Eipä tullut pikkulapsiaikaan mieleen tulevat teini-iän haasteet

Tuo loputon ahdistuneisuus saa omankin olon toivottomaksi. Ap 

Ja jatkuva HUOLI. :( Ovat mulle ja isälleen niin rakkaita. Ap

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

No onhan niissä nyt jotain vialla, ei toi ole normaalia. Oletko puhunut ammattilaiselle asiasta? Tota vauhtia sun lapsista tulee jotain syrjäytyneitä yhteiskunnan elättejä ja niitä ei kyllä tarvita yhtään lisää.

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

Vierailija wrote:

No onhan niissä nyt jotain vialla, ei toi ole normaalia. Oletko puhunut ammattilaiselle asiasta? Tota vauhtia sun lapsista tulee jotain syrjäytyneitä yhteiskunnan elättejä ja niitä ei kyllä tarvita yhtään lisää.

Tottakai on haettu ja saatu apua ahdistukseen. Oletko lukenut tutkimuksia tämän päivän nuorten ahdistuneisuudesta? Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Ok! Toivon lapsillesi kaikkea hyvää, vaikka onkin noin tunteeton äiti. :) 

Onneksi sisaruksilla on toisensa ja teidät vanhemmat.

Nuoret eivät aina löydä ikäistään seuraa, ryhmäytyvät itselleen epämieluisasti, yksinäisyys voi olla parempaa kuin tämä seura, on vaikeuksia päästä  eroon ei mieluisasta seurasta ja hakeutua mieluisaan. Voivat olla sosiaalisesti yksin tai emotionaalisesti tai molempia. Kuitenkin, kun elämään tulee muutos, esim. uusi opiskelu, työ tai harrastus, on mahdollista löytää ystävä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

No onhan niissä nyt jotain vialla, ei toi ole normaalia. Oletko puhunut ammattilaiselle asiasta? Tota vauhtia sun lapsista tulee jotain syrjäytyneitä yhteiskunnan elättejä ja niitä ei kyllä tarvita yhtään lisää.

Tottakai on haettu ja saatu apua ahdistukseen. Oletko lukenut tutkimuksia tämän päivän nuorten ahdistuneisuudesta? Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

22, 25 ja 28. Lapsenlapset 3v ja 4v.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Ok! Toivon lapsillesi kaikkea hyvää, vaikka onkin noin tunteeton äiti. :) 

 

Mitä tunteetonta tosiasian sanomisessa on? Itse olet tainnut paapoa lapsesi luusereiksi.

Opeta lapsiasi hyödyntämään tilanteet, joissa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Neuvo miten vaihtaa ensimmäiset sanat uuden ihmisen kanssa.

Vierailija wrote:

Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Hän rakenteli onnellisena robotteja ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa nukkua öitä laavulla ja mennä yhdessä luonnontieteelliseen museoon. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, m

Oon huomannu tän saman oudon viestin ainakin 4 kertaa, sen kahden vuoden aikana, kun oon tällä foorumilla ollu. Googlella kerran hain sen ja oli muistaakseni enemmänkin kuin 2 v sitten liitetty keskusteluihin.

Onks tää se sama robo/Satutäti, joka tekee outoja viestejä mm. ketjuun Kirjan kirjoittajat..., Teini paiskoo ovia, ja POIKALAPSIHULLU? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

No onhan niissä nyt jotain vialla, ei toi ole normaalia. Oletko puhunut ammattilaiselle asiasta? Tota vauhtia sun lapsista tulee jotain syrjäytyneitä yhteiskunnan elättejä ja niitä ei kyllä tarvita yhtään lisää.

Tottakai on haettu ja saatu apua ahdistukseen. Oletko lukenut tutkimuksia tämän päivän nuorten ahdistuneisuudesta? Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

22, 25 ja 28. Lapsenlapset 3v ja 4v.

Vanhoja koululaisia. Tai nuoria!

Robotti unohti mielikuvitus-lastensa iät, jotka aloituksessa mainitsi. Tai sitten joku leikki robottia.

Jotain hyödyllisempää:

Pajatsot tyhjenevät – kasvot kuluvat https://www.paavovayrynen.fi/2023/10/29/pajatsot-tyhjenevat-kasvot-kulu…;

Nykyään tuntuu olevan paljon yksinäisyyttä nuorilla. Se on todella raastavaa ja ymmärrän huolesi. Onko lapsillasi mitään harrastuksia tai kiinnostuksenkohteita mitä tekevät vapaa-ajalla, josta nauttivat? Onneksi lapsillasi on toisensa ja huolehtivat vanhemmat. Ja tosi hyvä että olette saaneet apua ahdistukseen ammattilaisilta. Tsemppiä ja voimia, kyllä varmasti lapsesi löytävät paikkansa elämässä kun teini-ikä menee ohitse.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Ok! Toivon lapsillesi kaikkea hyvää, vaikka onkin noin tunteeton äiti. :) 

 

Mitä tunteetonta tosiasian sanomisessa on? Itse olet tainnut paapoa lapsesi luusereiksi.

Jotkut ihmiset ovat nykyään niin vieraantuneita todellisuudesta, että loukkaantuvat tosiasioista. Heidät on varmaankin kasvatettu mainitsemallasi paapomis tyylillä. Tällekin ihmiselle olisi kuulunut vastata tyyliin: "Voimia, kaikki varmasti kääntyy vielä hyväksi"

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Ok! Toivon lapsillesi kaikkea hyvää, vaikka onkin noin tunteeton äiti. :) 

 

Mitä tunteetonta tosiasian sanomisessa on? Itse olet tainnut paapoa lapsesi luusereiksi.

Ei kai teini-iän ahdistus tarkoita loppuelämän epäonnea. Ja mikä on luuseri?

Ehkä joku joka tulee haukkumaan aihe vapaalle, kun joku toinen äiti haluaa purkaa pahaa oloaan. Sulla on lapsia, kumma ettet ymmärrä että kaikki eivät ole luonnostaankaan samanlaisia, vaan ihmiset ovat erilaisia. Pelkästään jo some voi vaikuttaa eri tavalla erilaisiin ihmisiin, myös sekava ympäristö (koulu) ja millaisia nuoria samaan luokkaan on päätynyt. Ap

Jos he ovat vaikka erityisherkkiä? Heillä on oikeus olla sellaisia. Erityisherkkkyydestä löytyy kirjallisuutta esim. Elaine N. Aronin "Erityisherkkä lapsi".

Mutta jos ylikiltteys johtuu ahdistuneisuudesta eivätkä he voi hyvin, niin se on todella harmi heidän kannaltaan. Ylikiltti lapsi tai nuori saattaa yrittää miellyttää vanhempiaan ja muita auktoriteetteja. Kuten aikuistenkin kohdalla, olisi todella hyvä, jos he saisivat kosketuksen omiin neg. tunteisiinsa, esim. vihaan. Se auttaa myös puolustamaan itseään ja omia rajojaan terveellä tavalla. Auttaisiko joku railakas harrastus, jos se heitä kiinnostaisi? Esim. teatteri, krav maga, tms. itsepuolustuslaji? Kiusataanko heitä koulussa?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki vaan eivät saa kavereita eikä kaikki kavereita tarvitsekaan. Koulussa ahdistuminen ei hyvältä kuulosta. Heikolta vaikuttaa tulevaisuus.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Ap

 

14 ja 12-vuotiaat

Ok! Toivon lapsillesi kaikkea hyvää, vaikka onkin noin tunteeton äiti. :) 

 

Mitä tunteetonta tosiasian sanomisessa on? Itse olet tainnut paapoa lapsesi luusereiksi.

Ei kai teini-iän ahdistus tarkoita loppuelämän epäonnea. Ja mikä on luuseri?

Ehkä joku joka tulee haukkumaan aihe vapaalle, kun joku toinen äiti haluaa purkaa pahaa oloaan. Sulla on lapsia, kumma ettet ymm

Jotkut ovat kovisvanhempia ja täräyttelevät muillekin suoria mielipiteitään. Niitähän tänne maailmaan mahtuu. Ehkä sekin on välittämistä, syyllistämisen kautta. Ei teini-iän ahdistus tarkoita missään tapauksessa loppuelämän epäonnea. Päinvastoin, usein ne fiksuimmat ahdistuvat. Tärkeää olisi, että se ahdistus ei jäisi vuosikausien pysyväksi olotilaksi aikuisuuteen asti. Mutta teinillä fyysinen ja henkinen kehittyminen menevät koko ajan eteenpäin. Hienoa, että tuette nuorianne! Voimia teille vanhemmille ja koko perheelle!