Vanhempiesi kielitaito?

Vanhemmat 75v. ja 76v.: suomi

Isäni osasi nuorena hyvin saksaa, muttei ole käyttänyt sitä vuosikymmeniin. Ruotsia hän osaa myös melko hyvin, sillä käytti sitä työssään jatkuvasti, muttei ole juuri tarvinnut taitoa eläköitymisensä jälkeen. Englantia hän ei osaa. 

Äitini ei puhu mitään kieliä, mutta on eläkkeelle jäätyään alkanut opiskella työväenopistossa englantia. Hän ymmärtää sitä nykyään jonkin verran, mutta arastelee puhumista. 

Vanhempani ovat syntyneet 50-luvun alussa. Tässä näkee koulujärjestelmän ja prioriteettien muuttumisen. Isäni kävi oppikoulua, valmistui opistotasolta ja työskenteli asiantuntijatehtävissä. Hän sai kouluaikoinaan yksityistunteja saksassa ja ruotsissa, mutta englannin opiskelua ei katsottu niin tarpeelliseksi. Äitini kävi kansakoulua ja suoritti hoitoalan ammattitutkinnon. Hänelle opetettiin englannista ja ruotsista aivan alkeet. 

Äidin äidinkieli on suomi. Englantia hän puhuu ihan kiitettävästi, käyttänyt työssäänkin. Ruotsia äiti puhuu hyvin.

Isän äidinkieli on englanti. Suomea isä osaa vähän, lähinnä oppinut sitä minun kauttani. Isä osaamyös jonkin verran ranskaa ja espanjaa.

Molemmilla pohjana kansakoulu eikä muuta kuin suomi.

Äiti puhuu suomen lisäksi sujuvaa saksaa, englantia ja ruotsia. Välttävästi ranskaa. 

Isäni puhuu englantia ja ruotsia, sujuvasti molempia. Molemmat ovat pian 70v.

Suomi. Ovat syntyneet vuoden 1970 molemmin puolin. Kun kielet alkoi mulla koulussa, ilmaisivat asenneongelmansa hyvin selvästi eikä mitään tukea tai apua saanut kotoa. 

Suomee ja savvoo, hiljoo ja kovvoo. Molemmat 30-luvulla köyhiin olosuhteisiin syntyneitä. Se ei kuitenkaan estänyt heitä matkustelemasta. Kiersivät omalla autolla Eurooppaa. Isä oli maan mainio käsillä puhuja ja sosiaalinen persoona. Ei arastellu pyytää apua, jos sitä tarvitsi. 

Isä osaa muutanan sanan ja lauseen ruotsia, muutaman sanan englantia.

Äiti ei edes erota ko. kieliä kuulemansa perusteella toisistaan.

Ovat käyneet kansa- ja kansalaiskoulun, isä lisäksi hitsarikurssin. Tekivät elämäntyönsä maanviljelijöinä.

Isä oli kielten opettaja, ranska, englanti ja ruotsi. Äiti ruotsi, saksa ja englanti. Molemmat olivat myös opiskelleet latinaa, mutta sitä nyt ei oikein voi laskea kielitaidoksi.

Hau match tarkoittaa kuulemma koiratappelua. Kirjeen saksaksi jouduin suomentamaan kahteen kertaan, Eivät uskoneet.

Suomea vaan puhuvat. 

Isomummi oli töissä Venäjän hovissa. Uskon hänen ymmärtäneen venäjää.

Suomi, mutta äiti opiskeli myös ruotsia maatalouskoulussa, mutta ei taida muistaa mitään siitä. 

Molemmat ovat kuolleet jo aikoja sitten. Mutta isä osasi suomea, ruotsia, saksaa ja auttavasti englantia ja latinaa. Äiti osasi vain suomea ja ruotsin kielen alkeet.

Itse olen 72-vuotias ja osaan suomen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa sekä ranskan kielen ja viittomakielen alkeet.

Yli 70-vuotiaita pelkän kansakoulun käyneitä ovat molemmat. Englannillaan ovat matkustaneet kahdestaan ympäri maailmaa. Elekieli vissiin apuna.

Omat vanhemmat syntyneet 47 ja 48.

Isällä ihan hyvä englanti, veikkaan että ruotsi sujuu välttävästi.

Äidillä sekä englanti että ruotsi yhtä heikkoja, saksaa muistaa muutamia sanoja. On yrittänyt opiskella aikuisena englantia, mutta ei siitä mitään tule.

Isällä pelkkä suomi. Äidillä suomi, ruotsi, englanti.

Äitini työkieli on englanti. Ruotsilla pärjää ns. normielämässä, mutta työjutut ruotsalaisten kollegoiden kanssa hoitaa englanniksi.



Isästäni en tiedä.



Äitini vanhemmista vaari pystyy käymään tavallisia keskuteluita englanniksi. Mummo puhuu englantia ja saksaa.

Isäni on maalaistalon poika. On tosin todella lukenut. Äiti oli koulutettu ja määräsi kotona kaapin paikan.

Kummatkin pärjäävät hyvin englannilla ja saksalla ja osaavat ranskan alkeet, myös ruotsi on sujuvaa. Äiti on luontojaan lingvisti joka lukaisee turisti-italian tai -espanjan tuosta vaan ja kommunikoi sillä, isä taas enemmän puurtaja joka harrastaa kielikursseja. 

Oma kielitaitoni ja muutenkin sivistykseni on heitä alempi.