Miksi suomalaiset ovat niin epäsosiaalisia, että pendoliinoista ne 2. luokan yhden istuttavat paikat on aina varattu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun matkustan junalla varaan InterCitysta sellaisen neljän hengen hytin vaikka matkustan yksin. Ei voisi vähempää kiinnostaa jutella kenenkään kanssa tai joutua kuuntelemaan mekastusta.

Tai sitten sinä haiset ja olet ikävä, joten on kaikille paras, että olet yksinäsi. 

 

Muutama päivä sitten jouduin matkustamaan äkillisesti lyhyellä varoitusajalla. Menomatkalla kaikki hytit oli jo varattu, joten otin yhden hengen paikan Extra-luokasta. Muutaman rivin päässä istui mies joka valehtelematta yski KOKO kahden tunnin matkan ajan. Eikä edes mitään kuivaa yskää, vaan sellaista räkäistä, ällöttävää yskää. En tajua miksi hänen oli ollut pakko lähteä juuri silloin matkalle Otti todella päähän koska olin menossa katsomaan haurasta, hyvin sairasta vanhusta enkä todellakaan halunnut sin

Työkaverini on tuollainen yskijä ja hän yskii räkäistä ällöttävää yskäänsä koko ajan, eikä juuri kääntele päätään pois. Hänelle on mainittu sata kertaa asiasta, mutta hän vain kuittaa sen niin, että on yskinyt aina.

Viikko sitten hän olikin taas pois töistä ja laittoi viestiä, että hänellä on korona, paha sellainen. Joka ikinen ihminen töissä oli karvat pystyssä mahdollisten tartuntojen takia ja on vieläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Minua jännittää junamatkat aina niin paljon, että haluan istua vaan yksin ja rauhassa.

Miksi ihmeessä junamatkat jännittävät? Omituista. 

Mitä kaikkea muuta tavallista jännität? 

Varaan ajoissa yhden hlön paikan, jos vaan mahdollista. Jos istuu toisen vieressä se on sellaista pientä kyttäämistä kyynärtuen kanssa kuka siihen  kyynärpäänsä änkeää. Sitten sekin, että vaikka toisella olisi millaiset kuulokkeet tahansa se hemmetin ininä toisen kuulokkeista kuuluu myös mulle, jos en itse satu sillä  hetkellä pitämään kuulokkeita päässä. Pitkällä matkalla ikkunapaikalla on pompotettava toista pois tieltä, jos menee kahvilaan/vessaan/muuten vain haluan vähän kävelle/mennä junan pysähtyessä tupakalle. Ja mikä hassuinta en kestä läppärien näpyttelyn ääntä, jos se on ihan korvan juuressa. KUn ihmiset keskittyvät he kaivavat nenää/päälakeaan/alapäätään/ korviaan, ryystävät räkää nokassa, etsivät koko ajan jotakin luuria tai muuta materiaalia repuistaan ja heiluvat siinä sitten joka suuntaan. Lisäksi lataavat kaiken mahdollisen niin, että johdot kulkevat minun edessäni(ei enää onneksi kaikissa junissa).



Jos vieruskaveria tervehtii siihen ekan kerran tullessa voisin osaa läimäyttää kasvohin, koska eivät osaa vastata. Jo se madaltaisi kynnystä sietää sitä toista koko matkan. Että ainakin sillä on tervehtiessään jotakin sosiaalista älyä ja toimintaa aivoissaan. Eli on kaikkien hyvinvoinnin kannalta järkevää, etten istu kenenkään vieress.