Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut itseäni vanhemmat ihmiset puhuvat, kuin olisimme samanikäisiä?
10.11.2023 |
Olen törmännyt tähän työelämässä muutaman kerran minua 20 vuotta vanhemman esimiesmiehen, 20 vuotta vanhemman naistyökaverin ja 10 vuotta vanhemman naistyökaverin toimesta.
En siis näytä ikäistäni vanhemmalta. Nämä henkilöt siis puheissaan tuovat ei niin suorasti esille, että ajattelevat meidän olevan samanikäisiä. Oletteko te muut törmänneet tällaiseen? Sivuhuomiona, että kaikki kolme ovat olleet pikkuisen narsistisen oloisia. Voisiko johtua siitä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Joo, minun isoäiti! Olen opiskelija ja hän puhuu kokemuksistaan kuin a) olisi itsekin nyt opiskelija b) hänen yli 40-vuotiaat lapsensa olisivat opiskelijoita. "Joo, oli se tenttiminen ongelma tädilläsikin..." -20 vuotta sitten. Tuo on ärsyttävää.
Minusta taas kuulostaa, että mummosi yrittää eläytyä sinun asemaasi. Siis ymmärtää sinun kokemuksiasi omakohtaisten kokemustensa kautta. Mikä ihme siinä ärsyttää? Kyllä se opiskelijaelämä oli opiskelijaelämää 20 ja 40 vuotta sittenkin ja usein omien nuoruuden kokemustensa kautta voi löytää kosketuspintaa niiden elämään, jotka nyt kokevat samankaltaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta: millä logiikalla "narsistin oloisuus" voisi johtaa siihen, että kohtelee nuorempaa henkilöä samanikäisenä? Eli siis tasavertaisena?
Samaa mietin. Ja sitä mietin myös, että koskakohan tuo narsistiseksi haukkumisen muoti menee ohi? On niin väsyttävää kuulla tai lukea uudestaan ja uudestaan kuinka jotkut jaksavat väittää kaikkien muiden olevan narsisteja, jos nämä ovat hieman erilaisia.
Minua loukkaa, kun kaupassa ei kysytä papereita.
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas puhutaan tyyliin "sinä kun olet vielä niin nuori". 34v. Ja nämä näin puhuvat saattaavat olla esim nelikymppisiä, ymmärrän että jonkun 50+ mielestä olen nuori, mutta että n.5v vanhemman?
Joo minullakin on enemmän tätä. Olen 30v ja neljääkymppiä lähestyvät kokevat enemmän kuuluvansa viisikymppisten ikäryhmään kuin "meidän nuorien kolmekymppisien joukkoon", vaikka tähän olisi 6-8v matkaa ja sinne viisikymppisten jengiin reilusti yli 10v kuitenkin. Jännä juttu.
Minusta on mukavaa, kun 19 v. vanhempi ystäväni puhuu minulle kuin ikäiselleen aikuiselle - mitenkään vähättelemättä tai ylenkatsomatta, aina arvostaen. Keskustelemme meitä yhdistävistä asioista: ammatista, kulttuurista, historian tapahtumista jne. On kiehtovaa, että hän muistaa Berliinin muurin murtumisen ja ABBAn Euroviisuvoiton. Minulla taas on muita kokemuksia, joita hänellä ei ole. Ikäerosta huolimatta olemme tasavertaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nin tätä. Kirjoita Vauva-palstalle, ja suuri osa ymmärtää ongelman väärin, vaikka yrittäisit sitä selventääkin. Tulee myös se vakiomäärä kettuilua. Ilmeisesti yksi ymmärsi ongelman oikein. :D
Ap
Jotkut ihmiset ovat hirveän ikärajoitteisia. Kuusi vuotta nuorempi työkaveri järkyttyi, kun minä nelikymppisenäkin kerroin olleeni viikonloppuna laskettelemassa. Mitä? Laskettelevatko noin vanhatkin? Itse hän sitten teki lapsen vielä nelikymppisenä. Teki mieli sanoa, mutta en sanonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on töissä meitä tyttöjä ikävälillä 19-68v. Kuten joku jo ekalla sivulla sanoi, niin meillä on niin hyvä yhteishenki että ei sillä iällä ole merkitystä. Kaikilla on mieli kuin nuorella tytöllä ja selkä kipeä kuin mummelilla. :D
Ihan uteliaisuudesta: millä logiikalla "narsistin oloisuus" voisi johtaa siihen, että kohtelee nuorempaa henkilöä samanikäisenä? Eli siis tasavertaisena?