistisairaus lähes kaikilla. Jos se sitoo yhden työntekijän viereen, mikä järki sellaisessa virikkeessä on? Mieluummin sitten jotain yhteisöllistä pallonpeluuta tai laulamista sen yhden työntekijän johdolla.
Toinen ylemmältä johdolta tullut mestari-idea oli vapaaehtoisten käyttäminen ulkoiluun. Ei ehditty viedä vanhuksia riittävän usein ulkoilemaan ja ylempi johto keksi, että hoidetaan homma vapaaehtoisten voimin ja yksi vuorossa oleva organisoi. Sanotaan nyt vaikka että ti ja to olisi ulkoilupäiviä. Ensinnäkin pukeminen. Kun moni vanhus piti pukea ihan päästä varpaisiin, kuka sen ehtii tehdä yksin, jos odotetaan neljää vapaaehtoista. Kun yhden saat puettua ulkovaatteisiin, hän alkaa jo riisua, jos ei ulkoiluttaja tule heti. Toiseksi eräskin vapaaehtoinen sanoi, että ei hän yksin uskalla lähteä, mitäs jos jotain sattuu, esim. kävelevä vanhus kaatuu tai karkuun juoksee tai pyörätuolin kanssa tulee ongelma. Eli olisi tarvittu hoitaja vierelle. Kolmanneksi vapaaehtoiset jätti usein tulematta ilmoittamatta. Kerran piti tulla kolme ulkoiluttajaa, oli sadekeli, eikä yhtään vapaaehtoista näkynyt. Ei heidän ole pakko tulla. Eikä ne vanhuksetkaan tykkää sateeseen mennä. Johto laskee ainoastaan, montako kertaa ulkoilua pitää olla huomioimatta Suomen säätä. Neljänneksi sitoutuvia vapaaehtoisia on ihan mahdoton löytää, jos kyse ei ole omasta läheisestä. Niin se kuivui koko kuningasidea kokoon muutamassa kuukaudessa ja siihen panostettiin aikaa ja kehittämistoimia.
Alue: Aihe vapaa
Pysy kaukana kaikista it-aloista.