Lue keskustelun säännöt.
Ei mulla ainakaan näin viisikymppisenä ole mitään
10.11.2023 |
Kun aina sanotaan, että on hyvä työura, asuntolaina maksettu, omaisuutta. Mulla ei ole yhtään mitään.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selvästi sulla ei ole elämänhallinta kunnossa.
Kyllä ihan tavallisilla ihmisillä on viisikymppisenä kertynyt omaisuutta, autoa ja asuntoa, sekä säästöjä ja sijoituksia.
Niin, en ole koskaan vajaakuntoisena päässyt työelämään. Eipä ole ollut oikein mistä säästää. En kuitenkaan käytä mitään päihteitä.ap
Mikä voi olla sellainen tilanne, ettei koko elämänsä aikana "pysty" tekemään yhtään mitään työtä?
Vammaisuuskaan ei ole este, heillekin järjestetään töitä, eivätkä he täällä valita oloistaan.
En ole päässyt mihinkään työhön. On tullut töihin haettua vaikka kuinka.
Sori, mutta ei vaan pysty tuota us
Se on ihan sama uskotko vai et. En saanut edes nuorena mitään kesätöitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli jo kaikki mitä halusin ennen 50-ikää.Ja ihan omalla työllä hankittuna, ilman perintöjä, alkkisvanhemmilta kun ei mitään jäänyt.
Omat perintämme tulee menemään eläinten hyvinvointiin, kun omia lapsia ei ole.
Olet kuitenkin sivistyneen yhteiskunnan tuote, ilmainen koulutus, terveydenhoito, kuten neuvolatoiminta ja maailman paras lastenhoito, lähes ilmainen terveyskeskusjärjestelmä, kunnallistekniikka, sähkö. Ja olet sitä mieltä, että eläimet ovat tämän kaiken sinulle tuottaneet? Herätkääpäs nyt jo lopultakin illuusioistanne, vaikka ne onkin nykyään kovin suosittuja ja vähän vihervasemmistolaisesti romanttisiakin.
Miten te jaksatte olla niin aivopestyjä Suomi-propagandasta? Pahempaa kuin Venäjällä. Noi kaikki jutut, mitä listasit, on hoidettu myös muualla maailmalla, jossai
Häh? Nuo eläinaktivistithan pyrkivät saamaan kaiken eläimiin liittyvän elinkeinon lopetettua. Missä silloin on diversiteettiä? Eivät ne lehmät, siat ja kanat tuolla vapaana lumessa ole 24/7 vapaanakaan.
Minulla on kaikkea mutta en tee sillä mitään. Rahaa on loppuelämäksi ja hieno talo mutta asun täällä yksin. Jos ei ole suhdetta niin elämä on tyhjä paperi eli ei ole mitään.
1/2
Ei ole mullakaan. Elämä meni vähän toisin kuin kuvitteli. Kysymys on niin monitahoinen ettei yksiselitteistä vastausta asiaan ole, jokaisen elämä menee omia latujaan pitkin. Ne jotka ovat pärjänneet hyvin eivät välttämättä ymmärrä heitä joilla mikään elämässä ei oikein ole onnistunut. Tarjotaan vastaukseksi sitä ikuista ja helppoa " Suomessa jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, oma syysi jos et ole sitä tehnyt ja olet nyt matalapalkka-alalla" Todellakin, helppo toisille sanoa näin kun oma elämä on toisenlaista jo lapsesta lähtien.
Ei meillä kaikilla ole hyvää, rakastavaa ja normaalia kannustavaa lapsuutta josta on hyvä ponnistaa. Jossa opitaan taitoja joilla elämässä pärjätään ja saadaan tietoa jolla elämän ovia avataan. Toiset syntyvät toivottomaan ja synkkään elämään josta on erittäin vaikea päästä eteenpäin. Ei ole tukea, mallia, kannustusta, rahaa, tietoa, sukua taustalla, mahdollisuuksia, ovien avaajia. Olet nitistetty jo elämän alkumetreillä.
Tähän soppaan lisätään se, että et ole niin kovin kirjaviisas ja ymmärrät itsekin että et pärjää lukiossa tai korkeakouluopinnoissa eikä sinusta tule koskaan muuta kuin duunari.
Usein käy vielä niin että olet onnistunut tyhmyyksissäsi lankeamaan kurjaan mieheen jonka kanssa olet saanut suunnittelematta muutamat mukulat hyvin nuorena ja koulut jäävät siinä käymättä. Hoidat lapsia kotona miehen käydessä töissä ja maksaessaan itselleen eläkettä ja kartuttaessaan säästötiliään salaa. Lasten kasvaessa heräät tilanteeseen että olet yli kolmekymppinen eikä sinulla ole edes ammattia.
Luet itsellesi ensimmäisen nopeasti työelämään johtavan ammatin/kurssin jotta alkaisit itsekin tienaamaan edes jotain koska olet juuri eronnut ja jäänyt lasten kanssa yksin exän hurvitellessa jo uuden naisen kanssa. Lapset jäivät kokonaan sinun vastuullesi niin hoidon kuin rahankin osalta.
Teet matalapalkkaista työtäsi, hoidat lapsiasi miten ikinä jaksat, rahaa ei ole koskaan. Lapset eivät harrasta, ette matkusta, ei ole autoa. On köyhää. Elämä kapeutuu. Siitä tulee selviytymistä päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Ei ole omaisia, ei sukua, kukaan ei auta. Olet yksin. Jatkuu..
2/2
Lapsista tulee täysi-ikäisiä. Joku sai koulua käytyä ja on matalapalkkaisessa työssä kuten äitinsä, toinen masentui ja on vain kotonaan tekemättä mitään. Kolmas ei saanut edes peruskoulua loppuun ja juo kaljaa joka päivä. Asuvat sentään omissa asunnoissaan, mitä nyt joka kuukausi pummaavat rahaa äitiltä. Isä ei edelleenkään välitä kenestäkään.
Näin se elämä meni ja nyt lähestyn viittäkymppiä. Olen velkajärjestelyssä ja palkasta jää käteen sama kuin työttömällä. Edessä on monta vuotta nyt tätä. Alaa ei pysty vaihtamaan enää velan takia. Mitään en omista. Auto hajosi, ei ollut rahaa korjata joten vein sen romuttamolle. Fillarilla kuljen töihin ja kun tulee lunta, kävelen. Asun pienessä kaksiossani yksin enkä tee mitään. Käyn töissä ja katson telkkaria, saunon ja selailen nettiä. Elämä on kapeutunutta ja ankeaa.
Joten ymmärrän aloittajaa hyvinkin. Minullakaan ei ole mitään.
Tilannetta ei voi verrata esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten tilanteeseen, jos joku yrittää taas sitä tarjota vastaukseksi. Että tulisi olla tyytyväinen kun on "saanut" verorahoilla peruskoulun ja saa vettä raanasta ja hengittäminen ei vielä maksa! Eikä sitä voi verrata siihen tilanteeseen että toiset elävät sodan keskellä, kuinka minä kehtaan valittaa?! Me asumme kuitenkin länsimaissa joissa hyvän elämän edellytykset ovat muutakin kuin ne perustarpeet. Etenkin kun käy töissä niin kauan kuin henki pihisee näillä näkymin. Maksaa myös itse melko paljon veroja suhteessa palkan määrään. Saappaat jalassa hautaan siis.
Äläkä tarjoa ratkaisuksi myöskään terapiaa (sitä ei saa ihan tuosta vaan vaikka sinne haluaisinkin), sieniä ja marjoja metsästä tai "kauden vihanneksia" ja mitä lie halpoja lanttuja jotta rahat riittäisivät paremmin. Älä tarjoa omien tavaroiden myymistä fb-kirpparilla koska mitään ylimääräisiä myytäviä tavaroita ei ole. Älä tarjoa liikuntaa mielenterveyden avuksi sillä en pidä liikunnasta enkä enää jaksa sitä fyysisen työn ja työmatkojen jälkeen. En liiemmin valita tätä lukuunottamatta julkisesti kohtalostani, en kuormita sillä ketään. Olen vain ja niin, kärsin itsekseni. Olen valmistautunut siihen ettei tämä enää tästä muuksi muutu.
Yritetään ymmärtää erilaisia ihmiskohtaloita, eikä aina olla sormi sojossa tuomitsemassa ja sylki roiskuen neuvomassa, etenkään kun itsellä ei ole omia kokemuksia asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2/2
Lapsista tulee täysi-ikäisiä. Joku sai koulua käytyä ja on matalapalkkaisessa työssä kuten äitinsä, toinen masentui ja on vain kotonaan tekemättä mitään. Kolmas ei saanut edes peruskoulua loppuun ja juo kaljaa joka päivä. Asuvat sentään omissa asunnoissaan, mitä nyt joka kuukausi pummaavat rahaa äitiltä. Isä ei edelleenkään välitä kenestäkään.
Näin se elämä meni ja nyt lähestyn viittäkymppiä. Olen velkajärjestelyssä ja palkasta jää käteen sama kuin työttömällä. Edessä on monta vuotta nyt tätä. Alaa ei pysty vaihtamaan enää velan takia. Mitään en omista. Auto hajosi, ei ollut rahaa korjata joten vein sen romuttamolle. Fillarilla kuljen töihin ja kun tulee lunta, kävelen. Asun pienessä kaksiossani yksin enkä tee mitään. Käyn töissä ja katson telkkaria, saunon ja selailen nettiä. Elämä on kapeutunutta ja ankeaa.
Joten ymmärrän aloittajaa hyvinkin. Minullakaan ei ole mitään.
Tilannetta ei voi verrata esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten tilanteeseen, jos joku yrittää taas sitä tarjota vastaukseksi. Että tulisi olla tyytyväinen kun on "saanut" verorahoilla peruskoulun ja saa vettä raanasta ja hengittäminen ei vielä maksa! Eikä sitä voi verrata siihen tilanteeseen että toiset elävät sodan keskellä, kuinka minä kehtaan valittaa?! Me asumme kuitenkin länsimaissa joissa hyvän elämän edellytykset ovat muutakin kuin ne perustarpeet. Etenkin kun käy töissä niin kauan kuin henki pihisee näillä näkymin. Maksaa myös itse melko paljon veroja suhteessa palkan määrään. Saappaat jalassa hautaan siis.
Äläkä tarjoa ratkaisuksi myöskään terapiaa (sitä ei saa ihan tuosta vaan vaikka sinne haluaisinkin), sieniä ja marjoja metsästä tai "kauden vihanneksia" ja mitä lie halpoja lanttuja jotta rahat riittäisivät paremmin. Älä tarjoa omien tavaroiden myymistä fb-kirpparilla koska mitään ylimääräisiä myytäviä tavaroita ei ole. Älä tarjoa liikuntaa mielenterveyden avuksi sillä en pidä liikunnasta enkä enää jaksa sitä fyysisen työn ja työmatkojen jälkeen. En liiemmin valita tätä lukuunottamatta julkisesti kohtalostani, en kuormita sillä ketään. Olen vain ja niin, kärsin itsekseni. Olen valmistautunut siihen ettei tämä enää tästä muuksi muutu.
Yritetään ymmärtää erilaisia ihmiskohtaloita, eikä aina olla sormi sojossa tuomitsemassa ja sylki roiskuen neuvomassa, etenkään kun itsellä ei ole omia kokemuksia asiasta.
__________________________________________________
Ei, en ymmärrä sinua enkä sinunkaltaisiasi! Väheksyn ja paheksun elättejä! Ota elämä omiin käsiisi, jos olet laiska liikkumaan niin se on voi voi, vain sinä itse voit päättää mitä teet. Ei, en ymmärrä, en arvosta!
Ei pidä olla yhtään mitään, enkä nuorena mitään oletusarvoisia juttuja halunnutkaan. Mutta elämää helpottaa, kun menee virran mukana, joten kyllä minulla on nykyään aika normisetti. Ei siinä kyllä mitään ylpeilemistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sori, mutta ei vaan pysty tuota uskomaan.
Että olet viisikymppinen, etkä ole mihinkään töihin päässyt, kovasta hakemisesta huolimatta."
No onhan työttömiä kansanedustajia sopeutumisrahalla vaikka kuinka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli jo kaikki mitä halusin ennen 50-ikää.Ja ihan omalla työllä hankittuna, ilman perintöjä, alkkisvanhemmilta kun ei mitään jäänyt.
Omat perintämme tulee menemään eläinten hyvinvointiin, kun omia lapsia ei ole.
Olet kuitenkin sivistyneen yhteiskunnan tuote, ilmainen koulutus, terveydenhoito, kuten neuvolatoiminta ja maailman paras lastenhoito, lähes ilmainen terveyskeskusjärjestelmä, kunnallistekniikka, sähkö. Ja olet sitä mieltä, että eläimet ovat tämän kaiken sinulle tuottaneet? Herätkääpäs nyt jo lopultakin illuusioistanne, vaikka ne onkin nykyään kovin suosittuja ja vähän vihervasemmistolaisesti romanttisiakin.
Miten te jaksatte olla niin aivopestyjä Suomi-propagandasta? Pahempaa kuin Venäjällä. Noi kaikki jutut, mitä listasit, on hoidettu myös muualla maailmalla, jossai
Suomen ilmaisella koulutuksella ei tee mitään kun ei ole töitä. Sillä tutkintopaperilla voi yli 40 vuotias muutenkin pyyhkiä hanuria kun on liian vanha suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sori, mutta ei vaan pysty tuota uskomaan.
Että olet viisikymppinen, etkä ole mihinkään töihin päässyt, kovasta hakemisesta huolimatta."
No onhan työttömiä kansanedustajia sopeutumisrahalla vaikka kuinka.
Olipas taas mitään sanomaton kommentti.
En tietenkään hyväksy myöskään noita ex-kansanedustajia, jotka nostavat sopeutusrahaa, mutta se ei liity mitenkään tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selvästi sulla ei ole elämänhallinta kunnossa.
Kyllä ihan tavallisilla ihmisillä on viisikymppisenä kertynyt omaisuutta, autoa ja asuntoa, sekä säästöjä ja sijoituksia.
Niin, en ole koskaan vajaakuntoisena päässyt työelämään. Eipä ole ollut oikein mistä säästää. En kuitenkaan käytä mitään päihteitä.ap
Mikä voi olla sellainen tilanne, ettei koko elämänsä aikana "pysty" tekemään yhtään mitään työtä?
Vammaisuuskaan ei ole este, heillekin järjestetään töitä, eivätkä he täällä valita oloistaan.
Ammattivalittajuus on se tilanne.
Eniten tuntuu palstoilla valittavan hyväosaiset siitä ettei työttömät tee töitä. Toki niin että itse pitää huolen työpaikallaan ettei sinne työttömiä oteta ja myös mustamaalaten minkä kerkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vuoden päästä velaton talo, auto ja vene on jo. Lapsuudenkoti oli tosi huono, mutta Suomessa on ihan mahdollista kenen tahansa kouluttautua ja hankkia parempi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sori, mutta ei vaan pysty tuota uskomaan.
Että olet viisikymppinen, etkä ole mihinkään töihin päässyt, kovasta hakemisesta huolimatta."
No onhan työttömiä kansanedustajia sopeutumisrahalla vaikka kuinka.
Olipas taas mitään sanomaton kommentti.
En tietenkään hyväksy myöskään noita ex-kansanedustajia, jotka nostavat sopeutusrahaa, mutta se ei liity mitenkään tähän keskusteluun.
Ainakin voit lohduttautua sillä ,ettei yhteiskunta ole joutunut mua elättämään.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on paska maa muille kuin naisille, muuttajille, rikkaille ja suurelle ikäluokalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli jo kaikki mitä halusin ennen 50-ikää.Ja ihan omalla työllä hankittuna, ilman perintöjä, alkkisvanhemmilta kun ei mitään jäänyt.
Omat perintämme tulee menemään eläinten hyvinvointiin, kun omia lapsia ei ole.
Olet kuitenkin sivistyneen yhteiskunnan tuote, ilmainen koulutus, terveydenhoito, kuten neuvolatoiminta ja maailman paras lastenhoito, lähes ilmainen terveyskeskusjärjestelmä, kunnallistekniikka, sähkö. Ja olet sitä mieltä, että eläimet ovat tämän kaiken sinulle tuottaneet? Herätkääpäs nyt jo lopultakin illuusioistanne, vaikka ne onkin nykyään kovin suosittuja ja vähän vihervasemmistolaisesti romanttisiakin.
Jossain hörhöpiireissä takuulla haaveillaan eläimistä uusia päättäjiä kunhan vaan saadaan kammettua ihmiset pois etuoikeututuista asemistaan. Kyllä eläimen viisaus aina yhden järjestään seonneen ihmisen viisaiden voittaa.
Tietynlainen eläinhihhulius kertoo totisesti siitä miten kauas luonnosta meidät halutaan eristää. Ja tämä on ehdottoman hyvä asia, muuta ei saa epäilläkään.
Ei mullakaan, ikää nyt 49. Eniten harmittaa, etten koskaan löytänyt miestä enkä saanut lapsia. Päädyin jotenkin aina seurustelemaan ties minkä juoppojen ja huithapelien kanssa, ja sitten ne suhteet loppui omaan mahdottomuuteensa. 15 vuoteen en ole enää edes yrittänyt löytää ketään.
Varmaan osin tuosta sinkkuudesta johtuen olen myös jäänyt elämään tavallaan pitkitettyä nuoruutta. Vasta noin 5 vuotta sitten tiedostin, että monella ikäiselläni on esim. omistusasunto, mulla ei, ja että syy on että olin puoliksi alitajuisesti ajatellut, että en minä yksin sellaista osta, sitten yhdessä puolison kanssa (vaikka en enää edes etsinyt puolisoa). Eli ei ole tullut minkään sortin omaisuutta kerrytettyä, vaikka on akateeminen koulutus ja hyväpalkkainen työ. Kaikki on mennyt mitä on tullutkin, makeaan elämään: matkat, merkkivaatteet ja -asusteet, ravintolasyöminen, noin 50K€ maksanut auto... Mutta eipä se oikeastaan haittaa, mukavaa on ollut, ja kun ei perillisiäkään ole eikä tule, niin eipä sllä omaisuuden keräämisellä niin merkitystä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vuoden päästä velaton talo, auto ja vene on jo. Lapsuudenkoti oli tosi huono, mutta Suomessa on ihan mahdollista kenen tahansa kouluttautua ja hankkia parempi elämä.
Mulla ei ole kouluttautuminen onnistunut. Olen jollain tavalla heikkolahjainen. Toki sitä on lukemattomia kertoja tullut yritettyä.ap
Ei työntekijät päätä keitä työpaikalle rekrytoidaan, hölmö väite. Työtöntä en tosin palkkaisi, kun voi valita sellaisen jolla on sitä työhistoriaa. Ja kyllä, 40 v vailla työkokemusta on liian vanha. Töitä 20 v tehnyt 40 vuotias sen sijaan kelpaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vuoden päästä velaton talo, auto ja vene on jo. Lapsuudenkoti oli tosi huono, mutta Suomessa on ihan mahdollista kenen tahansa kouluttautua ja hankkia parempi elämä.
Mulla ei ole kouluttautuminen onnistunut. Olen jollain tavalla heikkolahjainen. Toki sitä on lukemattomia kertoja tullut yritettyä.ap
Olen nähnyt Down-ihmisiä mäkkärissä ja kaupoissa töissä. Eli en todellakaan usko, että olet kaikkesi yrittänyt töiden saamiseksi.
Ei mullakaan ole kuin lapset. Elämä on mennyt mahdollisuuksia odotellessa mitä ei koskaan tullut. Lapset on tärkeintä ja parasta mitä olen saanut. Eikä mieskään ole ihan huono.