Mies tahtoo nimetä lapsemme nuorena kuolleen veljensä mukaan
Minusta tuntuu pahaenteiseltä, että lapsemme nimettäisiin nuorena kuolleen setänsä mukaan, vaikka ymmärrän toki että veli oli miehelleni rakas. Mies on kovasti loukkaantunut, kun en hyväksy nimeä. Miten tällaisessa tilanteessa päästäisiin eteenpäin?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei. Ei mitään kuoleitten nimiä. Olisiko tämä keskustelu kannatranut käydä ennen raskautumista?
Jälkiviisas syyllistäjä iski taas. Teitä aina löytyy ketjuun kuin ketjuun.
Jos on noin vahva mielipide nimestä, niin kyllä se on syytä naisellekin kertoa. Tältäkin väännöltä olisi säästytty, jos asioista puhuttaisiin suoraan.
Se on voinut tulla vasta raskausaikana. Vanhemmuus muuttaa myös isiä. Ihan kaikkea ei vaan voi ennakoida.
Parisuhteessa tehdään muitakin päätöksiä yhdessä. Jos tällä kertaa nainen ei anna periksi, entä seuraavalla kerralla, kun jokin asia merkitsee naiselle paljon, mutta mies ei anna periksi ihan kostona tai muuten vaan?
Asioita pitää katsoa eri näkökulmista ja tarvittaessa olla halukas tinkiä. Yhdessä kun asioita tehdään niin kompromisseja vaaditaan! Melkein aina.
T. Eri
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei. Ei mitään kuoleitten nimiä. Olisiko tämä keskustelu kannatranut käydä ennen raskautumista?
Jälkiviisas syyllistäjä iski taas. Teitä aina löytyy ketjuun kuin ketjuun.
Jos on noin vahva mielipide nimestä, niin kyllä se on syytä naisellekin kertoa. Tältäkin väännöltä olisi säästytty, jos asioista puhuttaisiin suoraan.
Se on voinut tulla vasta raskausaikana. Vanhemmuus muuttaa myös isiä. Ihan kaikkea ei vaan voi ennakoida.
No sitten pitää vain elää sen tosiasian kanssa, että äidilläkin on sanottavansa nimiasiassa.
Hirvee taakka ja valmis masennus lapselle!
Oma nimi 💖
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Noin lapsellisen miehen ja suvun kanssa ei kukaan täysipäinen suostuisi olemaan.
Hmm, no on se kuitenkin hieman eri asia antaa 100-vuotiaana kuolleen ja menestyksekkään elämän eläneen isopapan nimi, kuin lapsena tapaturmaisesti kuolleen nimi. Vaikken taikauskoinen olekaan, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Noin lapsellisen miehen ja suvun kanssa ei kukaan täysipäinen suostuisi olemaan.
Onneksi isän suku ajattelee tuon lapsen äidistä täsmälleen samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Noin lapsellisen miehen ja suvun kanssa ei kukaan täysipäinen suostuisi olemaan.
Onneksi isän suku ajattelee tuon lapsen äidistä täsmälleen samalla tavalla.
Siinä tapauksessa on varmaan parasta pistää lusikat jakoon.
Satanen vetoa, että tässä on kyse todellisuudessa siitä, että veljen nimi ei ole sinusta mieluisa. Minusta ele on kaunis.
Ei kannattaisi antaa samaa nimeä. Tämä lapsi ei ole se miehen kuollut veli, eikä tarvitse taakakseen muistutusta isänsä kuolleesta veljestä, jonka nimeä hän joutuisi kantamaan läpi elämän.
Vanhemmat antavat lapselleen nimen, niin on antanut nimen tälle isän kuolleelle veljellekin hänen vanhemmat.
Niin antavat nimen omalle lapselleen myös tämän lapsen vanhemmat ja siinä ei tarvitse olla mitään toistoa suvussa kulkevista nimistä, saatikka isän kuolleen veljen nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa tehdään muitakin päätöksiä yhdessä. Jos tällä kertaa nainen ei anna periksi, entä seuraavalla kerralla, kun jokin asia merkitsee naiselle paljon, mutta mies ei anna periksi ihan kostona tai muuten vaan?
Asioita pitää katsoa eri näkökulmista ja tarvittaessa olla halukas tinkiä. Yhdessä kun asioita tehdään niin kompromisseja vaaditaan! Melkein aina.
T. Eri
Tuohonhan se tulee menemään. Mies tulee vetoamaan siihen, että koska nainen "päättää kaiken", niin hänellä on oikeus näyttää omaa tahtoa vaikka siinä, että ei suostu maksamaan hoitovapaan ajalta kuluja. Toteaa vain, että nainen voi mennä töihin tienaamaan. Siinä on hankala selittää, että haluan olla lapsen kanssa kotona. Ihan se ja sama, jos kustannat kulusi itse.
Lain mukaan lapsen nimeää äiti, jos vanhemmilla on erimielisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Satanen vetoa, että tässä on kyse todellisuudessa siitä, että veljen nimi ei ole sinusta mieluisa. Minusta ele on kaunis.
Voihan se olla molempia. Ei tykkää nimestä, eikä ajatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Noin lapsellisen miehen ja suvun kanssa ei kukaan täysipäinen suostuisi olemaan.
Onneksi isän suku ajattelee tuon lapsen äidistä täsmälleen samalla tavalla.
Siinä tapauksessa on varmaan parasta pistää lusikat jakoon.
Tämä on hyvä ratkaisu. Ap päätyy yksinhuoltajana vuokrakämppään ja mies voi jatkaa elämäänsä vapaana turhista kuluista. Elareita kun ei tarvitse maksaa kuin minimi, kun hoitaa asiansa siihen malliin, ettei tuloja oikeastaan ole. Viikko-viikko -systeemi tuskin tuntuu pienen vauvan äidistä hyvältä, joten aika pian hän on totaaliyh ilman vapiata viikonloppuja.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi lapsellesi ei voisi antaa miehellesi rakasta nimeä. Oletettavasti et ole itse menettänyt sisarustasi nuorena etkä siten ymmärrä miten isosta asiasta on kysymys? No provohan tämä onkin.
Sinähän se sairas trolli ja provo olet.
En missään nimessä antaisi lapselle varta vasten kuolleen nimeä että sitä voi sitten huohotellen muistella itku kurkussa kun lapsen nimen lausuu. Vaihtakoon mies itse nimekseen veljen nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa tehdään muitakin päätöksiä yhdessä. Jos tällä kertaa nainen ei anna periksi, entä seuraavalla kerralla, kun jokin asia merkitsee naiselle paljon, mutta mies ei anna periksi ihan kostona tai muuten vaan?
Asioita pitää katsoa eri näkökulmista ja tarvittaessa olla halukas tinkiä. Yhdessä kun asioita tehdään niin kompromisseja vaaditaan! Melkein aina.
T. Eri
Tuohonhan se tulee menemään. Mies tulee vetoamaan siihen, että koska nainen "päättää kaiken", niin hänellä on oikeus näyttää omaa tahtoa vaikka siinä, että ei suostu maksamaan hoitovapaan ajalta kuluja. Toteaa vain, että nainen voi mennä töihin tienaamaan. Siinä on hankala selittää, että haluan olla lapsen kanssa kotona. Ihan se ja sama, jos kustannat kulusi itse.
Nainen saa äitiyspäivärahaa, ei se ole miehen elätettävänä. Jos itselläni olisi mies, joka kiristää rahalla, niin olisi hyvin pian entinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa tehdään muitakin päätöksiä yhdessä. Jos tällä kertaa nainen ei anna periksi, entä seuraavalla kerralla, kun jokin asia merkitsee naiselle paljon, mutta mies ei anna periksi ihan kostona tai muuten vaan?
Asioita pitää katsoa eri näkökulmista ja tarvittaessa olla halukas tinkiä. Yhdessä kun asioita tehdään niin kompromisseja vaaditaan! Melkein aina.
T. Eri
Tuohonhan se tulee menemään. Mies tulee vetoamaan siihen, että koska nainen "päättää kaiken", niin hänellä on oikeus näyttää omaa tahtoa vaikka siinä, että ei suostu maksamaan hoitovapaan ajalta kuluja. Toteaa vain, että nainen voi mennä töihin tienaamaan. Siinä on hankala selittää, että haluan olla lapsen kanssa kotona. Ihan se ja sama, jos kustannat kulusi itse.
Nainen saa äitiyspäivärahaa, ei se ol
Ai jaa, laki on kaiketi muuttunut, koska aikaisemmin hoitovapaalla sai kotihoidontukea, nyt siis äitiyspäivärahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että ei käy, äiti saa päättää nimen. Ja hyväksy, että koko miehen suku tulee aina kutsumaan lasta tämän isän valitsemalla nimellä. Niin tekee myös isä.
Noin lapsellisen miehen ja suvun kanssa ei kukaan täysipäinen suostuisi olemaan.
Onneksi isän suku ajattelee tuon lapsen äidistä täsmälleen samalla tavalla.
Siinä tapauksessa on varmaan parasta pistää lusikat jakoon.
Tämä on hyvä ratkaisu. Ap päätyy yksinhuoltajana vuokrakämppään ja mies voi jatkaa elämäänsä vapaana turhista kuluista. Elareita kun ei tarvitse maksaa kuin minimi, kun hoitaa asiansa siihen malliin, ettei tuloja oikeastaan ole. Viikko-viikko -systeemi tuskin tuntuu p
Incelin perverssi voimafantasia 😂😂😂
Lähtökohtaisesti ajattelen, että lapsi ansaitsee oman nimen ilman, että täytyy nimensä puolesta elää vainajan muistona. Ymmärrän, että monen mielestä nimien kierrätys on kaunis ajatus, mutta en itse ensimmäiseksi etunimeksi haluaisi laittaa.