Miksi ei puhuta hoitoalalla työskentelyn aiheuttamasta kognitiivisesta kuormituksesta?
Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä.
Työ ei jää työpaikalle. Vaan tekemättömät asiat pyörivät päässä vielä vapaa-ajallakin.
Olenko vain rikki vai onko hoitoala rikki ja vaatimukset työntekijää kohtaan kohtuuttomia?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Ihanan väärä kuva sulla koodaamisestakin. Itse olen ollut hoitoalalla ja vaihtanut sieltä it-alalle. Molemmat on raskaita aloja. Hoitoalalla ihmiset on sen työn keskiössä. Ainakin itselleni introverttinä se on työn rasittavin puoli.
It-alalla taas sitä kognitiivista kuormitusta on vielä enemmän ja aivot on solmussa koko ajan siitä cola-hanasta huolimatta.
Samaa mieltä olen siitä, että koko työelämä on rikki. Ihan hirveitä vaatimuksia jatkuvasti. Pitäisi olla vaan tehokkaampi koko ajan ja tuntuu, ettei mikään koskaan riitä.
Kuulostaa niin tutulta nuo teidän kuvaukset. Olen myös sote-alalla (en tosin hoitajana) ja käyttäytyminen muistuttaa tällä hetkellä jotain hyperaktiivista oravaa. Kaikki keskittymiskykyyn liittyvät taidot kadonneet, kun pitää keskittyä yhden työpäivän aikana niin moneen asiaan ja hypellä tehtävästä ja asiasta toiseen jatkuvasti. Ylitehostaminen, asiakkaiden valtava määrä ja tietokoneiden käytön lisääminen (sata eri ohjelmistoa, salasanaa ja kirjaamispaikkaa, jotka pitää hallita) on johtanut siihen, että kuormitus on vain yhdelle ihmiselle liikaa. Milloinhan tähän herätään, että ihmisten aivot tuhoutuu tässä p***ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se kuormitus ei ole useinkaan varsinaisesti kognitiivista - tiedätköhän, mitä sillä termillä tarkoitetaan.
Kyllä on. Hoitoalalla työskentely on erittäin kuormittavaa aivoterveydelle.
Pysy kaukana kaikista it-aloista.
Minulla on kokemusta molemmista ja pakko sanoa, että hyvin harvalla hoitoalalla olevalla riittäisi kapasiteetti it-alalle, joten ei pelkoa, että monet menisivät lähellekään. Itse vaihdoin hoitoalalta it-alalle, kun en jaksanut hoitoalan yksitoikkoisuutta ja kaipasin enemmän älyllistä haastetta ja rehellisesti myös fiksumpia työkavereita. Yleisesti hoitajat eivät kyllä älyllään loista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Ihanan väärä kuva sulla koodaamisestakin. Itse olen ollut hoitoalalla ja vaihtanut sieltä it-alalle. Molemmat on raskaita aloja. Hoitoalalla ihmiset on sen työn keskiössä. Ainakin itselleni introverttinä se on työn rasittavin puoli.
It-alalla taas sitä kognitiivista kuormitusta on vielä enemmän ja aivot on solmussa kok
Sanoinko minä, että kaikki koodaaminen on lepiä? Missä sanoin niin? Mielestäni en puhunut koodaamisesta yleisesti, vaan sellaisesta yksisarvisesta, joka koodaa pelejä värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä. Kaikki koodaaminen ei todellakaan ole tällaista, olen täysin tietoinen.
Mutta jos en havainnollistaisi vetämällä överiksi, joku olisi aivan varmasti tullut sanomaan, että "entäs ne koodarit, niillä on helppoa". Siksi vedin överiksi, että jätetäänpä samantien pois laskuista ne, joille työnantaja pyyhkii takaliston ja tarjoaa drinkit. Koska niitäkin on, mutta valtaosa ei ole.
Noniin, ei tullutkaan kukaan hoitaja vähättelemään koodareita, mutta tuli koodari, joka ei itse hiffannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kognitio tarkoittaa ymmärrystä, ja on vaikea ymmärtää sitä väitettä, että esim. lähihoitajan työ olisi kognitiivisesti haastavaa.
Siellä taas joku jonka mielestä lh=pyllynpesijä. Ihan kuin siinä ammatissa ei käytetä potilastietojärjestelmiä, lukuisia sovelluksia, mittareita, asiakkaan tietoja versus vointi ja lääkitys, listoja, puheluita eri sidosryhmille, muistella asiakkaan hoitohistoriaa, tapoja, omaisia ja lääkärikäyntejä, tilailla vaippoja, lääkkeitä, ruokia, kela-takseja ja kaikki tämä mielellään päällekkäin. Yritä nyt siinä pyllyä pestä.
Tarkista kognition määritelmä uudelleen.
Kiitos, sanoitit mukavasti lähihoitajan työn sisältöä. Se on to-del-la paljon muutakin kuin pesuja. Kuulosti tutulta, itsekin teen lähihoitajan työtä.
Olen ollut vammaisalalla, ikääntyneiden palveluissa, sosiaalitoimistossa, projekteissa ja vähän aikaa päiväkodissa.
Kaikkialla on turhaa työtä. Tehdään tilastoja milloin mistäkin. Vaihdetaan toimivia ohjelmistoja uusiin, sitten kouluttaudutaan ja autetaan korjaamaan niiden virheet, kunnes taas vaihdetaan. On hankkeita, joiden päätyttyä palataan samaan missä oltiin. Valitettavasti olen itsekin ollut hankkeessa, jossa kehitettiin uutta toimintaa. Kun hanke loppui, kirjoitin kuukauden raporttia ja kiersin esittelemässä tuloksia. Toiminnalle ei löytynyt rahoitusta, joten se ei jatkunut. Näiden hankkeiden rahoitus on pääasiassa ulkopuolista hankerahaa. Hyöty on lyhytaikainen.
Kaikenlainen kirjaaminen on lisääntynyt valtavasti, mikä vie työaikaa asiakkaiden kohtaamiselta. Jos jotain sattuu, pitää olla joka risaus dokumentoitu. Hulluinta on, etteivät ne näe kirjattuja tietoja, joiden kuuluisi nähdä. Sitten tehdään koosteita ja joutavia yhteistyöpalavereita, että tieto kulkisi. Laaditaan suunnitelmia, ja suunnitelmia myös päivitetään vähän väliä. Ei kenenkään tavoitteet ehdi 3 tai 6 kuukaudessa vanhentua. Joku jossain on päättänyt, että pitää tehdä vähän väliä kaikenlaista arviointia, esim. Raita, joka on raskas ja vie paljon työaikaa. Asiakastyössä pitää olla tavoitteet jopa kuolemansairaille vanhuksille, jotka eivät enää muuta tarvitse kuin perushoitoa ja kivunlievitystä.
Jos terveys kiinnistaa nii vaihtaa alaa👺
Vierailija kirjoitti:
Koska se kuormitus ei ole useinkaan varsinaisesti kognitiivista - tiedätköhän, mitä sillä termillä tarkoitetaan.
Koska se on. Joudut jatkuvasti tekemään metatyötä: suunnittelemaan ja organisoimaan ja sitä varten analysoimaan tilannetta ja arvioimaan, ja aloittamaan taas alusta, kun yksi pieni muutos saa koko paletin sekaisin.
Jos et tätä tajua, et ole hoitaja ja et tee hoitotyötä.
Vierailija kirjoitti:
En pidä influenssarokotuspakosta.
En tajua miksi joku ehdoin tahdoin tahtoo sairastua rankkaan tautiin.
Vierailija kirjoitti:
Se on tabu.
Ketkä kaikki pillahtavat itkuun, jos tabua käännellään? Mitä arvelette?
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Ihan eri asia tehdä ihmistyötä, kuin työtä, jota teet pääasiassa tietokoneella. Toki koodaaminenkin on ryhmätyötä, mutta pääasiassa koneella tekemistä.
Ihmistyössä sinun pitää keskittyä myös siihen vuorovaikutukseen, koneen kanssa ei tarvitse miettiä, että mitäköhän tuo nyt ajattelee tai bälittää tunteista.
Ihmistyössä joudut myös huomioimaan useita, jopa kymmeniä ihmisiä, koodarina vain sen yhden koneen.
Koodarilla on paineet saada osuutensa valmiiksi, tarvittaessa tehdään ylitöitä- mutta korvaus on kyllä ihan eri, kuin ihmistyössä, hoitoalalla.
Terveisin ex- hoitaja, nykyinen koodari.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vammaisalalla, ikääntyneiden palveluissa, sosiaalitoimistossa, projekteissa ja vähän aikaa päiväkodissa.
Kaikkialla on turhaa työtä. Tehdään tilastoja milloin mistäkin. Vaihdetaan toimivia ohjelmistoja uusiin, sitten kouluttaudutaan ja autetaan korjaamaan niiden virheet, kunnes taas vaihdetaan. On hankkeita, joiden päätyttyä palataan samaan missä oltiin. Valitettavasti olen itsekin ollut hankkeessa, jossa kehitettiin uutta toimintaa. Kun hanke loppui, kirjoitin kuukauden raporttia ja kiersin esittelemässä tuloksia. Toiminnalle ei löytynyt rahoitusta, joten se ei jatkunut. Näiden hankkeiden rahoitus on pääasiassa ulkopuolista hankerahaa. Hyöty on lyhytaikainen.
Kaikenlainen kirjaaminen on lisääntynyt valtavasti, mikä vie työaikaa asiakkaiden kohtaamiselta. Jos jotain sattuu, pitää olla joka risaus dokumentoitu. Hulluinta on, etteivät ne näe kirjattuja tietoja, joiden kuuluisi nähdä. Sitten tehdään koosteita ja joutavia
Veikkaanpa että lasket tuollaiseksi kuolemansairaaksi vanhukseksi sellaisenkin, jolla voi olla kuukausia tai vuosia elinikää jäljellä, ja jonka elämänlaatua voisi parantaa paljon jos olisi halua ja aikaa. Esim.musiikilla.
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Sivusta: ja sitten kuitenkin tulit a) lukemaan tätä ketjua ja b) kommentoimaan.
Kastuiko pöksyihin, kun pääsit taas dissaamaan hoitajia. Taatusti kastuivat.
Pysy poissa semmoisista ketjuista, mitkä vtuttaa näin paljon, ja anna niiden, jotka ko asiaa tekevät keskustella rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Ihanan väärä kuva sulla koodaamisestakin. Itse olen ollut hoitoalalla ja vaihtanut sieltä it-alalle. Molemmat on raskaita aloja. Hoitoalalla ihmiset on sen työn keskiössä. Ainakin itselleni introverttinä se on työn rasittavin puoli.
It-alalla taas sitä kognitiivista kuo
Kognitiivisesti rasittavaa on kaikki työ, jossa ei tehdä puoliautomaatiolla yhtä ja samaa päivästä toiseen, vaan joutuu pähkäilemään ratkaisuja ongelmiin ja/tai kohtaamaan erilaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vammaisalalla, ikääntyneiden palveluissa, sosiaalitoimistossa, projekteissa ja vähän aikaa päiväkodissa.
Kaikkialla on turhaa työtä. Tehdään tilastoja milloin mistäkin. Vaihdetaan toimivia ohjelmistoja uusiin, sitten kouluttaudutaan ja autetaan korjaamaan niiden virheet, kunnes taas vaihdetaan. On hankkeita, joiden päätyttyä palataan samaan missä oltiin. Valitettavasti olen itsekin ollut hankkeessa, jossa kehitettiin uutta toimintaa. Kun hanke loppui, kirjoitin kuukauden raporttia ja kiersin esittelemässä tuloksia. Toiminnalle ei löytynyt rahoitusta, joten se ei jatkunut. Näiden hankkeiden rahoitus on pääasiassa ulkopuolista hankerahaa. Hyöty on lyhytaikainen.
Kaikenlainen kirjaaminen on lisääntynyt valtavasti, mikä vie työaikaa asiakkaiden kohtaamiselta. Jos jotain sattuu, pitää olla joka risaus dokumentoitu. Hulluinta on, etteivät ne näe kirjattuja tietoja, joiden kuulu
Älä ikinä veikkaa, on niin outo kommentti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vammaisalalla, ikääntyneiden palveluissa, sosiaalitoimistossa, projekteissa ja vähän aikaa päiväkodissa.
Kaikkialla on turhaa työtä. Tehdään tilastoja milloin mistäkin. Vaihdetaan toimivia ohjelmistoja uusiin, sitten kouluttaudutaan ja autetaan korjaamaan niiden virheet, kunnes taas vaihdetaan. On hankkeita, joiden päätyttyä palataan samaan missä oltiin. Valitettavasti olen itsekin ollut hankkeessa, jossa kehitettiin uutta toimintaa. Kun hanke loppui, kirjoitin kuukauden raporttia ja kiersin esittelemässä tuloksia. Toiminnalle ei löytynyt rahoitusta, joten se ei jatkunut. Näiden hankkeiden rahoitus on pääasiassa ulkopuolista hankerahaa. Hyöty on lyhytaikainen.
Kaikenlainen kirjaaminen on lisääntynyt valtavasti, mikä vie työaikaa asiakkaiden kohtaamiselta. Jos jotain sattuu, pitää olla joka risaus dokumentoitu. Hulluinta on, etteivät ne näe kirjattuja tietoja, joiden kuulu
Musiikki on todella tärkeää, mutta ei se vaipanvaihtoa ja syöttämistä korvaa. Oikeasti hoivapaikoilla olevat on nykyisin hyvin huonossa kunnossa, suurin osa vuoteesta pyörätuoliin siirrettäviä ja on heitäkin, jotka eivät pysty enää istumaan.Näitä vuoteessa lähinnä olevia, monesti kuumeilevia tai syöpä loppuvaiheessa, he ovat ns. näkymättömiä osastoilla, omassa huoneessaan viettävät aikansa. Muitakin vakavia sairauksia toki kuin syöpä.
Meillä oli entisessä työpaikassa konsertti kerran kuussa keskimäärin. Kävi viulusteja ja vanhan iskelmän esittäjiä. Ne oli kivoja tilaisuuksia, live-musiikki on hyväksi, ihan eri asia kuin radio päällä aamusta iltaan. Kuulin myöhemmin, että konserttikulut kustannettiinkin testamentista saadulla rahalla. Joku vanhus oli jättänyt rahaa siihen, että vanhuksille järjestetään elävää musiikkia.
Mihinkään ei ole rahaa, jos ei ole ulkopuolista rahoitusta. En siis ole tuo, jolle vastattiin, mutta vanhustenhuollon tiukan tilanteen tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vammaisalalla, ikääntyneiden palveluissa, sosiaalitoimistossa, projekteissa ja vähän aikaa päiväkodissa.
Kaikkialla on turhaa työtä. Tehdään tilastoja milloin mistäkin. Vaihdetaan toimivia ohjelmistoja uusiin, sitten kouluttaudutaan ja autetaan korjaamaan niiden virheet, kunnes taas vaihdetaan. On hankkeita, joiden päätyttyä palataan samaan missä oltiin. Valitettavasti olen itsekin ollut hankkeessa, jossa kehitettiin uutta toimintaa. Kun hanke loppui, kirjoitin kuukauden raporttia ja kiersin esittelemässä tuloksia. Toiminnalle ei löytynyt rahoitusta, joten se ei jatkunut. Näiden hankkeiden rahoitus on pääasiassa ulkopuolista hankerahaa. Hyöty on lyhytaikainen.
Kaikenlainen kirjaaminen on lisääntynyt valtavasti, mikä vie työaikaa asiakkaiden kohtaamiselta. Jos jotain sattuu, pitää olla joka risaus dokumentoitu. Hulluinta on
Up
Vierailija kirjoitti:
"Työ sisältää valtavasti tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja sen ylläpitoa, muistin käyttämistä ja uuden sisäistämistä."
Ohhoh, ihanko totta. Joutuuko myös siirtymään paikasta A paikkaan B ja päättämään, pitääkö tehdä ensin asia X vai Y? Kyllä kymppitonnin ansaitsisitte.
Ehkä kuule työelämä on vaan rikki, kaikki samaa eri paketissa. Eihän nykyään paljon muusta kuin HOITOALAN ongelmista puhutakaan, vaikka ongelmia on muillakin. Pois lukien joku pelikoodaaja värikkäässä pehmustetussa huoneessa cola-hanan vieressä.
Tervetuloa vaan meille takapuolenpyyhkijäksi. Tosin osaat myös kirjata avattareen haavanhoidot, tehdä merkinnät oikeisiin kohtiin. Päivittää hoitosuunnitelmaa, ohjata paria opiskelijaa, väistää nyrkkiä, katetroida harhaista asiakasta, joka kiskoo sitä samalla irti. Jaksat siirtää kaksimetrisen jäykän jöötin vuoteesta pyörätuoliin, jakaa seuraavan vuoron lääkkeet valmiiksi, tehdä tarvittavat tilaukset. Iltapäivällä kun olet hoitanut ne 5 erilaista asiakasta (siis yllättäen aikuisen ihmisen pukeminenkin saattaa olla sangen aikaa vievää ja haastavaa puuhaa), voit yrittää opiskella vielä jotain pakollista materiaalia hemmentinmoisessa kakofoniassa, kun kimpussasi on 13 vanhusta, joista jokainen haluaa jotain tai ainakin loputtomasti huomiota itselleen.
Tule sitten kertomaan kuinka monta askelta askelmittarisi näyttää. Saattaa se luku sinut yllättää.
Siellä taas joku jonka mielestä lh=pyllynpesijä. Ihan kuin siinä ammatissa ei käytetä potilastietojärjestelmiä, lukuisia sovelluksia, mittareita, asiakkaan tietoja versus vointi ja lääkitys, listoja, puheluita eri sidosryhmille, muistella asiakkaan hoitohistoriaa, tapoja, omaisia ja lääkärikäyntejä, tilailla vaippoja, lääkkeitä, ruokia, kela-takseja ja kaikki tämä mielellään päällekkäin. Yritä nyt siinä pyllyä pestä.
Tarkista kognition määritelmä uudelleen.