Lue keskustelun säännöt.
Hyväksyisitkö sen, että mies on aina pois etkä saa koskaan omaa aikaa?
08.11.2023 |
Eli yhteisiä pieniä lapsia ja mies aina töissä, työmatkoilla ym. Kotiin tulee klo 20 illalla. Eli sinä yksin vastuussa lasten päiväkodista hakemisesta ja huolehtimisista sen jälkeen. Sama myös viikonloppuisin. Miehen palkka ei ole iso ja hänellä on lisäksi aloitteleva firma, joka vie paljon aikaa mutta ei tuota vielä aikoihin mitään. Omaa aikaa saisin klo 21 jälkeen mutta en jaksa silloin enää mennä muualle kuin nukkumaan.
Meillä on tämä tilanne ja olen todella kyllästynyt tähän. Olenko väärässä tuntiessani näin?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En todellakaan. Mutta olisin kiinnittänyt siihen huomiota jo puolisoa valitessa. Koska en myöskään haluaisi olla yksin ilman niitä lapsia, kun mies on aina poissa. Minun mielestä se ei ole mikään kumppani, jos ei ole koskaan paikalla.
Ei hän ennen lapsia tehnyt pitkää päivää. Eikä stä firmaakaan ollut silloin. Eli en tiennyt että tässä käy näin.
ap
Perustiko hän firman ilman että neuvotteli asiasta sinun kanssasi?
Tietenkin puhuimme asiasta yhdessä etukäteen. En kieltänyt mutta sanoin etten ole innostunut ideasta, koska tekee muutenkin jo paljon töitä. Mutta sitä en tiennyt etukäteen että olisi sitten viikonloput ja iltoja kiinni firmassaan.
ap
Ei mies ehkä itsekään tiennyt. Jos eka firma kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En todellakaan. Mutta olisin kiinnittänyt siihen huomiota jo puolisoa valitessa. Koska en myöskään haluaisi olla yksin ilman niitä lapsia, kun mies on aina poissa. Minun mielestä se ei ole mikään kumppani, jos ei ole koskaan paikalla.
Ei hän ennen lapsia tehnyt pitkää päivää. Eikä stä firmaakaan ollut silloin. Eli en tiennyt että tässä käy näin.
ap
Perustiko hän firman ilman että neuvotteli asiasta sinun kanssasi?
Pitäisikö puolisolta pyytää lupa firman perustamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista :) Mutta mieheni pääsee kotiin vain perjantaista sunnuntaihin. Joskus ei silloinkaan, vaan menee viikko tai kaksikin näkemättä. Hän kyllä soittaa videopuheluita lapsille ja mulle. Hän maksaa puolet kotitaloutemme menoista kyllä. Oon tottunut hoitamaan kotityöt, kauppakäynnit, lasten harrastuksiin viennit, lääkärit, kodin/pihan mahdolliset vikatilanteet ym. yksin, ja viikonloppuisin annan miehen levätä.
Mä käyn töissä 40 tuntia viikossa mut mieheni tekee pitempää päivää reppuroivana, meistä aikalailla kaukana arjet asuvana upseerina, mutta on rakastava isä ja kumppani kuitenkin päivittäin puheluin ja viestein. Joten yritän olla ymmärtäväinen ja kannustava. :)
Aika luuserilta kuulostat. Äitini teki muuten saman, mutta isä maksoi kaiken eikä ole koskaan maksanut yhtäkään laskua tms., eli äiti huolehti rahoista eikä käynyt kodin ulkopuolella töissä. Meillä kävi myös siivooja kerran viikossa, ennen viikonloppua.
Itselleni täysin absurdi ajatus, että maksaisi 50/50 ja kuitenkin tekisi kotona selvästi enemmän. Kyl se on ihan selvä niin, että jos toinen hoitaa selvästi enemmän kotiasioita/lapsia, niin toinen maksaa sit selvästi enemmän tai kaiken. Reilu peli.
Niin ja isäni toki oli lasten kanssa ja teki kotihommia siinä missä muutkin silloin kun oli kotona, mutta harvemmin vaan oli. Tuon tyyppiset miehet ei oikein jaksa missään sohvalla makailla lepäilemässä kovin pitkään.
En jaksaisi enkä hyväksyisi ap:n kuvailemaa tilannetta. Jos se kertoo, että ap:n elämä keventyisi eron myötä, kun lapset olisivat isällä edes joskus ja silloin saisi omaa aikaa. Ottaisin asian esiin ja kehottaisin miestä miettimään, haluaako hän erota vai korjata suhteen ja olla läsnä perheelle. Noin kuin aloituksessa en kuitenkaan jatkaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli merikapteeni ja usein 3 vk tai joskus jopa 6 vk kotoa pois. Meillä oli neljä lasta jotka ovat nyt tietenkin aikuisia ja mies jo haudassa. Kävin töissä myös ja meillä oli aupair tai joku lastenhoitaja. Se, että en töitten jälkeen päässyt mihinkään "omaa aikaa" viettämään kun aupairilla oli vapaata tai lastenhoitaja lähti kotiinsa, EI häirinnyt minua kylläkään koskaan. Hommat piti tehdä ja sitten mies oli taas välillä muutaman viikon kotonakin ja teki osansa ja enemmänkin. Mulle oma aika merkitsi lasten kanssa yhdessä olemista, puuhailtiin kaikenlaista ja käytiin ulkona ja kylässä ystävien luona tai mitä milloinkin. Lapset oppivat nopeasti auttelemaan kotona ja pitämään omista asioistaan kuten koulusta ja myöhemmin myös omista vaatteistaan huolta. Kaikista tuli itsenäisiä kelpo aikuisia ja edelleen meillä on lämpimät välit.
Sinullahan oli ihan eri t
Ai että ihan PALJON? Et taida tietää paljon mitään elämästä. Lapseni syntyivät 1970-luvulla ja silloin elämä oli hieman erilaista kuin nykyään.
Normi heterosuhde siis. Eläminen maksetaan puoliksi mutta lapset ja kodin nainen hoitaa lähes kokonaan yksin. N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi enkä hyväksyisi ap:n kuvailemaa tilannetta. Jos se kertoo, että ap:n elämä keventyisi eron myötä, kun lapset olisivat isällä edes joskus ja silloin saisi omaa aikaa. Ottaisin asian esiin ja kehottaisin miestä miettimään, haluaako hän erota vai korjata suhteen ja olla läsnä perheelle. Noin kuin aloituksessa en kuitenkaan jatkaisi.
Milloin ne olisi isällään? Klo 20 jälkeen? Päiväkoti-ikäiset lapset. Kuulostaa siltä, että ne ei olisi isällään juuri koskaan, jos kerran isä tekee kahta työtä arjet ja viikonloput.
Lapset kasvavat. Nyt on vaikeaa, mutta pian tuokin aika on vain muisto enää. Muutenkin tilanteet muuttuvat elämässä. Koska kaikkeen pätee sama tässä elämässä: tämäkin menee ohi.
Sinuna opettelisin nauttimaan asioiden tekemisestä yhdessä lasten kanssa ja hyväksymään sen, että juuri nyt elämä on tätä. Pikku hiljaa lähtisin lenkille niin että pienet kulkevat mukana potkupyörillä tms. Kävisin salilla, jolla on lapsiparkki. Tekisin lasten kanssa pieniä retkiä jne. Hiljalleen koettaisin löytää myös jonkun naapurintytön tai muun, joka hoitaisi lapsia alkuun vaikka tunnin-pari kerrallaan, ja menisin silloin omille asioilleni.
Siivoamiset jättäisin miehen tehtäväksi tai vaatisin häntä maksamaan siivoojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ollut syynä miksen tehnyt lapsia nykyisen kanssa, vaikka hän olisi halunnut. Eli se, että on jatkuvasti poissa töiden vuoksi, ja viikonloppuisin tykkää kaljoitella. Lisäksi ei ole mikään reipas kotitöiden hoitaja. Maksut menee puoliksi.
Mutta lapsia ei "tullut" sitten meille :D
Sulla kun on jo lapset tai lapsia, älä vaan tee niitä lisää. Olet varmasti väsynyt ja kyllästynyt hoitamaan kaiken. Sinun kannattaa jutella miehen kanssa että tämä ei tällä tavalla toimi, jotain pitää muuttaa. Kiva että hän on tyytyväinen, mutta sun pitäis olla myös yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvavat. Nyt on vaikeaa, mutta pian tuokin aika on vain muisto enää. Muutenkin tilanteet muuttuvat elämässä. Koska kaikkeen pätee sama tässä elämässä: tämäkin menee ohi.
Sinuna opettelisin nauttimaan asioiden tekemisestä yhdessä lasten kanssa ja hyväksymään sen, että juuri nyt elämä on tätä. Pikku hiljaa lähtisin lenkille niin että pienet kulkevat mukana potkupyörillä tms. Kävisin salilla, jolla on lapsiparkki. Tekisin lasten kanssa pieniä retkiä jne. Hiljalleen koettaisin löytää myös jonkun naapurintytön tai muun, joka hoitaisi lapsia alkuun vaikka tunnin-pari kerrallaan, ja menisin silloin omille asioilleni.
Siivoamiset jättäisin miehen tehtäväksi tai vaatisin häntä maksamaan siivoojan.
Tämä siivousvinkki on hyvä. Miehen tulisi maksaa siivojakäynnit, jos ei muuten voi hoitaa osuuttaan. Olen aina ihmetellyt tätä tasa-arvoa... Se on sitä että nainen käy töissä ja maksaa puolet laskuista. Mutta mies ei hoida puoliaan kotihommista ja lasten kasvatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama, mutta mieheni ei ole yrittäjä vaan työtön .. Irakista tuli valepakolaisena 2015. Annika
Syntymä on kuolemantuomio :(
Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista :) Mutta mieheni pääsee kotiin vain perjantaista sunnuntaihin. Joskus ei silloinkaan, vaan menee viikko tai kaksikin näkemättä. Hän kyllä soittaa videopuheluita lapsille ja mulle. Hän maksaa puolet kotitaloutemme menoista kyllä. Oon tottunut hoitamaan kotityöt, kauppakäynnit, lasten harrastuksiin viennit, lääkärit, kodin/pihan mahdolliset vikatilanteet ym. yksin, ja viikonloppuisin annan miehen levätä.
Mä käyn töissä 40 tuntia viikossa mut mieheni tekee pitempää päivää reppuroivana, meistä aikalailla kaukana arjet asuvana upseerina, mutta on rakastava isä ja kumppani kuitenkin päivittäin puheluin ja viestein. Joten yritän olla ymmärtäväinen ja kannustava. :)
Mikäs se tämmöinen upseeri on? Niillä on vapaata joka viikonloppu, ellei nyt satu joku sotaharjoitus jonne joutuu menemään. Taitaa elää kaksoiselämää, työpaikkakunnalla toinen nainen jonka luona välillä viikonloputkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista :) Mutta mieheni pääsee kotiin vain perjantaista sunnuntaihin. Joskus ei silloinkaan, vaan menee viikko tai kaksikin näkemättä. Hän kyllä soittaa videopuheluita lapsille ja mulle. Hän maksaa puolet kotitaloutemme menoista kyllä. Oon tottunut hoitamaan kotityöt, kauppakäynnit, lasten harrastuksiin viennit, lääkärit, kodin/pihan mahdolliset vikatilanteet ym. yksin, ja viikonloppuisin annan miehen levätä.
Mä käyn töissä 40 tuntia viikossa mut mieheni tekee pitempää päivää reppuroivana, meistä aikalailla kaukana arjet asuvana upseerina, mutta on rakastava isä ja kumppani kuitenkin päivittäin puheluin ja viestein. Joten yritän olla ymmärtäväinen ja kannustava. :)
Mikäs se tämmöinen upseeri on? Niillä on vapaata joka viikonloppu, ellei nyt satu joku sotaharjoitus jonne joutuu menemään. Taitaa elää kaksoiselämää, työp
Lainaamasi kirjoittaja sanoi, että mies asuu ARJET kaukana. Eli selkeästi viikonloppuisin se mies on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista :) Mutta mieheni pääsee kotiin vain perjantaista sunnuntaihin. Joskus ei silloinkaan, vaan menee viikko tai kaksikin näkemättä. Hän kyllä soittaa videopuheluita lapsille ja mulle. Hän maksaa puolet kotitaloutemme menoista kyllä. Oon tottunut hoitamaan kotityöt, kauppakäynnit, lasten harrastuksiin viennit, lääkärit, kodin/pihan mahdolliset vikatilanteet ym. yksin, ja viikonloppuisin annan miehen levätä.
Mä käyn töissä 40 tuntia viikossa mut mieheni tekee pitempää päivää reppuroivana, meistä aikalailla kaukana arjet asuvana upseerina, mutta on rakastava isä ja kumppani kuitenkin päivittäin puheluin ja viestein. Joten yritän olla ymmärtäväinen ja kannustava. :)
Mikäs se tämmöinen upseeri on? Niillä on vapaata joka viikonloppu, ellei nyt satu joku sotaharjoitus jonne jout
Etkö osaa lukea: "Joskus ei silloinkaan, vaan menee viikko tai kaksikin näkemättä."
Meillä mies lähtee töihin pääsääntöisesti sunnuntaina ja tulee töistä perjantaina. Yhteinen päätös tämä työkuvio on ollut. Joskus raskaampaa ja joskus helpompaa.
Eroatte ja mies hoitaa lapset vuoroviikoin (oma asiansa miten sen järjestää).
Saat kokonaisen viikon kaksi kertaa kuukaudessa itsellesi!
Aika moni on jo päätynyt tähän ratkaisuun ja se todellakin toimii 👍
Ongelma tuossa on se miehen firma. Vie aikaa eikä tuota mitään = harrastukseen eikä töihin verrattava asia. Yhtä hyvin mies voisi vaikka nakutella romaania tai maalata kaiket illat ja väittää, että kyllä tästä vielä rahaa tulee. Paitsi että firmasta saattaa jäädä rahan sijaan velat käteen.
Sinuna sanoisin, että nyt pitää valita firman ja avioliiton välillä.
Tietenkin puhuimme asiasta yhdessä etukäteen. En kieltänyt mutta sanoin etten ole innostunut ideasta, koska tekee muutenkin jo paljon töitä. Mutta sitä en tiennyt etukäteen että olisi sitten viikonloput ja iltoja kiinni firmassaan.
ap