Elämäni biisi -pressalähetystä katsoi jopa 1,5 milj. suomalaista! Älkää väittäkö etteikö tällä olisi vaikutusta vaaleihin.

Pitäiskö tässä naureskella Stubbin letkautuksille ja jalan nostamiselle kattoon?

Sille olis sopinut joku muu biisi, kuin korkkarit kattoon.

Niin minuun ei uponnut tuo mukahauska v*#uiluhuumori.

Minusta kukaan ehdokkaista ei oikein esiintynyt edukseen. Oli todella kankea ja väkinäinen ohjelma ja selkeästi vaali-pelailua. Todella jännittynyt tunnelma.

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole enää samanlaista yhtenäiskulttuuria kuin -94 kun Tuttu Juttu oli ajankohtainen. Sitä paitsi tässä on lähes kolme kuukautta vielä vaaleihin kun taas Tuttu Juttu oli ihan pari päivää ennen vaaleja. Ihmiset ovat jo unohtaneet Elämäni Biisin vaaleihin mennessä ja tenttiesiintymiset vaikuttavat enemmän.

Ahtisaaren eduksi aikanaan oli se, että hän tuli politiikan ulkopuolelta kun Suomi oli lamassa ja ihmiset v*ttuuntuneita poliitikkoihin. Ei se Tuttu Juttu sitä ratkaissut vaikka näin uskotellaan.

Mitä enemmän tuota Haavistoa katsoo, niin sitä vähemmän sitä haluan äänestää. Siinä on jotain mystistä joka huokuu läpi vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Ja se mystisyys ei ole positiivista.

Jos ei tiedä muutakuin CV:n, niin Haavisto voi vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän tuota Haavistoa katsoo, niin sitä vähemmän sitä haluan äänestää. Siinä on jotain mystistä joka huokuu läpi vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Ja se mystisyys ei ole positiivista.

Jos ei tiedä muutakuin CV:n, niin Haavisto voi vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.

Haavisto vaikuttaa samanlaiselta kuin Marin, eli että äänestäjät ja idologia jää taakse jos on oma etu kyseessä. Tosin tähän muottiin menee kaikki noi sohvalla istuneet. Olli Rehn ehkä poikkeus, siitä ei (vielä) ole tullut sellaista fiilistä. Mutta vielä ehtii.

1994 väki oli vanhempaa ja naivimpaa. Uskoi sen mitä televisiossa näytetään. Sotien aikaan syntynyt äippäkin oli ihan onnessaan kun _presidenttiehdokkaat_ osallistuvat Tuttu juttu- hupiohjelmaan. Nykyään tällaisen läpi näkevät kaikki. Halla-ahoa, jolla ei mahdolliduuksia muutenkaan, lukuunottamatta jokainen esitti täysillä ja kosiskeli ääniä. 

Kaamea, suorastaan järkyttävän alhainen on äänestäjien älytaso mikäli tuollainen höpö-höpö huu-haa ohjelma vaikuttaa tulevan presidentin valintaan. Sama mikäli valinta suoritettaisiin Sohvapotut-ohjelmahirvössä. Toisaalta, tiedämmehän viimeisten eduskuntavaalien lopputuleman ja seuraukset. Fassarisuomea rakennetaan ja osa kansasta riemuitsee siitä. Toisinajattelijoita poistetaan elävien joukosta nälkään ja hoitamattomiin tauteihin. Köyhdytetty ja kurjistettu päätyy usein omatoimisesti roikkumaan kaulakiikkuun puunoksa kannattimena. Eli Valtakunta tarvitsisi vähällä älyllä valitun presidentinkin.

Halla-Aho oli ainoa joka oli edukseen

Jussi voittaa

On selvää, että kun valokeila osuu tässä ohjelmassa näin voimakkaasti ehdokkaisiin, niin luonteeseen liittyvät ominaisuudet, mikäli ne eivät ole myönteisiä, on vaarassa paljastua.

Oma analyysini on se, että Olli Rehn oli ohjelmassa kaikista presidentillisin, arvokkain, mutta kuitenkin itseironinen ja rento. Rehnillä oli terävin läsnäolo, tilanteen taju. Lisäksi hänestä huokui se piirre, mitä ilman valtionjohtaja ei antiikin ajoista alkaen ollut uskottava, hänessä on ehdokkaista eniten maskuliinisuutta. Edellä olevat ominaisuudet tekevät Rehnistä sopivimman puolustusvoimien ylipäälliköksi. Toki Aaltolakin on maskuliininen, mutta Rehn ajaa puhtaasti ohi, puhutaan aivan eri mittaluokista. Haavistosta huokuu sen sijaan se, että hän tuntuu välttelevän suoraa kontaktia, ikäänkuin peittelee tai välttelee jonkin seikan paljastumista, välttelee ihmiskontaktia, ei katso silmiin, ei ole poliitikkona aikaisemminkaan. Hänestä huokuu se, mitä englanninkielessä kutsutaan sanalla "shady". Hän on innoton ja välttelevä. 

Alexander Stubb on retoorisesti nokkela, fiksu ja ulospäinsuuntautunut. Mutta hän on moneen muuhun virkaan sopiva näin ulospäinsuuntautuneen ja pulppuavan luonteensa perusteella, kuin presidentin virkaan. Näin "hauska" ja yleisöä hauskuuttava persoona ei sovi presidentin virkaan siksi, että siitä puuttuu arvokkuutta. Liian hauskalta ja ulospäinsuuntautuvalta puuttuu arvokkuutta, auktoriteettia, mitä virassa edellytetään. Moneen muuhun vaativaan asiantuntijatehtävään hän on täysi kymppi, mutta viran uskottavuus on vaakalaudalla, jos sitä hoitaa liian räiskyvä persoona.

Kansa äänestää Pirkko Mannolan voittoon. Sitten ihmettelevät miksi Stubb patsastelee kuvissa, kun Pirkkoahan he äänestivät.

Iso osa kansasta on todella yksinkertaista porukkaa. Niihin uppoaa juuri tällainen aivoton moska.

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan on vaikutusta vaaleihin. Katsoin koko lähetyksen.

Yllätyin A.S levottomuudesta ja siitä, kuinka kommentoi suu virneessä muita vieraita. Höläytetään sopimatonta huumori mielessä.

Ihme tarinaa Jussista kertoili, että takahuoneessa hän tekee blaa blaa blaa. Keksityt jutut ei oikein sovi pressan virassa olevalle.

Joskus hölöttäminen ja liiallinen rönsyily liittyy alemmuudentunteeseen. Eli alemmuuskompleksista voi syntyä yli äyräiden menevä rönsyily tuollaisessa tilanteessa. Ja se, että Stubb vaikuttaa siltä, että hän haluaa kovasti miellyttää ja hauskuuttaa, niin se saattaa kertoa siitä, että on tunne sisällä, että ihmisellä ei ikäänkuin ole sitä omaa arvoa. Että täytyy ostaa toisten sympatia tietynlaisella hauskuudella ja rönsyilyllä.

Vierailija kirjoitti:

Olli Rehn oli sinänsä ihan symppis, mutta kyllä tuli mieleen biisivalinnasta lähtien, että hän edustaa sitä vanhaa ja mennyttä Suomea, joka ei enää palaa. Näistä ehdokkaista parhaiten ajassaan kiinni on Stubb ja Haavisto. Ja koska Stubb on kuvotus, ei valinta ole vaikea. Haavisto presidentiksi.

Olen eri mieltä. Haavistohan sitä ummehtunutta, epäavointa neukku-Suomea juuri edustaa. Hänessä on kaikki klassiset läpinäkyttömän järjestelmän ominaisuudet. Haavisto on pelkkä peluri, ei näkemyksiä, ei todellista visiota. Muutama vasemmistolainen ideaali, joita hän kierrättää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän tuota Haavistoa katsoo, niin sitä vähemmän sitä haluan äänestää. Siinä on jotain mystistä joka huokuu läpi vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Ja se mystisyys ei ole positiivista.

Jos ei tiedä muutakuin CV:n, niin Haavisto voi vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.

Olli Rehn ehkä poikkeus, siitä ei (vielä) ole tullut sellaista fiilistä. Mutta vielä ehtii.

Juuri Rehn oli nyt rennoin, mielestäni myös oikealla tavalla varmin. Hänessä näkyi nyt sitä miestä, mitä tässä tilanteessa ainakin minä kaipaan.

Esim. kun tuli puheeksi ne Väinö Linnan tuntemattoman teemat, Rehn syttyi, mutta oli kepeä, osasi heittää huumoria, mutta oli ennen kaikkea mies. Minä etsin nyt puolustusvoimien ylipäällikköä naisena, enkä näe muita siihen virkaan mahdollisina.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän tuota Haavistoa katsoo, niin sitä vähemmän sitä haluan äänestää. Siinä on jotain mystistä joka huokuu läpi vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Ja se mystisyys ei ole positiivista.

Naulan kantaan! Ei paremmin voi noita fiboja kuvata, joita Haavistosta saan. Hänessä on tosiaan jotain epäsuoraa, mystistä, eikä missään myönteisessä mielessä. Liian arvoituksellinen. Eli antaisinko jonkin itselle tärkeän hänen hoidettavaksi, en tiedä. Itse kutsuin tätä piirrettä yhdessä kommentissani "shady" termiksi. 

Presidenttiehdokkaita olen katsonut sillä tulokulmalla, että kenelle antaisin tai uskoisin hätätilanteessa hoitaa vaikka oman lompakkoni tai muun itselle tärkeän asian.  

Toivottavasti katsojat muistavat, että muitakin ehdokkaita on kuin ohjelmaan osallistuneet...

Yrmy-Saulin jälkeen tarvitaan kansaa viihdyttävä pressa, joka jaksaa osallistua. Vanhat pierut ei jaksa.

Ei julkaista ei Stubbin möläytystä, kun mikki jäi päälle !!

Minusta eilinen ohjelma oli niin hajuton ja mauton, ettei se taatusti vaikuta millään tavalla omaan äänestyskäyttäytymiseeni. Muutenkaan omassa elämässäni millään tv-ohjelmalla tai jollain somenäkyvyydellä ei ole mitään vaikutusta mihinkään, mitä teen tai ajattelen.