Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teette, kun vanhus tarjoaa pilaantunutta ruokaa?
27.10.2023 |
Aloitus uusiksi, kun tämä ketju meni näköjään poistoon. En tiedä miksi, siinä ei mitään kovin provosoivaa ollut?
*
Miten toimitte, kun vanhenevilla sukulaisilla alkaa selvästi käsitys ruuan syömäkelpoisuudesta heittää? Saa kertoa toki muitakin kokemuksia, mutta itselläni ainakin kaikki kokemus tästä aiheesta liittyy hyvää tarkoittaviin vanhuksiin.
Homeiset juustot, käyneet mehut, viime vuosituhannella vanhentuneet kuivatarvikkeet – mitä on tullut eteen, mitä teitte?
Meidän lasten yksi isovanhempi asuu hyvin kaukana meistä, ja siksi ollaan kylässä yleensä useampi päivä. Tämä ok. Koska matka on oikeasti pitkä, taitetaan se yleensä junalla tai jopa lentokoneella. Tästä syystä perillä meillä ei ole omaa autoa käytössä, ja alkuaikoina toimikin hyvin se, että isovanhempi kävi meitä varten kaupassa ja mielihyvin kokkailikin vierailun aikana.
Jotain on tapahtunut tässä viime vuosina. Tajusin viime kesänä, että en enää koskaan näe tätä mummelia laittamassa ruokaa. Kaikki on viime aikoina maistunut aika eltaantuneelta. Ja tosiaan – hän on luultavasti tehnyt ruuat jo monta päivää ennen meidän tuloa. Tekee vaikka keittoa sellaisen 10 litran kattilan, joka ei todellakaan mahdu jääkaappiin, ja säilyttelee sitä sitten missä lämpimässä nurkassa milloinkin. Maidot, juustot yms. on ties koska ostettuja, ja olen alkanut huomata että nostelee niitä sujuvasti ikkunalaudalle ”viileään”, takaisin pakastimeen ja sitten taas pöydälle kerran jo sulatettua. Syyslomalla kaatoi lapsen eteen ihanaa huoneenlämpöistä kokkareista mehua, jossa parasta ennen oli ollut elokuussa – huoneenlämpöisenä. Etiketistä näin että tuorepuristettu mehu oli vielä tarkoitettu jääkaapissa säilytettäväksi.
Vastedes hommataan omat ruuat, vaikka vastalauseet ovat kovat. Nytkin on jo väkisin käyty paljon ulkona syömässä, vaikka vanhusta hirveästi harmittaa tuhlata rahaa siihen, kun kotonakin olisi sitä soppaa. On perinteinen emäntä muutenkin, joka ei mielellään päästä muita häärimään keittiöön.
Pitäisikö olla huolissaan?
Kommentit (63)
Jännän äärellä ollaan taas jouluna, anopille pitää mennä syömään kun on aina ennenkin menty, loukkaantuminen on valtaisa jos jotain muuta ehdotetaan. Ruokaa hommaa entiseen malliin, sen mukaan että ennen oli kymmenkunta syöjää, nyt 3-5 eli kaikki ehtii mennä vanhaksi. Tiedä miten niitä säilyttää, omasta hygieniasta ja huushollin siisteydestä ei huolehdi ainakaan, tuskin siis mistään kylmäketjuistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitni tarjoaa esim. 3 vuotta sitten vanhentunutta kaakaota tai 2 vuotta sitten vanhentunutta sinappia. En syö/juo. Astioissakin on nökköjä kun ei raaski pistää vettä altaaseen vaan hinkkaa ne vähällä juoksevalla vedellä ja raapsuutta sormilla. Kieltaydyn. Luulisin että äidillä on enempi rahaa kuin mulla mutta on vaan niin pihi.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sanot suoraan, että ruoka on vanhaa ja heität kaiken roskiin. Ei se sen vaikeampaa ole. Eihän siitä välttämättä kaikki tykkää, mutta parempi se ongelma on ottaa esille kuin piilotella sitä. Sen jälkeen voi miettiä yhdessä toimivaa ratkaisua asiaan eli ateriapalvelua tms.
Ateriapalvelu ei ole ratkaisu. Tutulla pariskunnalla oli aterialaatikoita jääkaappi täynnä, hakivat kaupasta yhtä ja samaa einestä jos muistivat ja keittelivät puuroa. Niitä viikon-pari vanhoja aterioita yrittivät sitten puoliväkisin tarjota jos siellä erehtyi käymään. Sinänsä ymmärrän, en minäkään niitä päivän "parhaana" ruokana söisi aamiaisaikaan (kuljetus lämpimänä reilusti ennen lounasaikaa) eikä ne laitospöperöt kellekään maistu.
Tuossa kohtaa pitää ottaa palvelutalo vaihtoehtona esille. Tuskin tykkäävät siitäkään, mutta jossain vaiheessa se on sanottava. Toinen vaihtoehto on toki maksaa omalla tai saada julkisella rahalla kotiin enemmän apua, joka huolehtii nämä. Ei se meno siellä palvelutalossa tietenkään muuksi muutu, mutta käypähän joku asunnossa vähän useammin mahdollisten lääkkeiden jaon yhteydessä vähintään.
Vierailija wrote:
Mummoni kaapi homeet hillon päältä eikä ollut mikään muistisairaus kyseessä.
Näin oli entisaikaan tapana muutenkin.
Haiskahtaa alkoholiongelmalta. Tee huoli-ilmoitus, jos ei puhumalla selviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sanot suoraan, että ruoka on vanhaa ja heität kaiken roskiin. Ei se sen vaikeampaa ole. Eihän siitä välttämättä kaikki tykkää, mutta parempi se ongelma on ottaa esille kuin piilotella sitä. Sen jälkeen voi miettiä yhdessä toimivaa ratkaisua asiaan eli ateriapalvelua tms.
Ateriapalvelu ei ole ratkaisu. Tutulla pariskunnalla oli aterialaatikoita jääkaappi täynnä, hakivat kaupasta yhtä ja samaa einestä jos muistivat ja keittelivät puuroa. Niitä viikon-pari vanhoja aterioita yrittivät sitten puoliväkisin tarjota jos siellä erehtyi käymään. Sinänsä ymmärrän, en minäkään niitä päivän "parhaana" ruokana söisi aamiaisaikaan (kuljetus lämpimänä reilusti ennen lounasaikaa) eikä ne laitospöperöt kellekään maistu.
Tuossa kohtaa pitää ottaa palvelutalo vaihtoehtona esille. Tuskin t
Ihmisillä on kyllä jännittäviä käsityksiä siitä, miten palvelutaloon päästään taikka joudutaan. Vaarallinen kaatuilu, pakkaseen karkailu tai jatkuvat valitukset taloyhtiön muilta asukkailta tai saattohoito ovat niitä syitä, millä päästään näihin palveluihin. Sitä ennen on täytynyt olla 4krt kotihoito/ päivä.
Jos vanhuksilla on kummallisia käsityksiä ruoan säilyvyydestä ja hygieniasta, niin kyllä on kummallisia käsityksiä nuoremmilla ikäihmisen palveluista.
Minunkin mies saattaa syödä esim jonkun valmisruuan, jossa on ollut päiväys kolme päivää sitten. Ei vaan voi heittää pois 😖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mummun lähellä on ravintoloita kun pääsette sieltä ulos syömään, mutta ei ruokakauppaa, josta voisitte käydä ostamassa ruokaa?
Uhh...
Niin tuttua. Juuri tulin 75-vuotiaan äitini luota (käyn välimatkan takia muutaman viikon välein, ja olen viikonlopun kerrallaan).
Äitini toimii jopa vapaaehtoisena jossain piirissä, jossa valmistavat ruokaa, myyvät kahvia ja leivonnaisia. Ruuan nopea jäähdytys on sitä kautta teoriassa tuttua.
Kotona se ei näy. Ruokia säilytetään lämpimässä pitkään. Yön yli seuraavaan päivään jne. Äiti sanoo, laittaisi nopeasti viileään, jos olisi tarkoitus syödä pitkän ajan kuluttua. En tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Viikkoja?
Hillosta kuoritaan toki homeet pois. Leipää ei koskaan laiteta 'hukkaan', vain homehtunut osa leikataan pois.
Vanhentuneet ruuat 'uudistetaan' paistamalla se pannulla. Toki itsekin saatan paistaa pannulla, mutta lähinnä eilisen päivän tähteitä ym.
Äidilläni ei ruuan 'uudistamisella' ole juuri rajoja. Esim. jouluna kypsennettyä kinkkua laitetaan tarjolle loppiaisena sen varjolla, että pannulla paistaminen 'uudistaa' ruuan. 'Bakteerit kuolee.'
Huvittava puoli asiassa on se, että äitini ei pääsääntöisesti pidä ravintolassa syömisestä. Tai suhtautuu siihen suurella varauksella. 'Kun ei tiedä, miten pitkään tarkottavia ruokia on säilytetty lämpimässä.'
Isäni on äitini ruokien varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan sinne palvelutaloon on vaikea päästä, jos hakeutuu jonoon vasta siinä vaiheessa kun tilanne on täysin kriisiytynyt ja kuvittelee sen paikan vapautuvan ensi viikolla. Joo ja työskentelen muuten sellaisessa.
Kyllä tuollainen käytöksen muutos viittaa jonkinasteiseen dementoitumiseen, vahvistettuna juuri "mitään ei saa heittää pois" -asenteella. Oma äitini on jo 92-vuotias, mutta on edelleen hyvin tarkka syömisistään ja osaa säilyttää ruoat niin kuin kuuluu. Hän käy itse kaupassa ja laittaa omat ruokansa, paistaapa vielä lettuja lastenlapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
En viitsinyt lukea kokonaan, mutta tietenkään ette syö. Sanotte etukäteen, että tultuanne käytte yhdessä kaupassa ja te maksatte. Jos ei sovi, ette käy.
Anteeksi vain, sillä puutun nyt asiaan keskustelun ulkopuolelta. Nimittäin täällä palstalla lukee kommentissa aina joskus, että ”en viitsinyt lukea kokonaan”, jolla viitataan joko kommentoijan mielestä liian pitkään aloitukseen tai kommenttien määrään.
Nyt ei voitu viitata kommenttienmmäärään, koska ollaan ykkössivulla. Siis: Mikä ihme aiheuttaa sen, että jokuset eivät jaksa lukea hiukkaakaan pidempää kommenttia? Minusta tämä on aika järkyttävä havainto ja tukee sitä käsitystä, että nuorten luku- ja kirjoitustaito heikentyy vuosi vuodelta.
Vierailija wrote:
Mummoni kaapi homeet hillon päältä eikä ollut mikään muistisairaus kyseessä.
Sivuhuomautus: hillo säilyy, sokeroitua kun on, vaikka kuinka kauan esim kellarissa ja vaikka siihen onkin tullut homekerros päälle, niin kun ottaa sen homeen pois, on ihan syötävää. Muutama viikko sitten hain vastaavanlaisen omenahillopurkin kellarista, home pois ja hyvää oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vanhus tosiaan tekee aina ruokaa 12 hengen talkooporukalle, kun me tullaan käymään. Kun ruoka on todettu vanhentuneeksi ja kerrottu ystävällisesti että ei valitettavasti syödä nyt tätä, niin vanhus loukkaantuu. On kuultu kaikki Afrikan lapsista lähtien. Kieltäytyy lähtemästä mukaan ravintolaan, ja korostetun hitaasti istuu syömässä itse sitä pilaantunutta ruokaansa ja saarnaa, että ei vaan hänen nuoruudessaan oltu nirsoja ja ruokaa ei heitetty roskiin, ja on kyllä erikoiset käytöstavat kun ei itse tehtyä kylässä tarjottavaa ruokaa edes arvosteta.
Itse olen tottunut arvostamaan ruokaa sillä lailla että säilytetään se asiallisesti.
Sanottiinhan ennen vanhaankin, että puhtaus on puoli ruokaa.
Myös meillä muuten vanhus on liian nuuka tiskaamaan kunnolla. Tiskikone löytyy, ollaan huolehdittu että se toimii ja on kaikki kunnossa. Kuitenkin jatkuvasti huomataan, että "tiskaa" huuhtelemalla astiat nopeasti haalean veden alla. Astiat ovat ihan rasvaisia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mummoni kaapi homeet hillon päältä eikä ollut mikään muistisairaus kyseessä.
Sivuhuomautus: hillo säilyy, sokeroitua kun on, vaikka kuinka kauan esim kellarissa ja vaikka siihen onkin tullut homekerros päälle, niin kun ottaa sen homeen pois, on ihan syötävää. Muutama viikko sitten hain vastaavanlaisen omenahillopurkin kellarista, home pois ja hyvää oli.
Homehtuneita elintarvikkeita ei suositella nautittavaksi, sillä esimerkiksi hilloissa ja mehuissa homemyrkkyä on homekerroksen lisäksi koko tuotteessa.
Nro 50 jatkaa:
Joo, unohdin likaiset astiat astiakaapissa. Kauttaaltaan rasvan peitossa. (Pikatiskaa laimennetulla astianpesuaineella.)
Toisaalta näkökyky ei riitä havaitsemaan 'sattumia' astioiden pinnoilla.
Vierailija wrote:
En viitsinyt lukea kokonaan, mutta tietenkään ette syö. Sanotte etukäteen, että tultuanne käytte yhdessä kaupassa ja te maksatte. Jos ei sovi, ette käy.
Jos olisit lukenut loppuun, olisit huomannut että päivän vanhan leivän syömisestä olisi maksettu miljoona euroa.
Miten jollekin lukeminen on noin vaikeaa...
60-v. anoppi yrittää syöttää meille vanhoja lihoja minkä ehtii. Joskus väitti, että tuoretta on, vaikka haisi ihan p as kalle ja kävin penkomassa hänen roskiksensa. Jauhelihan viimeinen käyttöpäivä oli ollut neljää päivää sitten, eikä ollut mikään pakaste. Hän ostaa myös kauheat määrät mehuja ja limsoja lapsille. Kaiken saa avata ja vierailumme jälkeen jää monta avonaista purkkia. Emme saa ottaa limsan jämiä mukaan kotiin, koska anoppi haluaa saada pulloista pantin.
Käymme välimatkan takia harvoin, ja viimeksi anoppi oli juottamassa lapsille 3 kk sitten avattua mehua joka klöntteinä ulos, sekä jollekin kemikaalille maistuvia toukokuussa avattuja limsan loppuja. Uusia pulloja tai purkkeja ei saa avata, ennen kuin vanhat on käytetty, siitä hän on tarkka. Viimeksi kaadoin viemäriin kaikki loput mehut ja limut, niin lapset "saivat" avata tuoreen. En tiedä kuinka kauan tätä pitää vielä jaksaa, tuntuu että tekee tahallaan. 90 % kerroista on maha sekaisin kun sieltä kotiutuu.
Samaa alkanut nyt olla äidin kanssa, ikää 84 vuotta. Vaikuttaa ihan skarpilta muuten, keskustelee vaikka politiikasta, päivittää itse tietokoneensa ja asuu yksin omakotitalossa. Mutta mikä siinä on, että on alkanut säilyttää tehtyjä ruokia pitkään lämpimässä ja tekee tosiaan aina moneksi päiväksi ison annoksen kerrallaan. On kyllä hankalaa tuohon mennä puuttumaan, kun on päättäväinen ja omatoiminen ihminen tuo äitini.
Meillä sama tilanne, että pitäisi mennä yöksi aina, kun asutaan kaukana. Ja jos ehdotetaan, että syödään matkalla jo ennen tuloa, hän suuttuu.
Alue: Aihe vapaa
No näin on toimittu ihan yleisesti.