Mistä merkeistä tunnistaa sairaan työyhteisön?

Kireitä tai takakireitä johtajia/ päälliklitä. Puhetyyli kärkästä, harrastetaan nokittelua ja toisten päälle puhumista, ehkä jopa toisten mitätöintiä tai vähättelyä. 

Muihin saman alan toimijoihin verraten runsas vaihtuvuus.

Palavereissa ei keskustella, on kireä ilmapiiri, johtaja puhuu, muut kuuntelee ja myötäilee. Eriäviä tai edes uusia näkökulmia ei sallita tai ne sivuutetaan. Vanhanaikainen, eli matriarkaalinen johtamistyyli.

Kokouksessa turpea l e h m ä  huutaa kurkku suorana: v i t u n  p a s k a  puheenjohtaja...

Vierailija kirjoitti:

Jos on vähänkään narsistinen esimies, niin se on sellainen red flag, että kannattaa lähteä koeajalla. Se tulee kyykyttämään, kiusaamaan, puhumaan pahaa selän takana ja niin edelleen. Todennäköisesti koko tiimi on ihan sekaisin ja sinne on jääneet vain ne ketkä eivät muita töitä ole saaneet.

Just näin. 

Jos tunnista yhtään, että pomo on heikkoitsetuntoinen henkilö koka on itse ehkä kykyihinsä nähden liian stressaavassa pestissä, alkaa näkyä piirteitä julkinolaamisesta, vähättelevästä puheesta, pienestäkään simputtamisesta, toistuvasta asioiden kyseenalaistamisesta, huomauttelusta sekä yhden tai muutaman suojattinsa (hännystelijänsä) korostamisesta, niin pakene jos et itse aio liityyä tuohon hännystelijä mielistelijöiden joukkoon. Tällaisen pomon kanssa pärjää vain kuulumalla häntä ihailevaan hoviin, muut ovat hänen mielestään häntä vastaan. Ja jos narsistinen persoona kokee että et kuulu hänen ihailijoihin, olet taatusti hänen hampaissaan. 

Olen itse joutunut tuollaisen todella sairaspersoonaisen, jopa stressaantuneena sadistis piirteisen naisjohtajan kynsiin ja jälki oli rumaa. 2v kestin ja oli pakko lähteä pois jotta säilytin järkeni ja fyysisen terveyteni. 4 muutakin kollegaa lähti lyhyen ajan sisällä.

Sivuseikkoihin ja pilkkusääntöihin takertuminen, hiusten halkominen, turhasta säästäminen niin että estetään samalla työnteko, vähittäinen työtehtävien lisääminen resurssien kustannuksella, siivoojan kyykytys.

Siipeilijät saavat siipeillä rauhassa, kun muut hoitavat vain oman tonttinsa tai lähtevät pois.

Lauma kiusaa jotakin tai joitakin.

No, jos Krista Kiuru on siellä.

Klikit eli sisäpiirit joihin uudet työntekijät ei pääse. Esimies pihtaa työtehtävän kannalta oleellista tietoa. Esimies ei pidä palautekeskustelua vaikka lupaa. Jos esimies mainitsee usein sinulle miten mukava joku muu työkaveri on. Tunne että jokin on työpaikalla pielessä. Osa työntekijöistä syrjii toisia. Työhuoneista kuuluva huokailu. Tunne että olet yksinäinen. Jos työpaikalla ei näy paljoa porukkaa eli ollaan enemmän etänä kuin paikan päällä. 

vielä yksi lisää: pomon kaverin pääseminen töihin ilman työnhakua.

Vierailija kirjoitti:

Että on pelkkiä kantasuomalaisia töissä. Niissä on poikkeuksetta jäyhä, ilkeä ja negatiivinen tunnelma.

Niin ylpeä kuin kotimaastani olenkin, niin tässä ei auta muu kuin olla rehellinen. Työskentelen konttorilla jossa yli 30 ihmistä ja joista puolet ulkomailta. Ainakin 8 eri kansallisuutta edustettuna. Niin yhdenkään ulkolaisen mielenmaisemaan ei kuulu minkäänlainen pottumaisuus, ilkeily ja muille naureskelu. Kohtelevat kaikkia kanssaihmisiä aina lämmöllä ja kunnioittaen.

Suomalaisilla taas sellaista kuppikuntaisuutta, toisille hymyillään ja ollaan ylintä ystävää, ja toisia kohdellaan kuin ilmaa ja vähätellään kovaan ääneen välittämättä tippaakaan kuuleeko muut tai itse kohde tämän ivallisuuden.

Yleensä kaikkien naisvaltaiset työpaikat. Ja aivan erityisesti jos siellä on naisia johtotehtävissä. Asia korostuu vielä enempi jos kyseessä on sellainen työyhteisö joka on valtion, kunnan tai muun vastaavan organisaation. Niin, ja tämä ei ole sovinismia vaan ihan rehellistä todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Näillä naisvalta-aloilla on lisäksi tietyt muutamat tyypit, jotka vetää ns. epävirallisen johtajuuden roolia ja joita muut jostain syystä haluavatkin kuunnella. Paitsi ne uudet työntekijät, jotka näkee tämän muodostuneen valta-asetelman.

Tämä oli osuva kuvaus. Nämä "itsensä johtajaksi ja muiden yläpuolelle korottaneet" käyttävät paljon aikaa oman esimiehen ja organisaation johdon haukkumiseen. Esimies vaikuttaa pelkäävän näitä alaisia eikä puutu, vaikka asiasta hänelle sanottaisiin. Hyvät, ammattitaitoiset ja pätevät työntekijät lähtevät pois kyseisestä työpaikasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos tunnista yhtään, että pomo on heikkoitsetuntoinen henkilö joka on itse ehkä kykyihinsä nähden liian stressaavassa pestissä, alkaa näkyä piirteitä julkinolaamisesta, vähättelevästä puheesta, pienestäkään simputtamisesta, toistuvasta asioiden kyseenalaistamisesta, huomauttelusta sekä yhden tai muutaman suojattinsa (hännystelijänsä) korostamisesta, niin pakene jos et itse aio liityyä tuohon hännystelijä mielistelijöiden joukkoon. Tällaisen pomon kanssa pärjää vain kuulumalla häntä ihailevaan hoviin, muut ovat hänen mielestään häntä vastaan.

Tämä!

Tuloksista, jotka ovat ala-arvoisia.

Epäpätevien vallasta.

Oudosta ilmapiiristä.

Mikään ei toimi, niinkuin pitäisi.

Ainaisesta sählingistä, jatkuvasta korjailujen tarpeesta, ihmisten välisistä ongelmista ja riidoista, joihin kaikkiin kuluu valtavasti aikaa ja resursseja.

Epäpätevien suuresta määrästä.

Osaamattomuudesta kaikilla tasoilla.

Oudoista valintaperusteista kaikissa asioissa.

Oppiminen ei kiinnosta ketään eikä sille anneta mitään arvoa.

Päätökset perustuvat juoruihin.

Minkäänlainen kehittäminen ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti: Perehdyttämisen puute. Mielestäni suurin red flag. Tuollaiset seläntakaa puhumiset ynnämuut ja kuppikuntien tunnistamiset tulee vasta pitkän ajan jälkeen. Mutta jos ei perehdytetä ja muutenkin esimies tai perehdyttäjä tuntuu olevan liian kiireinen sinua perehdyttämää, niin ylipäätänsä työnantaja on liian kiireinen tai välinpitämätön välittämään työntekijöistään.

Tämä on niin totta. Hyvä perehdytys työsuhteen alussa ja myös sen jälkeen on merkki hyvästä työpaikasta ja juurikin tuosta, että työnantaja välittää työntekijöistä. Hyvä perehdytys tarkoittaa myös sitä, että työnantaja arvostaa osaamistasi ja haluaan saada uuden työntekijän osaamisen käyttöön. Silloin, kun perehdytystä ei ole, työntekijä joutuu yksin selvittämään asioita ja käyttämään valtavasti jopa vapaa-aikaa osatakseen tehdä työnsä. Tästä kärsii sekä työntekijä että työnantaja. Kannattaa vaihtaa työpaikkaa, jos ei saa perehdytystä.

Vierailija kirjoitti:

Paljon sairauslomia ja suuri henkiöstön vaihtuvuus.

Ei välttämättä ole kumpaakaan.. Vaimo olo eräässä vastikään konkurssiin menneessä putkisto firmassa töissä.. Työntekijät oli henkisesti niin rikki etteivät uskaltaneet edes saikulla olla. 

Jos pomokin naureskelee, että no tietysti aina on jotain kähinää, kun on naisvaltainen työpaikka. Ongelmat naisvihaisilla stereotypioilla kuittaava pomo ei ole hyvä merkki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos edeltäjääsi haukutaan on varmaa että työyhteisö on huono.

 

Kaikenlainen työntekijöiden haukkuminen on red flag.

Kävin kerran Halpa-hallissa asiakkaana. Myymäläpäällikkö (keski-ikäinen mies) kulki myyjän perässä osastolla ja haukkui tätä isoon ääneen. Myyjä itki. Toisella kerralla samainen mies haukkui työntekijäänsä puhelimessa jollekin. Työntekijät vaihtuukin kovaa vauhtia. 

Meillä tiiminvetäjä haukkui aina uusille työntekijöille, että meillä ei ole yhtään hyvää ammatin X (häntä porrasta alempi koulutustaso josta tiimiläiset koostuivat) edustajaa. Haukkui tiiminsä työntekijöitä myös asiakkaille. 

Riittääkö jos työyhteisössä on katkera asperger, päihdeongelmainen hiljainen narsisti, patologinen valehtelija-juoruilija?