Lue keskustelun säännöt.
Mies valittaa kun olen liian itsenäinen parisuhteessa
10.11.2023 |
Tai itsenäinen voi olla väärä sana ehkä. Hän tarkoittaa sitä, että en jaa hänen kanssaan kaikkia asioita ja ajatuksia ja tietoja vaan pidän kai aika ison osan asioista vain mielessäni. Häntä koskevat asiat tietenkin puhun ja kerron, mutta työstäni en puhu juuri koskaan mitään, jos teen harrastuksiani koskevia päätöksiä niin en niistä välttämättä puhu ellei ne vaikuta häneen, lapsuuden perheeni kuulumisista en juuri puhu ellei ne vaikuta häneen jne. En useinkaan kerro mitä olen päivän aikana tehnyt ellei se ole ollut jotain työtä/ravintolalounasta/kahvilassa käymistä/tms suurempaa. Jos hän kysyy niin kerron kaiken tietenkin mutta en tule ajatelleeksi, että oma-aloitteisesti pitäisi kertoa asioista. Enkä odota hänen kertovan vastaavia minulle.
Häntä siis häiritsee se, että en jaa tällaisia asioita, hänen mielestään ne pitäisi parisuhteessa jakaa, minä siis en tule edes ajatelleeksi että tällaisista asioista voisi puhua koska minusta niillä ei ole mitään väliä. En siis salaa niitä mitenkään mutta jotenkin ajattelen, että ne on vain minun elämääni joka ei oikein liity muiden elämään.
Kumpi meistä on väärässä tässä?
Kommentit (89)
Ehkä ette sovi yhteen. Minulla oli kumppani joka halusi tietää KAIKEN vaikka olisi miten tylsiä juttuja. Se oli ihanaa, vaikka normaalisti olen tosi yksityinen ihminen enkä tykkää jutella turhia. Minuakin ihan oikeasti kiinnosti hänen suvun draamat, kauppareissut jne. Koska nautin ihmisestä, niin halusin elää kaikki kokemukset ja tunteet yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että teillä ei synkkaa. Oletko kiinnostunut miehesi asioista ja tunteista? Kysytkö hänen tunteitaan ja myötäelätkö niitä? Tunnetko empatiaa? Tulee myös mieleen mahdollisuus että olisit kirjolla.
Olen erittäin kiinnostunut mieheni tunteista ja ajatuksista. Hänen arjen pikkuasioista kuten missä kaupassa kävi tai tankkasiko oman autonsa tänään vai ei niinkään ehkä en. Ja tunnen empatiaa. Outo ajatus että olisin autisti sillä perusteella että olen liian itsenäinen parisuhteessa.
ap
Tunnut ajattelevan jollain lailla mekanistisesti ja et sopeuta toimintaasi siihen miltä miehestäsi tuntuu. Kysyt myös kumpi on väärässä, mikä on klassista mustavalkoista ajattelua.
Kysyin kumpi on väärässä saadakseni täällä keskustelua aikaiseksi, en oikeasti ajattele toisen olevan väärässä ja toisen oikeassa. Ja kyllä minä monessa asiassa yritän sopeuttaa toimintaani miehen toiveisiin, mutta tässä asiassa en jotenkin osaa. Tämä asia on jotenkin niin osa luonnettani, ei vain joku tapa. Enkä oikein edes ymmärrä miksi mies haluaa minun muuttuvan, hän ei ole suostunut selittämään syitä toiveelleen.
ap
Kuulostaa omituiselta. Tuollaisista asioista puhun juurikin kumppanin kanssa. Muille ihmisille en kerro juuri mitään henkilökohtaisesta elämästäni.
Huonomies tuollainen. Enkä minä kysele naiseltani kaikkia mitä se tekee ja kenen kanssa on. Se vaikuttaa vaan narisistiselta piirteeltä jos alkaa seuraamaan liikaa toisen tekemisiä.
Eli mistä te puhutte keskenään? Puhutteko yhteisistä käytännön asioista vain ajankohtaisen esim mitä syödään, käydäänkö lenkillä jne. ja loput keskustelut on ajatuksista, ideoista, tunteista yms suurempia asioita? Tuli olo, että oletko syvällisempi ja intellektuellimpi kuin mies ja hän puolestaan hakisi läheisyyttä arkisesta jakamisesta? Et tätä avannut aloituksessa joten olenko hakoteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpikaan ei ole väärässä ette vain ehkä sovi yhteen.
No kumppanille juuri kerrotaan ne päivän tapahtumat. Kato kävin Sokoksella ja ostin tätä ja tätä jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvaus:
Ero teidän välillä tulee siitä minkälaiset suhteet teillä on ollut lapsena vanhempiinne. Ap vanhemmat luultavasti hieman poissaolevia ja Ap kumppanin vanhemmat hyvin läsnäolevia.
Olet luultavasti "avoidant" kiintymyssuhteen omaava ja kumppanisi "anxious" kiintymyssuhteen omaava. Tämä on yleensä aika myrkyllinen yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Eli mistä te puhutte keskenään? Puhutteko yhteisistä käytännön asioista vain ajankohtaisen esim mitä syödään, käydäänkö lenkillä jne. ja loput keskustelut on ajatuksista, ideoista, tunteista yms suurempia asioita? Tuli olo, että oletko syvällisempi ja intellektuellimpi kuin mies ja hän puolestaan hakisi läheisyyttä arkisesta jakamisesta? Et tätä avannut aloituksessa joten olenko hakoteillä.
Et ole hakoteillä, olet aika oikeassa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerron esimerkin. Sain 50 euron palkankorotuksen. En maininnut siitä miehelle mitään, koska mielestäni kyseessä oli mitätön ja turha asia. Joka ei myöskään meidän taloustilanteeseen varsinaisesti vaikuta, koska meillä ei ole niin tiukkaa rahasta ja jaetaan kulut puoliksi. Hänelle selvisi kuukausia myöhemmin asia, kun muun puheenaiheen yhteydessä sanoin saaneeni tuon. Ja mies loukkaantui, hänen mielestään en jaa mitään tärkeää hänen kanssaan. Minusta taas asia ei ollut mitenkään tärkeä vaan ihan turha juttu, jolle en itse uhrannut ajatustakaan. Sama tilanne toistui kun olin käynyt äitini luona tekemässä pihatöitä enkä ollut maininnut siitä, koska minusta se oli ihan arkinen turha asia millä ei ollut mitään väliä etenkin kun se oli miehen työpäivän aikana. Mies loukkaantui taas kun en hänen mielestä kerro hänelle elämästäni mitään.
ap
No onhan palkankorotus aina hieno asia vaikka olisi pienikin summa. Kyllä minäkin ihmettelisin, jos tuollaistaei kerro. Itse ainakin kertoisin intopinkeenä, että olipa mukava päivä tänään, kun sain tällaisen pienen palkankorotuksen. Varmasti se puoliskokin ilahtuisi siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ihmettelisin jos puoliso ei suostuisi puhumaan kanssani noista tavallisista arjen asioista.
Suostun tietenkin puhumaan. Kerron kaiken, jos hän kysyy. En vain tule ajatelleeksi oma-aloitteisesti niistä puhua.
ap
Eipä sitä osaa kysyä , että saitko sattumalta palkankorotuksen tai kävitkö mahdollisesti haravoinassa äitisi pihaa. Tuolla tavalla saa arvuutella pitkät litaniat , ennen kuin osuu kohdalle. Jos taas miehesi kysyy miten päivä meni , niin kerrotko sitten noita asioita vai sanotko vain , että hyvin. Eikä muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvaus:
Ero teidän välillä tulee siitä minkälaiset suhteet teillä on ollut lapsena vanhempiinne. Ap vanhemmat luultavasti hieman poissaolevia ja Ap kumppanin vanhemmat hyvin läsnäolevia.
Olet luultavasti "avoidant" kiintymyssuhteen omaava ja kumppanisi "anxious" kiintymyssuhteen omaava. Tämä on yleensä aika myrkyllinen yhdistelmä.
Et arvannut ihan oikein. Minun vanhemmat olivat enemmän läsnäolevia, hänen vanhemmat välttelevämpiä. Mutta hänen lapsuudenkodissa puhuttiin ja puhutaan edelleen lähinnä käytännönasioista, minun lapsuudenkodissa kaikesta muusta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ihmettelisin jos puoliso ei suostuisi puhumaan kanssani noista tavallisista arjen asioista.
Suostun tietenkin puhumaan. Kerron kaiken, jos hän kysyy. En vain tule ajatelleeksi oma-aloitteisesti niistä puhua.
ap
Kyllä ärsyttäisi, jos kumppani ei kerro mitään ellei kysy häneltä. Eipä paljon kiinnostaisi parin kerran jälkeen kysellä enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle se 50 e palkankorotus vaan ei ollut iso ja hieno asia vaan pikkusumma jota en juuri noteerannut itse.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ihmettelisin jos puoliso ei suostuisi puhumaan kanssani noista tavallisista arjen asioista.
Suostun tietenkin puhumaan. Kerron kaiken, jos hän kysyy. En vain tule ajatelleeksi oma-aloitteisesti niistä puhua.
ap
Eipä sitä osaa kysyä , että saitko sattumalta palkankorotuksen tai kävitkö mahdollisesti haravoinassa äitisi pihaa. Tuolla tavalla saa arvuutella pitkät litaniat , ennen kuin osuu kohdalle. Jos taas miehesi kysyy miten päivä meni , niin kerrotko sitten noita asioita vai sanotko vain , että hyvin. Eikä muuta?
Kerron että hyvin ja kerron mitä kiinnostavaa luin uutisista, mitä uutta opin jne. En niinkään mitä tein.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minulle se 50 e palkankorotus vaan ei ollut iso ja hieno asia vaan pikkusumma jota en juuri noteerannut itse.
ap
No olisit voinut ilahduttaa asialla kumppaniasi, jolle se varmaan oli positiivinen asia. Minusta tuollaisten pienten asioiden jakaminen kuuluu parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ihmettelisin jos puoliso ei suostuisi puhumaan kanssani noista tavallisista arjen asioista.
Suostun tietenkin puhumaan. Kerron kaiken, jos hän kysyy. En vain tule ajatelleeksi oma-aloitteisesti niistä puhua.
ap
Kiinnostaisiko sinua kuulla joka päivä miten "anoppi pohtii uusia verhoja" tai "miehen töissä hankittiin uusi printteri kun vanha meni rikki" ?
Itseäni ei nimittäin kiinnostaisi pätkän vertaa - ja vähän vastaavasti juttelen luontaisesti miehelle niitä asioita mistä kuvittelen hänen olevan jotenkin kiinnostunut.
Sama juttu tuo sun palkankorotus. Jos vastaavassa tilanteessa kertoisin 50€ korotuksesta niin hänen kommenttinsa olisi tyyliin "no wau" (siis että eipä tuolla kuuhun lennetä). Mutta ehkä olisin siitä kyllä kertonutkin, me yleensä ihan luontaisesti puhutaan erilaisista raha-asioista (esim sijoitusjuttuja tai mitä markkinoilla on tapahtunut) melkein päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ihmettelisin jos puoliso ei suostuisi puhumaan kanssani noista tavallisista arjen asioista.
Suostun tietenkin puhumaan. Kerron kaiken, jos hän kysyy. En vain tule ajatelleeksi oma-aloitteisesti niistä puhua.
ap
Eipä sitä osaa kysyä , että saitko sattumalta palkankorotuksen tai kävitkö mahdollisesti haravoinassa äitisi pihaa. Tuolla tavalla saa arvuutella pitkät litaniat , ennen kuin osuu kohdalle. Jos taas miehesi kysyy miten päivä meni , niin kerrotko sitten noita asioita vai sanotko vain , että hyvin. Eikä muuta?
Kerron että hyvin ja kerron mitä kiinnostavaa luin uutisista, mitä uutta opin jne. En niinkään mitä tein.
ap
MInua taas kiinnostaa enemmän mitä puolison päivä on mennyt ja mitä on tullut tehtyä kuin puhua jatkuvasti jostain uutisista.
me jutellaan paljon ja kaikesta hyvin menee ku antaa mennä
Miksi siis olet valittajamiehen kanssa vaikka olet muka itsenäinen?