Olen katkera ja surullinen kun en saanut toista lasta
Tiesin jo teininä, että haluan lapsia ja toive oli saada iso perhe. No ei mennyt elämä niin. Sain ainoan lapseni 24-vuotiaana. Toinen lapsi olisi saanut kyllä tulla, mutta odotettiin syöpäkontrollia koska mulla oli ollut muutama vuosi aiemmin syöpä. No syöpä olikin uusiutunut ja lapsihaaveet sai haudata. Myöhemmin tuli ero lapsen isästä. Vuosia olin ilman pysyvämpää parisuhdetta, mutta lopulta löytyi sopiva mies. Ehkäisy jätettiin pois ja lapsi olisi saanut tulla. Ei kuitenkaan tullut. Tästäkin parisuhteesta tuli ero ja olen tavallaan vihainen exälle, että tuhlasin aikaani häneen eikä lasta tullut. Olisin voinut vielä saada lapsen hänen kanssaan, mutta hän halusi erota.
Nyt olen 44v. sinkku ja toiveet toisesta lapsesta on menetetty lopullisesti. En saanut sitä isoa perhettä jonka halusin. Itku tuli tätä kirjoittaessa. Olen toki onnellinen tästä ainoasta lapsesta ja tiedän, että olisin vieläkin katkerampi jos mulla ei häntä olisi.
Surullinen 44
Kommentit (64)
Mä olen katkera ja surullinen kun en ikinä löytänyt naista jonka kanssa tehdä lapsia
M27
Vierailija kirjoitti:
Mä olen katkera ja surullinen kun en ikinä löytänyt naista jonka kanssa tehdä lapsia
M27
Jos olet 27v., niin sulla on aikaa vielä.
Surullinen 44
Mä olen surullinen samasta asiasta mutta lähinnä lapseni takia. Mulla oli itsellä sisaruksia rinnalla, ja mun lapsi jää paitsi sekä siitä ilosta että sen tarjoamasta vertaiskasvatuksesta, ei kaverit aja samaa asiaa. Esim perhematkoilla lapsilla olisi hauskempaa kuin yhdellä lapsella aikuisten kanssa. Ja miten yksin lapsi onkaan sitten kun sen vanhemmat on vanhoja ja pitäisi ehkä hoitaa meidän asioita, vaikka hautajaisia!
Vierailija kirjoitti:
Siis sun asenteellas ei tarttis olla yhtään lasta, ap. Säälin jo sitä olemassa olevaa
Ajattelin just samaa. Enkä ihmettele että ap jätetään jatkuvasti. Sääliksi tosiaan käy sitä lasta.
Pullamössösukupolvi ei halua hoivata uutta sukupolvea, ja pullamössöjen vanhemmat haluaa pitää aikuiset lapsensa omassa lieassaan eivätkä kannusta heitä perustamaan perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Pullamössösukupolvi ei halua hoivata uutta sukupolvea, ja pullamössöjen vanhemmat haluaa pitää aikuiset lapsensa omassa lieassaan eivätkä kannusta heitä perustamaan perhettä.
Miten viestisi liittyy ketjun aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sun asenteellas ei tarttis olla yhtään lasta, ap. Säälin jo sitä olemassa olevaa
Ajattelin just samaa. Enkä ihmettele että ap jätetään jatkuvasti. Sääliksi tosiaan käy sitä lasta.
Mitä ihmettä te oikein sekoilette? Kuka mut jättää jatkuvasti? Kyllä se olin minä joka halusin erota lapsen isästä. Toisessa pitkässä suhteessa mies jätti. Lyhyissä seurusteluissa mä olen yleensä ollut se jättäjä koska juttu ei vain ole toiminut. Ei mua ole koko ajan joku jättänyt. Mistä edes keksit tuollaista?
Olette kyllä uskomattaman typeriä kun kuvittelette tuntevanne mut. Melkoisen harhaista touhua teillä. Sääliksi käy teidän lapset jos teillä sellaisia on. Olette vastenmielisiä ihmisiä.
Surullinen 44
Vierailija kirjoitti:
Mä olen surullinen samasta asiasta mutta lähinnä lapseni takia. Mulla oli itsellä sisaruksia rinnalla, ja mun lapsi jää paitsi sekä siitä ilosta että sen tarjoamasta vertaiskasvatuksesta, ei kaverit aja samaa asiaa. Esim perhematkoilla lapsilla olisi hauskempaa kuin yhdellä lapsella aikuisten kanssa. Ja miten yksin lapsi onkaan sitten kun sen vanhemmat on vanhoja ja pitäisi ehkä hoitaa meidän asioita, vaikka hautajaisia!
Tulen surulliseksi tästä viestistäsi lapsesi takia, kun hänellä on vanhempi, joka ajattelee näin. Kuulostaa, että lapsesi elämän täytyy olla mielestäsi aika tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Adoptio?
Kallis juttu. Lisäksi en varmaan enää tämän ikäisenä saisi vauvaa vaan isomman lapsen.
Pitääkö tässä etsiä mies seksisuhteeseen ja jättää ehkäisy pois. :D Yksin sitten kasvattaa lapsi jos raskaaksi tulisi.
Surullinen 44
Vierailija kirjoitti:
Mä olen surullinen samasta asiasta mutta lähinnä lapseni takia. Mulla oli itsellä sisaruksia rinnalla, ja mun lapsi jää paitsi sekä siitä ilosta että sen tarjoamasta vertaiskasvatuksesta, ei kaverit aja samaa asiaa. Esim perhematkoilla lapsilla olisi hauskempaa kuin yhdellä lapsella aikuisten kanssa. Ja miten yksin lapsi onkaan sitten kun sen vanhemmat on vanhoja ja pitäisi ehkä hoitaa meidän asioita, vaikka hautajaisia!
Kyllä meillä on lapsen kanssa ollut hauskaa yhteisillä matkoilla ja yhdessä mennään matkalle ensi kesänäkin. Myös kotipaikkakunnalla ja lähiseudulla ollaan lapsen kanssa tutkittu paikkoja, liikuttu luonnossa jne. Sisaruksia hänellä on isänsä puolelta.
Surullinen 44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio?
Kallis juttu. Lisäksi en varmaan enää tämän ikäisenä saisi vauvaa vaan isomman lapsen.
Pitääkö tässä etsiä mies seksisuhteeseen ja jättää ehkäisy pois. :D Yksin sitten kasvattaa lapsi jos raskaaksi tulisi.
Surullinen 44
Kannattaa miettiä sitä olemassa olevaa lasta ja miettiä tällaista ratkaisua hänen kannaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio?
Kallis juttu. Lisäksi en varmaan enää tämän ikäisenä saisi vauvaa vaan isomman lapsen.
Pitääkö tässä etsiä mies seksisuhteeseen ja jättää ehkäisy pois. :D Yksin sitten kasvattaa lapsi jos raskaaksi tulisi.
Surullinen 44
Kannattaa miettiä sitä olemassa olevaa lasta ja miettiä tällaista ratkaisua hänen kannaltaan.
No ei kai sitä nyt lapsilta kysellä saako vanhemmat saada lisää lapsia. Lisäksi lapsi on jo aikuinen ja muuttaa pian pois kotoa.
Surullinen 44
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä mun aloitus herätti joissakin vihaa? Eikö ihminen saisi surra tällaista asiaa? Vain täysin lapseton vain surra? En ymmärrä mitä väärää mun tunteissa ja tässä aloituksessa on.
Surullinen 44
Ihan samalla tavalla kuin sinun sekundäärinen lapsettomuutesi herättää sinussa katkeruutta ja muita tunteita. Jokainen elää ne omat tunteensa joko läpi tai jää jumiin. Minä olen sinun kohtalotoverisi. Mutta onnen tunne, kiitollisuus ja ilo on päällimmäisenä. Lapsi 14 v. eikä toista lasta tullut. Olen kirjoittanut, opiskellut ja ajatellut tunteeni, ei asia enää vaivaa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sun asenteellas ei tarttis olla yhtään lasta, ap. Säälin jo sitä olemassa olevaa
Ajattelin just samaa. Enkä ihmettele että ap jätetään jatkuvasti. Sääliksi tosiaan käy sitä lasta.
Mitä ihmettä te oikein sekoilette? Kuka mut jättää jatkuvasti? Kyllä se olin minä joka halusin erota lapsen isästä. Toisessa pitkässä suhteessa mies jätti. Lyhyissä seurusteluissa mä olen yleensä ollut se jättäjä koska juttu ei vain ole toiminut. Ei mua ole koko ajan joku jättänyt. Mistä edes keksit tuollaista?
Olette kyllä uskomattaman typeriä kun kuvittelette tuntevanne mut. Melkoisen harhaista touhua teillä. Sääliksi käy teidän lapset jos teillä sellaisia on. Olette vastenmielisiä ihmisiä.
Surullinen 44
Wau.
Mä luulen, että sä olet k*sipää.
Surullinen 44
Ymmärrän. Minullakin vain yksi lapsi, olisin halunnut monta. Lapsi ei ole pärjännyt elämässä ja hänellä paljon ongelmia, ehkä jotain mikä olisi pitänyt diagnosoida jo nuorempana. Ei ole kuin muut. Ei hänestä ole minusta huolehtimaan kun olen vanha, pikemminkin pelkään miten pärjää kun minusta aika jättää.
Ajattelen, että tämäkin tuska olisi lievempi, jos minulla olisi enemmän lapsia. Olisi saanut kokea oman lapsen rippileirit ja valmistujaiset, ehkä jopa häät ja lastenlasten syntymät. Ei olisi tarvinnut olla hiljaa, kun muut puhuivat lastensa ylioppilasjuhlista ja pääsykokeista, festarireissuista ystävien kanssa, opiskeluista ja työelämästä.
Oletkos harkinnut terapiaa? Vaikutat kauhean raskaalta jankuttajalta joka ei halua/pysty ajattelemaan muulla tavoin.
Mä luulen että ap on humalassa tai krapulassa. Niiniiiniiinmutkumää....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio?
Kallis juttu. Lisäksi en varmaan enää tämän ikäisenä saisi vauvaa vaan isomman lapsen.
Pitääkö tässä etsiä mies seksisuhteeseen ja jättää ehkäisy pois. :D Yksin sitten kasvattaa lapsi jos raskaaksi tulisi.
Surullinen 44
Viestisi kuvaa sitä, että miehet ovat sinulle vain välineitä lapsilaumahaaveesi toteuttamiseksi.
Kas kummaa, kun niitä hyväksikäytettäviä välineitä ei ole tarpeeksi löytynytkään.
Oletpa sä typerä ja itse taidat olla katkera. Typerä kun et tajua, että tässä lapsi-asiassa olen surullinen ja katkera. Mulla on kuitenkin elämässä paljon muutakin. Mulla on silti oikeus välillä surra sitä, että en saanut enempää lapsia. Enemmän tässä on surua kuin katkeruutta.
Surullinen 44