G: moniko teistä uskoo, että kuoleman jälkeen on jotain / ei ole mitään
Eli moniko teistä uskoo, että se sama persoona tai sielu jatkaa jossain muualla kuoleman jälkeen. Taivaassa, jälleensyntymässä, odottaa ylösnousemusta tai jossain.
Moniko uskoo, että ruumis maatuu ja sielu/persoona häviää siinä samalla kuoleman hetkellä täysin.
Entä onko ikuista kurjaa paikkaa kuoleman jälkeen olemassa.
Kommentit (48)
Uskooko ev lut suuntaus, että vainajat odottavat unessa ylösnousemusta. Eli sitä, kun kaikki herätetään ja katsotaan, kuka joutuu minnekin.
Kauheaa, kun ei sitten enää voi tehdä parannusta.
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Ihmiset varmaan alkaa uskoa Jumalaan pahojen aikojen koittaessa esim ennen omaa kuolemaansa tai läheisen kuollessa.
No, osa on ikuisia ateisteja.
Vierailija kirjoitti:
Uskooko ev lut suuntaus, että vainajat odottavat unessa ylösnousemusta. Eli sitä, kun kaikki herätetään ja katsotaan, kuka joutuu minnekin.
Kauheaa, kun ei sitten enää voi tehdä parannusta.
En tiedä ev luteista yleensä, mutta olin Jehovan todistajan hautajaisissa ja siellä meille pakanoille kerrottiin miten he uskovat asian olevan. Heillä ihmisen kuoleman jälkeen ei ole olemassa mitään, kunnes sitten koittaa se suuri päivä kun Jehova herättää kaikki siihen mennessä kuolleet ja vie heidät paratiisiin kaiketi yhdessä elossa olevien oikeauskoisten kanssa. Tosin sitä ei tähdennetty miten sitten menetellään. Heillähän on vain hyvin pieni joukko, 125000 muistakseni, jotka pääsevät etuoikeutettujen lougeen.
Minä taas uskon että tuo alkuvaihe on aivan totta, eli kuoleman jälkeen ei ole mitään. Mutta siihen se sitten jääkin, eli kaikki päättyy siihen. Mikään muu vaihtoehto ei ole järkevä eikä looginen.
Historian saatossa noin 105 mijardia ihmistä elelly. Kaikki kuollu.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Kristityillä iänkaikkinen elämä, ateistit joutuu helvettiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Entä jos se onkin niin, että siellä huonommalla puolella ei tavata ketään, vaan ollaan tyhjyydessä iäisyys. Ilman yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Entä jos se onkin niin, että siellä huonommalla puolella ei tavata ketään, vaan ollaan tyhjyydessä iäisyys. Ilman yhtään mitään.
Mitä väliä? Tyhjyydessä ilman mitään ei ole tietoisuutta siitä että on lakannut olemasta, koska myös se tietoisuus on lakannut.
Mulle on tullut muutama läheinen vainaja unessa tavallaan kertomaan millaista heillä siellä on. Koin, että yrittivät siten lohduttaa. Yksi, aivan hirveä ihminen, oli nimenomaan joutunut "helvettiin." Olisin toivonut hänen kokevan jotain aivan kauheaa, mutta hän oli juuri siinä tyhjyydessä ja aivan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Entä jos se onkin niin, että siellä huonommalla puolella ei tavata ketään, vaan ollaan tyhjyydessä iäisyys. Ilman yhtään mitään.
Mitä väliä? Tyhjyydessä ilman mitään ei ole tietoisuutta siitä että on lakannut olemasta, koska myös se tietoisuus on lakannut.
Jos on taivas uskoville ja se tyhjyys niille muille, niin oletettavasti on mahdollista, että siellä tyhjyydessä ollaan tietoisina. Se olisi kamalaa.
Keskellä ei mitään tietoisena.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on tullut muutama läheinen vainaja unessa tavallaan kertomaan millaista heillä siellä on. Koin, että yrittivät siten lohduttaa. Yksi, aivan hirveä ihminen, oli nimenomaan joutunut "helvettiin." Olisin toivonut hänen kokevan jotain aivan kauheaa, mutta hän oli juuri siinä tyhjyydessä ja aivan yksin.
Mitä se tyhjyydessä oleva kertoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Entä jos se onkin niin, että siellä huonommalla puolella ei tavata ketään, vaan ollaan tyhjyydessä iäisyys. Ilman yhtään mitään.
Mitä väliä? Tyhjyydessä ilman mitään ei ole tietoisuutta siitä että on lakannut olemasta, koska myös se tietoisuus on lakannut.
Ja esimerkiksi itse elämänsä päättäneet varmasti uskovat sekä toivovat että kaikki tosiaan loppuu kuolemaan eikä sama paska jatku toisessa ulottuvuudessa aina ja iankaikkisesti. Karmea ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Jää nähtäväksi. Tai ei.
Kuka mihinkin uskoo - siihen, ettei kuoleman jälkeen ole mitään tai sitten siihen, että on. Kysymys on uskonasiasta, ei tiedosta.
Puuttui vastausmahdollisuus: tietoisuus joka ei odota ylösnousemusta.
Uskon sieluun, millä ei ole mitään tekemistä uskontojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Miten voi kaivata pahan poissaoloa?
Miten rakas voisi olla paha, en pysty ymmärtämään. Pahaa ainoastaan sietää erilaisin verukkein. Ehkä taivas on unelma pahan lopullisesta poissaolosta, täysin ymmärrettävä sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt kristinuskossa sitä, että kun osa päätyy taivaaseen ja osa sinne toiselle puolelle, niin miten se Jumalan ihanassa kirkkaudessa oleminen on niin mahtavaa, ettei kaipaa ja erityisestikin sure sinne toiselle puolelle joutuneita. Siis ei sure, eträ rakkaalla on kurjaa.
Minulla on molemmilla puolin tuttuja, eli ei haittaa minne päädyn.
Entä jos se onkin niin, että siellä huonommalla puolella ei tavata ketään, vaan ollaan tyhjyydessä iäisyys. Ilman yhtään mitään.
Mitä väliä? Tyhjyydessä ilman mitään ei ole tietoisuutta siitä että on lakannut olemasta, koska myös se tietoisuus on lakannut.
Ja esimerkiksi itse elämänsä päät
Eivät he jaksa miettiä muuta kuin senhetkisen kärsimyksen päätöstä ja senhän ymmärtää.
Nykyihmiset ainakin. Siinä olemme tulleet eteenpäin että itsemurhaajia ei kiusata (enää) heidän edesmentyään.
En usko että ihminen kykenee ymmärtämää mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.
siksi on keksitty kaiken maailman selityksiä.
esim kristinusko on 4000 vuotta vanha uskonto erinlaisine muunnoksineen
ja se syntyi egyptiläisten jälkeen. silti on ihmisiä on ollut n. 25 miljardia kaikkiaan
pallolla ja marginaaliosa pääsee vaan paratiisiin kun 95% noista 25 miljardista
ei ole edes tiennyt koko kristinuskosta mitään. vaikuttaa jonninjoutavilta
uskomuksilta ja toki saa uskoa miten haluaa. niin minäkin teen
Kristinuskon mukaan uskoville on taivas, jota odotetaan ylösnousemuksen jälkeen. Itse uskon kristinuskon Jumalaan.
Sitä huonoa paikkaa kuvattiin ennen tuliseksi pätsiksi. Nykyään on pehmennetty, että se on ikuinen ero Jumalasta (ja hänen hyvyydestään). En voi käsittää, miksi Jumala laittaa osan luomistaan tuollaiseen paikkaan. Onhan se kauhea olla ikuisuus vaikka jossain täysin tyhjässä paikassa, jossa ei ole yhtään mitään, vaikkei tuli poltakaan. Parempi kai olisi sitten hävitä lopullisesti kuin joutua tuonne.
Jos jålleensynthmä olisi totta, niin ei kai se huonoa olisi.
Tyhjyyteen häviäminen ei huonoa sinänsä sekään, mutta sikäli kurjaa, ettei tapaisi läheisiään.