Lue keskustelun säännöt.
Osaako joku selittää aseksuaalille, miksi monen koko itsetunto rakentuu toisen halun varaan?
11.11.2023 |
Puhun siis ihmisistä, jotka kertovat että seksittömyys on suunnilleen tuhonnut heidän elämänsä, koska puoliso ei enää halua heitä ja se on romuttanut heidän itsetuntonsa. Monesti kuulostaa siltä, että pahinta heille ei ole "puutteessa" oleminen vaan se, että heidän naiseutensa/miehisyytensä on jotenkin hävinnyt toisen haluttomuuden myötä.
Aivan kuin he eivät kokisi olevansa olemassa, jos joku ei kohdista seksuaalista halua heihin.
Minusta tämä kuulostaa yhtä absurdilta kuin vaikka se, että minun itsetuntoni rakentuisi sen varaan haluaako joku nuuhkia korvaani tai kutittaa kyynärpäätäni. Ylipäänsä minulle on täysin vieras ajatus, että itsetunto rakentuisi toisen ihmisen varaan noin täysin minkään asian kohdalla.
Miksi ongelmana pidetään näissä tapauksissa sitä halutonta puolisoa eikä omaa olematonta itsetuntoaan?
Minulla on varmaan aivoissa jokin eri tavalla kuin seksuaalisilla ihmisillä, enkä siksi tajua tätä.
Osaako joku selittää?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Minut on jotenkin aivopesty pienestä tytöstä saakka siihen, että tytön ja naisen tehtävä on kelvata ulkonäöllisesti ja seksuaalisesti miehille ja olla muille ihmisille heidän tarpeidensa täyttäjä, unohtaen kaikki omat tunteensa, ajatuksensa, mielipiteensä ja itsensä.
Uskoin aivan tosissani, että olen täysin arvoton roska, jos miehet eivät halua minua seksuaalisesti.
Nälkiinnytin itseni ja laittauduin aina viimeisen päälle.
Kelpasin siihen seksiin. Luulin että olen nyt arvokas.
No en ollut, vaan roska.
Sitten se seksuaalisuuteni lopulta pala palalta lakkasi kokonaan olemasta.
Nyt tuntuu todella etäiseltä kaikki seksuaalisuus. Ihan huvittavaa.
Mutta kyllähän se miehilläkin ottaa itsetunnon päälle jos nainen ei halua heitä seksuaalisesti. Monet miehet ei kylläkään ala sen takia itseään kurittamaan, treenaamaan tai laittautumaan, vaan syyttelevät vain naisia. Se ongelma taustalla on kuitenkin ihan sama torjutuksi tulemisen tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teidän aseksuaalien koko identiteetti rakentuu sille että teitä ei paneta ja haluatte myös kuuluttaa koko maailmalle sen että teitä ei paneta?
Minusta tuntuu että se että haluaa toista seksuaalisesti on aika iso osa sitä, että ollaan sitouduttu toisiin. Se että kokee että toinen haluaa juuri sinua, tuo varmuutta parisuhteeseen, silloin se ei ehkä halua yhtä paljon naapurin Pirkkoa/Petteriä? Jos suhteessa alkaa toinen olemaan haluton, se ehkä tuntuu siltä, että se varmastikkin haluaa jotain toista, ei vain minua, ja haluaisi oikeasti myös lähteä suhteesta ja ehkäpä lähteekin. Se on pelottavaa. Kun on yksiavioisessa suhteessa niin sitä toivoo että olisi riittävä myös seksuaalisesti. Toki voi olla että se haluton ei halua ketään muutakaan, mutta mistä sitä voi tietää? Ja myös sitä alkaa epäilemään että haluaisiko kukaan enää minua, jos tuokaan ei halua ja jos itsellä edelleen on ne seksuaaliset halut jäljellä ja haluaisi niitä toteuttaa niin onhan tuo pelko aika inhottava. Varsinkin jos sitä joutuu vuosikausia päässään pyörittelemään.
Vierailija kirjoitti:
No siis jos joku ensin tekee tarpeensa sinuun monta vuotta kun olet nuori, mutta vaihtaa sitten nuorempaan, eikö se sinustakin tuntuisi pahalta. Perus elämänkaari.
Mä en ainakaan halua, että joku virtsaisi tai ulostaisi minuun. Huhhuh!
Miksi puhutte suvunjatkamisvietistä kun useimmat ei todellakaan halua seksiä lasten takia vaan ihan vain siksi että se on fyysisesti ja psyykkisesti tyydyttävää. Jos vieteistä haluatte puhua mä voin myös keksiä niitä: ihmisillä on vietti vetää viinaa ja masennuslääkkeitä, koska suurin osa suomalaisistahan niitä käyttää. Kuulostaako järkevältä?