mika mulla on? mulla on kauhee itsekritiikki kkokoajan. mietin ja vatvon sanomisiani (ihan tavallisia) tunti ja jopa paivatolkulla. mietin miksi sanoin niin, enka nain. olen kamala
kamalan ankara itselleni ja vuosia sitten tapahtuneet asiat ( ihan normaalitkin) nousee mieleen ja ahdistaa. mikä mulla on?
Kommentit (8)
ja minä anoreksian ja siihen liittyvän masennuksen :(
Nyt just menossa vääntö yhdestä työasiasta ja kun vastapuoli ei vastaa niin olen ihan paniikissa sanoinko jotain väärin.
eli aina mietin, pahoittiko joku jostain sanomisestani mielensä (vaikken edes osaa sanoa kellekään pahasti).
Oudon kirjekuorenkin saadessani säikähdän, mistä se on tullut ja mitä ehkä olen tehnyt (työssäni?) väärin.
En kestä ristiriitatilanteita. Ennen olin sovitteleva jne, mutta nykyään tosi ahdistunut monissa tilanteissa.
Sain psykologiltani (olen saanut kriisiapua pitkään vaikeuksiini - rikoksen uhri, lapsettomuusongelma, myöhäinen keskenmeno, jota suren edelleen joka päivä) niin sain siis vihkosen " Ahdistuneisuushäiriö" . Sellainen on voinnut laueta tilanteessani, mutta on pysyvämpi tila... :(.
Hirmuisen moni kohta täsmää ja vihkosen lopussa on testi.
En tiedä löytyykö netistä, mutta maksutonta opasta saa varmaan mielenterveyststoista.
en osaa mihinkään suhtautua rennosti, muiden ihmisten tekemisiin ja sanomisiin kyllä ja olen suvaitsevainen paitsi itseäni kohtaan.
Ahdistun, kannan syyllisyyttä, kaikki mitä teen pitää tehdä täydellisesti, olen ollut syömishäiriöinen jne..
Hirmuisesti apua on ollut erilaisten elämäntaitokirjojen lukemisesta: Pidin niitä ennen ihan roskana, mutta minua ne ainakin ovat auttaneet. Minulla onkin niitä kotona iso pino ja luen monia yhä uudelleen ja uudelleen. Olen nyt paljon tasapainoisempi ja onnellisempi ihminen, enkä usko sen johtuvan vain iästä. Missään terapiassa tms. en ole käynyt, ainoastaan muutaman kerran psykologilla synnytyksen jälkeisen masennuksen aikaan.
Joskus vuosiakin sitten tehdyt pienet erheet nousevat vaivaamaan mieltä ja paisuvat valtaviin mittasuhteisiin. Joskus jopa pelkään saavani kauhean rangaistuksen joistakin ihan olemattomista syistä, jotka omassa mielessäni ovat paisuneet hirveiksi rikoksisksi. Luulenpa että tää on sitä liiallista " kiltteyttä" , josta olis hyvä jotenkin pikkuhiljaa opetella pois.
En tiedä itsekkään mistä johtuu, mutta olen sairastanut elämäni aikana anoreksian, bulimian ja masennuksen.