Lue keskustelun säännöt.
Puoliso ei halua enää elää, ei huoli apua, mitä voin tehdä?
29.10.2023 |
Pitkään vakavaa masennusta sairastanut mieheni ei enää jaksa elää. Terapian lopetti, ei lähde lääkäriin. Käy töissä vaativassa työssä, kuulemma ainut asia joka pitänyt vielä jotenki elämän syrjässä kiinni. On jo luovuttanut omien sanojensa mukaan.
Taustalla vakavat traumat ja koko elämän masennus. Keväällä oli myös tilanteessa jossa teki jo testamentin ja mietti miten päivänsä päättää. Jollain konstilla siitä tähän asti on tultu.
Mitä voin enää tehdä? Aivan järkyttävä huoli eikä omakaan ajattelu enää pelaa 😥
Kommentit (67)
Vierailija wrote:
Olen itse sairastanut kaksi vakavaa masennusta. Toimintakyky oli silloin kyllä melko nolla. Ihmettelen miten tuo ihminen kykenee tekemään vielä vaativaa työtänsä ja herää ajatus, että liittyykö siihen burn out. Eipä häntä oikein voi auttaa, kun ei suostu lääkitykseen ja terapiankin lopettanut.
Mietin sellaista shokkihoitoa, että katsoisitteko yhdessä yle areenasta ne itsemurhan tehneiden läheisten kertomat. Eli miten jäljelle jääneet selviävät.
https://areena.yle.fi/1-50531726Tämä oli hyvä kommentti. Itse kun olin vakavassa umpikujassa itseni kanssa seisoin monta kertaa silloisen 7. kerroksen asuntoni ikkunan ikkunalaudalla. Olin lukenut silloin aika monta vastaavia läheisten tarinoita ja ilman niitä olisin varmaan hypännyt. Jollain pienellä viimeisellä järjen rippeellä tajusin etten voi tehdä sitä läheisilleni. Koen että nämä läheisten tarinat pelastivat henkeni sillä ilman niitä en olisi ymmärtänyt ollenkaan mitä tuskaa olisin tuottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kumppanisi kykenee vaativaan hyväpalkkaiseen työhön, niin muuttakaa ihmeessä vdduun Suomesta.
Esim. Keski-Euroopassa saa hyväosaisuudesta nauttia. Suomessa se on rikos ja häpeä.
En minäkään haluaisi enää elää hetkeäkään täällä paskaeliittien ja muiden ahneiden kusipäiden joukossa. Kukaan ei voi auttaa minuakaan. Sen tiedän ilman terapiaakin. Parasta olisi vain kuolla. Kaikkein parasta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tosi paljon kaikille viesteistä! Tsempit tulee tarpeeseen 😞
On sillä ollut kaikenkattavat labralähetteet puoli vuotta, ei ole lähtenyt labraan. En tiiä onko millon viimeksi ja mitä tsekattu, ei viime vuosina ainakaan.
Ei ole hoitosuhdetta muuta kuin työterveyslääkäri, jolla keväällä kävi pahimmassa kohdassa yhden kerran. Olisi kirjoittanut sairaslomaa ja masennuslääkkeet mutta kumpikaan ei kelvannut. Kerran elämässä kokeillut masennuslääkettä kuukauden, mutta kun oli kertynyt nestettä 10kg niin lopetti eikä suostu enää kokeilemaan. Niin turhauttavaa!!
Tuo ketamiinihoito kuulosti melkein liian hyvältä ollakseen totta, tuossa kun vähän tutkin netistä.
Tämä todellakin vie jo itseltäkin toimint
En tiedä pitääkö paikkaansa - ehkä ei - mutta minun korviin tämä kuulostaa jo ihan puhtaalta uhrimentaliteetilta. Joko voimat ovat ihan kokonaan poissa tai miehen identiteetti on niin vahvasti rakentunut sen uhrimentaliteetin ympärille, että hän heittää hanskat tiskiin jo lähtöviivalla eikä edes yritä parantaa tlannetta. Sellainen kevyempi esimerkki tällaisesta uhrimentaliteetista on ihminen, joka valittaa koko ajan vaikka pazkaa työpaikkaa tai kamalaa parisuhdetta, muttei pistä tikkua ristiin etsiäkseen toisen työpaikan tai lähteäkseen parisuhteesta, vaikka voisi.
En tiedä myöskään, mitä lääkäri sanoo, jos pyytää suoraan ketamiinihoitoa tai muuta ilman masennuslääkkeiden testausta, koska 1kk testi yhdellä lääkkellä ei vielä ole riittävä. Läheiseni joutui testaamaan 5 eri lääkettä melkein 2 vuoden ajan ennen kuin löytyi sopiva.
Positiivista sentään on, että miehellä on energiaa välittää ulkonäöstään, koska ainoa syy jättää lääkitys kesken oli lihominen. Siksi minulla pisti silmään tuo mahdollinen "valikoiva" uhrimentaliteetti, koska hyvin vakavasti traumatisoitunut ja masentunut ei (yleensä) välitä ulkonäöstäänkään.
Luottaako mies liikaa siihen, että sinä hoidat häntä? Ettei tarvitse ottaa masennuslääkkeitä, jos ei halua (oikean löytyminen voi viedä kauan), ei halua traumaterapiaan (helpompaa olla ilman)? Jotain energiaa miehellä kuitenkin on, koska haluaa vielä käydä töissä. Sitä kautta hän pääsee pakenemaan niitä asioita, jotka ovat liian raskaita kohdata.
Mies ei tähän varmasti suostu, mutta ehkä jollekulle lukijalle; joogalla on tutkitusti pystytty hoitamaan erittäin traumatisoituneita potilaita. Myös punavalo voi joissain tapauksissa auttaa nostamaan kehon energiatasoja, jos sen edessä istuu 10-15min päivittäin. Silmänliiketerapia on tehokasta erityisesti vakavissa traumoissa
T: toinen erittäin vakavasti traumatisoitunut ja kokeillut kaikkea mahdollista (yksin) parantuakseni, lihoin myös 50kg pahimpana kautena, koska en välittänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään enää haluaisi elää. Miksi pitäisi?
Hyvä kun viimeisetkin keinot on koitettu. Tsemppiä kaikille. Valheilla ei pitkälle pötkitä ja totuus ei pala tulessakaan v.. tun tomppelit.