Osaako joku selittää aseksuaalille, miksi monen koko itsetunto rakentuu toisen halun varaan?
Puhun siis ihmisistä, jotka kertovat että seksittömyys on suunnilleen tuhonnut heidän elämänsä, koska puoliso ei enää halua heitä ja se on romuttanut heidän itsetuntonsa. Monesti kuulostaa siltä, että pahinta heille ei ole "puutteessa" oleminen vaan se, että heidän naiseutensa/miehisyytensä on jotenkin hävinnyt toisen haluttomuuden myötä.
Aivan kuin he eivät kokisi olevansa olemassa, jos joku ei kohdista seksuaalista halua heihin.
Minusta tämä kuulostaa yhtä absurdilta kuin vaikka se, että minun itsetuntoni rakentuisi sen varaan haluaako joku nuuhkia korvaani tai kutittaa kyynärpäätäni. Ylipäänsä minulle on täysin vieras ajatus, että itsetunto rakentuisi toisen ihmisen varaan noin täysin minkään asian kohdalla.
Miksi ongelmana pidetään näissä tapauksissa sitä halutonta puolisoa eikä omaa olematonta itsetuntoaan?
Minulla on varmaan aivoissa jokin eri tavalla kuin seksuaalisilla ihmisillä, enkä siksi tajua tätä.
Osaako joku selittää?
Kommentit (45)
Haluan, että minua naidaan, niin että tuo hemmetin himo ja kiima lähtee pois tuolta jalkovälistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis jos joku ensin tekee tarpeensa sinuun monta vuotta kun olet nuori, mutta vaihtaa sitten nuorempaan, eikö se sinustakin tuntuisi pahalta. Perus elämänkaari.
Tarpeiden tekeminen kuulostaa siltä kuin käyttäisi toista vessana.
Kuulostaa tunneköyhältä tarpeiden tekeminen.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni seksi ei ole itsestäänselvyys, jota parisin menemään kenen kanssa tahansa. Se on osa rakkauden kokemusta, kun väriset yhdessä rakkaasi kanssa katsoen toista silmiin jakaen jotain, mitä et toisen ihmisen kanssa haluat jakaa. Käytännössä siis toinen hylkää osan rakkaudestani häneen ja ei ole kykenevä edes ymmärtämään sitä, miten pahalta tuntuu pakit, kun osoittaa myös henkisesti alastomuuttaan ja vilpittömyyttään toiselle ja vastaanottaa myös toisen sellaisena ja sen näköisenä kuin hän on. Toinen sanoo, ettei häntä kiinnosta tai ei halua jakaa tuota tunnetta niin on käytännössä fyysiselle ihmiselle kuin kieltäisit häneltä rakkautesi.
Mielenkiintoista, kiitos viestistä!
ap (joka oli myös vastaaja 7 ja 13)
Vierailija kirjoitti:
Haluan, että minua naidaan, niin että tuo hemmetin himo ja kiima lähtee pois tuolta jalkovälistä.
Voit lypsää lettuasi muovipatukalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli seksuaalisille ihmisille tarve tulla seksuaalisesti halutuksi on vähän samanlainen tarve kuin nälkä? Onko kyse enemmänkin juuri siitä, että toisen pitää haluta sinua kuin itse seksistä
Kyllä.
Kiitos vastauksesta!
Eikö se tee elämästä ihan käsittämättömän hankalaa, jos itsetunto murenee aina, jos toisella on vaikka pitkäaikaista stressiä, vaikea elämäntilanne tms aiheuttamassa haluttomuutta? Vai kykeneekö sitä analysoimaan, että nyt tämä ei johdu minusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa meistä ei ole aseksuaaleja, vaan seksuaaleja. Vähän sama kuin kysyisit, miksi nälkä nyt jotakin haittaa. En minäkään eilen syönyt!
Ymmärtäisin jos kyse olisi siitä, että ärsyttäisi kun haluaa seksiä ja joutuu olemaan puutteessa. Mutta kun varsinainen ongelma tuntuu olevan se, että itsetunto murskaantuu kun toinen ei halua. Ei suinkaan se, että joutuu olemaan puutteessa.
Seksuaalisuus on perustarve (paitsi sinulle). Se ei tarkoita yhdyntää.
Ei ole. Täällä toinen aseksuaali. Se voi olla myös kuvottavaa. Ja siltikin elämässä on kaikki hyvin. Ehkä juuri siksi kun ei seksiä tarvitse. N.
Lisääntymisvietti. Jos ei kelpaa pariutumaan, ei kelpaa sitten mihinkään. Hölmöähän se on.
jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla ottaa ihmiset on erilaisia haluineen
Seksi -> parisuhde -> perheen perustaminen. Näinhän se heteroilla menee. Ilman seksuaalista halua ei sinua haluta parisuhteeseenkaan. Mulle elämässä tärkeintä on perheeni eli mies ja lapset. Ei mulla olisi itsetuntoakaan jos olisin yksin, ilman rakkaimpiani.
Romanttinen rakkaus on seksuaalista. Seksi puolison kanssa on rakkautta, hyväksyntää, läheisyyttä. Parisuhde kuolee jos sitä ei ole.
Suuntautuneen vaihdevuodet ainakin muuttaa itsetuntoa koska libido heikkenee ja joutuu rakentamaan sen olemisensa uudelle pohjalle, mutta eihän se ole sama kuin mitä aseksuaaleilla on, sillä heillä kuitenkin on täysin normaali hormonaalinen eritys ja kaiketi aikanaan siinä myös heikkeneminen kuten muillakin. Ehkä sitä voisi tosiaan koettaa hahmottaa sitä kautta että millä tavoin aseksuaalin itsetunto muuttuu silloin kun käy läpi vaihdevuodet.
Vierailija kirjoitti:
Lisääntymisvietti. Jos ei kelpaa pariutumaan, ei kelpaa sitten mihinkään. Hölmöähän se on.
Pariudutko jokaisen maailman ihmisen kanssa? Vanhempiesi, lastesi, pomosi, serkkusi, valmentajasi, asiakkaasi?
Minut on jotenkin aivopesty pienestä tytöstä saakka siihen, että tytön ja naisen tehtävä on kelvata ulkonäöllisesti ja seksuaalisesti miehille ja olla muille ihmisille heidän tarpeidensa täyttäjä, unohtaen kaikki omat tunteensa, ajatuksensa, mielipiteensä ja itsensä.
Uskoin aivan tosissani, että olen täysin arvoton roska, jos miehet eivät halua minua seksuaalisesti.
Nälkiinnytin itseni ja laittauduin aina viimeisen päälle.
Kelpasin siihen seksiin. Luulin että olen nyt arvokas.
No en ollut, vaan roska.
Sitten se seksuaalisuuteni lopulta pala palalta lakkasi kokonaan olemasta.
Nyt tuntuu todella etäiseltä kaikki seksuaalisuus. Ihan huvittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Romanttinen rakkaus on seksuaalista. Seksi puolison kanssa on rakkautta, hyväksyntää, läheisyyttä. Parisuhde kuolee jos sitä ei ole.
Rakkaushömppä on sellaista mitä naiset selittelevät itselleen, että suostuvat pumpattavaksi.
Nai-seksi on henkilö nimetty käyttötarkoituksen mukaan, eikä ole niin väliä kuka se on.
Se liittyy varmaan jotenkin siihen että eläimillä suvunjatkaminen on perustarve ja eläimillä on suvunjatkamisvietti , myös ihmisillä. Seksuaalisuus on sitä. Näin mutkat suoriksi vedettynä. On luonnollista kaivata seksuaalista kanssakäymistä lajitoverin kanssa. Ja ne epäonnistumisen tunteet on osin primitiivisiä/geneettisiä, siis niillä kellä vietti on.
Haluttomien puolisoiden kumppanit pitäisi myös ymmärtää itse tämä.. että heidän ei tarvitse jäädä haluttoman kanssa olemaan loska heidän halunsa ja tarpeensa on luonnollinen ja siksi hyvin vaikea sammuttaa. Ja joillain se vietti on luonnostaan matalampi tai sitä ei ole, asioista avoimesti puhuminen auttaisi myös aseksuaaleja löytämään kumppanin paremmin. Kun ihmiset uskaltaisivat myöntää olevansa aseksuaaleja. Hyvin moni luulee että on pakko olla seksuaalinen. Ei ole pakko. Mutta ei myöskään pidä pitää seksuaalista kumppania vankinaan. Seksuaalisuus myös on luonnollista ja tarpeellista.
Ap:n aloitus on hyvä ja kuvastaa juuri sitä, miten vaikea sitä seksuaalisuutta on ymmärtää. Kun sitä ei itse koe.
sitä on todella vaikea myös selittää.
ei seksuaalisessa parisuhteessa olo tarkoita että täytyy aina haluta seksiä. Seksi ja seksuaalisuus on kuitenkin osa parisuhdetta, osa yhteistä elämää, osa joka jaetaan yhdessä. Se vaan on.
toisilla halu sammuu, toisilla sitä ei ole ollutkaan.. paras palvelus mitä ihminen voi tehdä itselleen ja muille on olla rehellinen. Itselleen ja muille . Ei tarvitse yrittää olla yhtään mitään muuta kuin on. Kenenkään. Eikä pidä kieltää itseltään tai kumppaniltaan oikeanlaista elämää joka kullekin sopii.
Seksuaalisuus on osa ihmistä ja persoonallisuutta. Hienointa on se, kun kaksi ihmistä kohtaa tuolla tasolla. Se ei ole sama kuin yhdyntä, mutta yhdyntä on osa sitä kirjoa. Porno ja ylenpalttinen seksin mainostaminen banalisoi ja kaupallistaa seksuaalisuutta, jonka kuitenkin pitäisi olla elämän hienoimpia sisältöjä.
Eli lyhyesti, en osannut vastata kysymykseesi.
Kysymyksesi on verrannollinen siihen, että sokea äimistelisi miksi jotkut ihastelevat värejä. Miten sen sinulle voi selittää, kun se on kokemuspiirisi ulkopuolella?
Kyllä.