Miksi jotkut itseäni vanhemmat ihmiset puhuvat, kuin olisimme samanikäisiä?
Olen törmännyt tähän työelämässä muutaman kerran minua 20 vuotta vanhemman esimiesmiehen, 20 vuotta vanhemman naistyökaverin ja 10 vuotta vanhemman naistyökaverin toimesta.
En siis näytä ikäistäni vanhemmalta. Nämä henkilöt siis puheissaan tuovat ei niin suorasti esille, että ajattelevat meidän olevan samanikäisiä. Oletteko te muut törmänneet tällaiseen? Sivuhuomiona, että kaikki kolme ovat olleet pikkuisen narsistisen oloisia. Voisiko johtua siitä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä hieman tarkoituksenhakuista, kun samanikäinen hammaslääkäri (n. 50v) puhui tyyliin "Meillä vanhemmilla..."
No en mä ihmettele enää, kun kuulin olevani ihan sairaan gang stalkingin kohde, missä oli kuiskuteltu mm. että mulla ongeelmia vanhenemisen kanssa ja parjannut vanhempia ihmisiä. Tuo siis vain yksi monista sairaista huhuista. Kyseessä todellakin vaino isolla v:llä, jossa kaikki mielipiteeni tai tekemiseni laitettiin potenssiin sata, negatiivisessa mielessä.
Enkä mä nyt suoraan tykkää jos joku harmaahapsi Aune 70v. esittää ylintä ystävää tai "ymmärrystä" vähän v... tullen. Ei me niin samanlaisia olla ajatuksilta, elintavoiltaan tai ulkonäöltäkään juuri nyt.
No jotkut yksittäiset ihmiset ovat omituisia. Minä kävin kolmekymppisenä lääkärillä joka vähätteli vaivaani sanoen että tuollainen on ihan tavallista "ikääntyvälle ihmiselle". Kismitti etten saanut apua, mutta muutenhan juttu oli ihan absurdi.
En tiedä miksi mitään kuvailemaasi pitäisi ottaa vakavasti, tai muuten kuin olkapäitä kohauttaen, ellet itse kärsi jostain ikäkriisistä. Muistan joskus kun loukkaannuin verisesti, kun tietyt luusereina pitämäni ihmiset käyttäytyivät kuin me oltaisiin samaa porukkaa. Sitten tajusin että loukkaannuin asiasta vain siksi, että pelkäsin niin kovasti olevani samaa viiteryhmää.
Tämä on muuten ihan sosiologinen ilmiö, ihmiset yrittävät etäännyttää itseään ja halveksivat yleensä eniten juuri sitä ihmisryhmää, jonka status on suoraan heidän alapuolellaan, koska ihmiset haluavat mieluummin identifioitua siihen ryhmään joka on askelta ylempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas pojitellaan vaikka olen mielestäni 38 vuotiaana miehen iässä, mutta vanhemmat pojittelevat silti.
Minua tytötellään ja täytän ensi vuonna 50. Olen tytöttelystä iloinen ja en suutu ollenkaan, päinvastoin nauran vain ja castaan samalla tavalla, jolloin nauramme yhdessä.
Saa juttu, olen 45 vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nin tätä. Kirjoita Vauva-palstalle, ja suuri osa ymmärtää ongelman väärin, vaikka yrittäisit sitä selventääkin. Tulee myös se vakiomäärä kettuilua. Ilmeisesti yksi ymmärsi ongelman oikein. :D
Ap
Kirjoita itse itsellesi sitten mieluinen vastaus. Yritä olla kuitenkin aikuinen ja omata hiukkasen huumorintajua, kun vastaustasi kirjoitat.
No minä ajattelen töissä aika lailla omaan ikäryhmääni ja samaan viiteryhmään kanssani kuuluviksi ehkä noin 30-55-vuotiaat, olen itse 44v. Sitten on lisäksi hyvin nuoret, sellaiset vähän päälle parikymppiset, jotka ovat uransa alussa ja opettelevat asioita, ja eläkeikää vuosikymmenen sisällä lähestyvät, jotka saattavat jo hieman jäähdytellä eivätkä välttämättä ole niin kiinnostuneita uusista ideoista. Se miten puhun muille, riippuu enemmän "työiästä", joku iän puolesta sinänsä tuohon nuorten porukkaan kuuluva voi olla jo niin kokenut ja pätevöitynyt, että miellän hänet ehkä enemmän tuohon keski-ikäisten porukkaan. Ja vastaavasti osa eläkeikää lähestyvistä on hyvinkin aktiivisesti mukana jutuissa ja "nuorekkaita".
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nin tätä. Kirjoita Vauva-palstalle, ja suuri osa ymmärtää ongelman väärin, vaikka yrittäisit sitä selventääkin. Tulee myös se vakiomäärä kettuilua. Ilmeisesti yksi ymmärsi ongelman oikein. :D
Ap
Kysymyksesi on yksinkertaisesti niin typerä, ettei siihen voi edes vastata mitään ymmärtävää, järkevää tms.
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Missä on sinun huumorisi ja itsetuntosi tyttöhyvä? Miten tuollaisesta voi suuttua? :D
Jos kokevat henkisesti olevansa nuorempia. Tai luulevat. Ja elävät siinä uskossa. Ihmiset eivät koe itseään ulkonäökseen tai vuosimääräksi aina. Ehkä silti on ikäerokuilut kanssasi. Osa yrittää kai kommunikoida sujuvasti eri ikäisten kanssa, olla nuorekkaita tai pienentää eroavaisuutta. Eri persoonia silti ja arvot. 25 vuotta on kulunut hyvin nopeasti joidenkin mielestä.
Ehkä olet vanhan oloinen ja liian totinen tallaaja? Ehkä he saavat sinusta niitä narsisti fiboja?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan, että puhuvat esim. minun ikäisistäni tai kymmenen vuotta minua nuoremmista, että "ehkä tämä on joku sukupolvikysymys, kun emmehän minä ja sinä noin tee".
Ap
Olisiko parempaa esimerkkiä? He ajattelevat että sinä kuitenkin, vaikka olet nuorempi, toimit samalla lailla fiksusti kuin he, etkä (tyhmästi) kuten on yleistä ikäluokassasi.
On kolmikymppinen tuttu vuosia sitten yllättynyt, kun kuuli että täytin 24. Ei aikuisena aikuisten kesken ole enää kovin vahvoja eroja iän kanssa. Elämäntyyli, harrastukset, taloudellinen tilanne ja muu vaikuttaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Ehkä anoppi on sitten vähän outo jos matkii sinua tai ikäluokkaasi, eikä ole oma tyyli. Silti pohdintaa muualta. Miksi henkinen identiteetti ei saa olla nuorempi vanhana. Jos joku tuntee olevansa nuori tyttö, ei se tunne muutu vanhana vaikka osittain tuntisi olevansa "vanhempi". Pitäisikö naisten esittää kankeaa korppikotkaa vanhana? Ihan vain esityksen vuoksi, että muut kokevat että kylläpä on vanha. Eikö vanhoille kuulu myös empatia kuten nuoremmille, eivät ole automaattisesti valtaa omaavia ja rahakkaita.
10-20 vuotta on mielestäni kyllä niin vähän, että samanikäisistä menette. Itselläni välillä kalskahtaa korvaan, jos vanhempi työkaveri kommentoi minulle "te nuoret" tms. Ei se nyt pitkäksi aikaa mieleen jää, mutta kyllä siinä usein on vähättelevä sävy. En ikinä voisi kuvitella sanovani hänelle "te vanhat".
Olen viisikymppinen ja mielestäni töissä suurinpiirtein 35-65 vuotiaat ovat omani ikäisiä, mutta eivät ne nuoremmatkaan ole välttämättä mitään lapsosia, vaan ihan ammattilaisia ja päteviä tekijöitä. Esimerkiksi yksi 22 vuotias on kuin olisi tehnyt aina sitä työtä, joten nostan hänet mielelläni meidän muiden sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja mielestäni töissä suurinpiirtein 35-65 vuotiaat ovat omani ikäisiä, mutta eivät ne nuoremmatkaan ole välttämättä mitään lapsosia, vaan ihan ammattilaisia ja päteviä tekijöitä. Esimerkiksi yksi 22 vuotias on kuin olisi tehnyt aina sitä työtä, joten nostan hänet mielelläni meidän muiden sekaan.
Tuo nyt ei kuulosta kivalta, että työkavereita "nostetaan" tai ollaan nostamatta muiden sekaan.
Vierailija kirjoitti:
10-20 vuotta on mielestäni kyllä niin vähän, että samanikäisistä menette. Itselläni välillä kalskahtaa korvaan, jos vanhempi työkaveri kommentoi minulle "te nuoret" tms. Ei se nyt pitkäksi aikaa mieleen jää, mutta kyllä siinä usein on vähättelevä sävy. En ikinä voisi kuvitella sanovani hänelle "te vanhat".
Vai että vähättelevä sävy. Miten ihmeessä te jotkut otatte nokkiinne kaikista asioista? On paljon helpompaa elää ja olla, kun ei ajattele liikaa turhuuksia ja suutu ihan kaikesta. Jos kuitenkin suuttuu kaikesta, niin oma itsetunto olisi hyvä saada paremmaksi. Se auttaa monessa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja mielestäni töissä suurinpiirtein 35-65 vuotiaat ovat omani ikäisiä, mutta eivät ne nuoremmatkaan ole välttämättä mitään lapsosia, vaan ihan ammattilaisia ja päteviä tekijöitä. Esimerkiksi yksi 22 vuotias on kuin olisi tehnyt aina sitä työtä, joten nostan hänet mielelläni meidän muiden sekaan.
Tuo nyt ei kuulosta kivalta, että työkavereita "nostetaan" tai ollaan nostamatta muiden sekaan.
Vai niin, no nämä nuoretkin ovat meidän työkavereina tärkeitä, mutta valitettavasti kaikista ei vain ole tähän ammattiin. Joku 18 vuotias työharjoittelija saattaa olla tosi pätevä ja asiallinen, mutta eivät kaikki ja tässä työssä pitää voida luottaa siihen, että toinen tekee parhaansa.
Jos joku, oli hän sitten minkä ikäinen vain, ei tee parastaan, säheltää liikaa tai vinkuu turhasta, niin hän ei valitettavasti saa osakseen kuulua meihin ja meidän ketjuun, sillä heikot lenkit ovat vaaraksi kaikille, enkä halua vaarantaa ketään, vaan haluan meille vain hyviä tyyppejä.
Et ehkä ymmärrä asiaa, mutta ei se haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Joo, minun isoäiti! Olen opiskelija ja hän puhuu kokemuksistaan kuin a) olisi itsekin nyt opiskelija b) hänen yli 40-vuotiaat lapsensa olisivat opiskelijoita. "Joo, oli se tenttiminen ongelma tädilläsikin..." -20 vuotta sitten. Tuo on ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, oma anoppi puhuu juuri noin ihan niinkuin minä ja hän oltaisiin samaa ikäluokkaa. Jotenkin ärsyttävää. Ärsyttää muutenkin ihmiset, jotka ei tajua ikäänsä, luulevat olevansa jotakin nuoria tyttöjä 65 vuotiaana.
Joo, minun isoäiti! Olen opiskelija ja hän puhuu kokemuksistaan kuin a) olisi itsekin nyt opiskelija b) hänen yli 40-vuotiaat lapsensa olisivat opiskelijoita. "Joo, oli se tenttiminen ongelma tädilläsikin..." -20 vuotta sitten. Tuo on ärsyttävää.
Vähentääkö tuo jotenkin täysin ainutlaatuista uniikkia kokemusta tentteihin liittyvistä ongelmista?
Ei mulle vaan. Kyllä varmaan minä ja nuoret tiedämme varsin hyvin ikäeromme ja osaamme arvioida ikämme. Tietenkin on sitten niitä, jotka luulevat olevansa 30, vaikka 50 ja samaistuvat tuon ikäisiin, ei pelkästään ulkonäöllisesti, mutta muutenkin. Vähän noloa. Esim. pitävät lähes samanikäisiä jotenkin kymmeniä vuosia vanhempina kun itseään. Eikö enemmän miesten juttu tuo.