Kumpaan menisit töihin: kotihoito vai psykiatrien osasto?
Olen sairaanhoitajaopiskelija ja mietin ensi kesän kesätyöpaikkaa. Molemmissa paljon pulaa. Kotihoidossa pääsisin tekemään sairaanhoitajan sijaisuutta ja tehdä pääasiassa toimistolla töitä.Ei siis mitään peffanpesua. Psykiatriasta en oikein tiedä mitään, mutta ilmeisesti aika rentoa sielläkin.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen osasto. Ihan siitä syystä, että olen hyvin introvertti, ja minulle olisi henkisesti todella raskasta ja kuormittavaa mennä jatkuvasti uusiin ympäristöihin (asiakkaiden koteihin).
Psykiatrialla tärkein työväline on puhuminen. Et myös saa olla missään rauhassa, kansliassa on työkaverit ja osaston puolella potilaat, jotka saattavat olla hyvin tarttuvia/tarvitsevia. Onko introvertille sopivaa hommaa? Väitän, että extrovertit jaksaa paremmin, vaikka kyllä introtkin varmaan pärjää.
Olen tuo kenelle vastasin. En todellakaan ole mikään sairaanhoitaja. :D Ja vihaan small talkia, puhun mieluummin vakavista asioista kuin siitä että onpas ulkona kaunis sää. Joten mieluummin puhuisin siellä psykiatrisella niiden potilaisen kanssa kuin kotihoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen osasto. Ihan siitä syystä, että olen hyvin introvertti, ja minulle olisi henkisesti todella raskasta ja kuormittavaa mennä jatkuvasti uusiin ympäristöihin (asiakkaiden koteihin).
Psykiatrialla tärkein työväline on puhuminen. Et myös saa olla missään rauhassa, kansliassa on työkaverit ja osaston puolella potilaat, jotka saattavat olla hyvin tarttuvia/tarvitsevia. Onko introvertille sopivaa hommaa? Väitän, että extrovertit jaksaa paremmin, vaikka kyllä introtkin varmaan pärjää.
Siis luuletko sinä todella että introvertti = ei puhu? Katsoppa sanakirjasta mitä tuo tarkoittaa. Sosiaaliset taidot on sitäpaitsi paljon muutakin kuin puheen määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen osasto. Ihan siitä syystä, että olen hyvin introvertti, ja minulle olisi henkisesti todella raskasta ja kuormittavaa mennä jatkuvasti uusiin ympäristöihin (asiakkaiden koteihin).
Psykiatrialla tärkein työväline on puhuminen. Et myös saa olla missään rauhassa, kansliassa on työkaverit ja osaston puolella potilaat, jotka saattavat olla hyvin tarttuvia/tarvitsevia. Onko introvertille sopivaa hommaa? Väitän, että extrovertit jaksaa paremmin, vaikka kyllä introtkin varmaan pärjää.
Siis luuletko sinä todella että introvertti = ei puhu? Katsoppa sanakirjasta mitä tuo tarkoittaa. Sosiaaliset taidot on sitäpaitsi paljon muutakin kuin puheen määrä.
No tiedän toki, että puhuu. Kaverini on introvertti ja hän oli psykiatrisella osastolla (tutustuimme siellä), mutta hän lopetti koska koki sen liian raskaaksi. Esimerkiksi aamupalavereissa saattoi olla 15 potilasta ja hoitajat, joita palavereita hänen sitten piti vetää. Lisäksi koko ajan tuli uusia potilaita, eli uudet jutut jokaisen kohdalla. Lisäksi kuten jo todettiin, missään ei oikein ollut rauhaa ja hiljaisia hoitajia vähän ihmeteltiin. Hän alkoi kaivata rauhallisempaa työympäristöä ja siirtyi somaattiselle puolelle yövuoroon.
Psykiatrinen. Olin itse siellä hoidossa ja kyllä me oltiin helppoja potilaita. Piti käydä vaan vähän levähtämässä.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen osasto. Kotihoitotyö on tärkeää, mutta ei se kaikille sovi.
20v kokemuksella voin sanoa että eipä sovi kaikille psyk osastokaan 😁
On taas sh opiskelijalla ylimielinen asennne. No, siperia opettaa. Kotihoidossa ei pärjää jos työkavereitaan ei osaa arvostaa. Ja toi perushoidon väheksyminen ihmetyttää aina. Asiakkaitten voinnin pystyy arvioimaan nimenomaa perushoidon yhteydessä. Kotihoidossa on alueellisia eroja paljon. Itse ollut töissä alueella missä esim. halukkaat lähihoitajat ottivat myös labrojakin, yhdellä sh.lla ei todellakaan ollut aikaa kaikkea hoitaa yksin. Ja peruskäynnit ei lähtökohtaisesti sh.lle sinänsä kuulunut, mutta jos sh. meni asiakkaalle syystä x, teki hän myös aamupesut, aamupalat, antoi aamulääkkeet ym. Kuuluu työnkuvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrinen osasto. Ihan siitä syystä, että olen hyvin introvertti, ja minulle olisi henkisesti todella raskasta ja kuormittavaa mennä jatkuvasti uusiin ympäristöihin (asiakkaiden koteihin).
Psykiatrialla tärkein työväline on puhuminen. Et myös saa olla missään rauhassa, kansliassa on työkaverit ja osaston puolella potilaat, jotka saattavat olla hyvin tarttuvia/tarvitsevia. Onko introvertille sopivaa hommaa? Väitän, että extrovertit jaksaa paremmin, vaikka kyllä introtkin varmaan pärjää.
Olen tuo kenelle vastasin. En todellakaan ole mikään sairaanhoitaja. :D Ja vihaan small talkia, puhun mieluummin vakavista asioista kuin siitä että onpas ulkona kaunis sää. Joten mieluummin puhuisin siellä psykiatrisella niiden potilaisen kanssa kuin kotihoidossa.
Niistä vakavista aiheista ei pääse ihmisten kanssa puhumaan, jos ei osaa puhua kevyemmistäkään aiheista. Luottamus pitää ensin ansaita.
Vierailija kirjoitti:
On taas sh opiskelijalla ylimielinen asennne. No, siperia opettaa. Kotihoidossa ei pärjää jos työkavereitaan ei osaa arvostaa. Ja toi perushoidon väheksyminen ihmetyttää aina. Asiakkaitten voinnin pystyy arvioimaan nimenomaa perushoidon yhteydessä. Kotihoidossa on alueellisia eroja paljon. Itse ollut töissä alueella missä esim. halukkaat lähihoitajat ottivat myös labrojakin, yhdellä sh.lla ei todellakaan ollut aikaa kaikkea hoitaa yksin. Ja peruskäynnit ei lähtökohtaisesti sh.lle sinänsä kuulunut, mutta jos sh. meni asiakkaalle syystä x, teki hän myös aamupesut, aamupalat, antoi aamulääkkeet ym. Kuuluu työnkuvaan.
Tämä.
Täähän se ois.