Lapsesi sanoo, ettei halua lapsia

Poikani on 36-vuotias vela ja kunnioitan hänen päätöstään. Lapsia ei hankita isovanhempia varten.

Jos mennään jotain 7 vuotta taaksepäin niin mummoni oli niin suruissaan, kun totesi ettei koskaan tule näkemään minun lapsiani.

Sanoin sitten siihen, että enpä taida haluta lapsia. 

Mummoni hämmentyi sanomistani ja sanoi, että kyllähän niitä lapsia pitää olla, kun ne on elämän suola. 

Sitten vaan sanoin, että en vain kerta kaikkiaan halua lapsia.

Sitten asia oli siinä.

M30

Kysyisin varmaankin että miten on päätynyt tuohon päätökseen.

Minun olisi vaikea hyväksyä sitä, koska se tietäisi suvun loppumista. Suku oli vähällä loppua jo minuun, mutta rankoilla hoidoilla sain yhden lapsen. Lapsettonuus johtui ensisijaisesti puolisostani. 

Täysin lapseni oma asia. En itsekään haluaisi lapsia tällaiseen maailmaan.

Lapseni pitää itseään pienemmistäkin lapsista eikä saanut toivomaansa pikkusisarusta. Lisäksi hänen taloutensa perustassa on turvaelementtejä. Ihmettelisin, jos hän myöhemmin ei haluaisi lapsia. Olisin silloin kyllä todella surullinen. Hän olisi edelleen yhtä rakas, mutta myös minulla on oikeus tuntea surua ja katkeruutta. 

Jokaisella on oikeus negatiivisiinkin tunteisiin, myös isovanhemmilla. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni pitää itseään pienemmistäkin lapsista eikä saanut toivomaansa pikkusisarusta. Lisäksi hänen taloutensa perustassa on turvaelementtejä. Ihmettelisin, jos hän myöhemmin ei haluaisi lapsia. Olisin silloin kyllä todella surullinen. Hän olisi edelleen yhtä rakas, mutta myös minulla on oikeus tuntea surua ja katkeruutta. 

Saat tuntea pettymystä ettei susta tule isoäitiä, mutta tosi itsekästä katkeroitua toisen lapsettomuudesta.

Mulla ei ole vielä noin isoja lapsia, mutta haluaisin ajatella, että tuo päätös olisi päätös siinä, missä mikä tahansa muukin päätös. Eli ottaisin sen tosissani, en kyseenalaistaisi, vihjailisi päätöstä vastaan mutta toki voisin keskustella, että miten lapsi on päätynyt päätökseen. 

Miksi lapsi yhtenä päivänä yks kaks ilmoittaisi asian minulle?

Vanhin lapseni on 25 ja ei halua omia lapsia, itseasiassa hän vitsailee aina, että jos haluan lapsen otan äiti sinulta lainaan😅Minulla on pienin lapsi vauva täällä😅 Ja kyllä hän kyläilee ja tykkää sisaruksistaan, mutta omia ei halua. 

Olen joutunut seuraamaan sivusta, miten äitini vihjailee, kyselee ja kärttää lastenlasten perään, vaikka siskoni miehineen on ilmaissut useaan kertaan suorasti, etteivät he halua lapsia. Olisi järkyttävää tulla itsekin sellaiseksi ja toivon, että osaisin suhtautua asiaan järkevästi.

Lapseni ovat olleet elämäni paras asia, mutta en osaa samaistua vielä ollenkaan toiveeseen lapsenlapsista. Toki he ovat vasta kouluikäisiäkin. Kunpa he vain selviytyisivät nuoruudesta terveinä sekä fyysisesti, että henkisesti ja tavoittelisivat toivomaansa elämää.

Ja asia kuuluu aloittajalle miten ?? Pidä vaan omista asioistasi huolta 

Vastasin, että mikäs siinä, oma valintahan se on. Lapsi on nyt 27 vuotias, ja toki ehtii vielä muuttaa mieltään, itselläni biologinen kello alkoi kolkuttaa hyvin voimakkaasti kun lähestyin 30 vuotta. 

Mutta jos ei tee lapsia, niin ei tee, se on ihan ok, voin käyttää "mummoenergiani" myös kissoihin ja koiriin :D.

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi teenkin itse monta lasta, että ei haittaa, vaikka kukaan ei haluaisi lapsia. Heillä on silti perhe, eli sisaruksensa. 

Teet? 

Ymmärtäisin ihan täysin. 14- ja 16-vuotiaita ovat. Nuorempi (tyttö) onkin jo ilmoittanut 3-4 vuotta sitten ettei halua ikinä lapsia ja uskon, että se myös pitää paikkaansa. 

En itsekään enää nykytiedoillani hankkisi lapsia. elämä on paljon vapaampaa ja huolettomampaa ilman.

Olisin tosi helpottunut, jos näin sanoisivat.

Vierailija kirjoitti:

Selvä.

 

Siinä olisi mun vastaus. Tyhmiä kyselet täällä.

Ei ole ollenkaan tyhmä kysymys. Itse kärsin siitä, että äitini haluaisi minun lisääntyvän mutta itse en lapsia halua. 10 vuotta hän on asiasta säännöllisesti puhunut, viimeksi maanantaina.

Asia ei todellakaan ole kaikille mitenkään itsestäänselvästi neutraali "ei minun asiani".

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsia tarvitse haluta, että niitä voi tehdä.

Sen kyllä huomaa huostaanottotilastoista.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oikeus negatiivisiinkin tunteisiin, myös isovanhemmilla. 

Toki mutta syyllistämällä asiaan ei tule muutosta.