Kuka tahansa hoikka, nuorehko ja ok näköinen nainen on supersuosittu

No jaa. Itse olen ollut aina suosittu, painosta riippumatta. Olin lihavimmillani yli 90kg, nyt 61, eikä mitään eroa siinä miten miehet suhtautuvat. Toki ystävällinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot auttavat, kuin myös se että olen pitänyt aina itsestäni huolta (meikki, vaatteet, hiukset). 

Mutta nätti hymy, katsekontakti ja kyky olla iloista ja nimenomaan rauhallista draama-vapaata seuraa vievät jo pitkälle. 



 

Tuli mieleen tuosta ketjusta `Lihavuus johtuu aina sairaudesta `, että mikä tai mitkä ovat ne sairaudet, jotka maailmaan ja meille kotosuomeen tupsahtaneet 30viime vuoden aikoina. Väittämä tarvitsisi hieman tarkennusta. Toki diagnosoitu masennus on sairaus, mutta tuskinpa se monien massiivista lihavuutta selittää.

Vierailija wrote:

No jaa. Itse olen ollut aina suosittu, painosta riippumatta. Olin lihavimmillani yli 90kg, nyt 61, eikä mitään eroa siinä miten miehet suhtautuvat. Toki ystävällinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot auttavat, kuin myös se että olen pitänyt aina itsestäni huolta (meikki, vaatteet, hiukset). 

Mutta nätti hymy, katsekontakti ja kyky olla iloista ja nimenomaan rauhallista draama-vapaata seuraa vievät jo pitkälle. 

 

Totta, eikä edes 91kg ole mikään hirveä juttu nykyään, kun moni nuori ja parisuhdetta kaipaava painaa yli 100g. On myös merkitystä muullakin ja miten kilonsa kantaa ja pukeutuu. Mutta kuitenkin...totuus on se, että ylipaino on terveysriski, joka ei ehkä vielä nuorella näyttäydy.



 

Vierailija wrote:

Minkä naiset sille voi, jos miehet ovat valmiita ottamaan kenet vaan? Parisuhde on lähes aina hyvä diili miehelle (lähes minkälaisen naisen kanssa vaan), koska se nostaa elämänlaatua ja elinikää. Naiselle päinvastoin, siksi naiset ehkä vaativat mieheltä enemmän. 

Paitsi että tuossa menee syy- ja seuraussuhde väärin päin.



Totta kai parisuhteissa olevat miehet elävät pidempään kun parisuhteissa on menestyneitä miehiä ja luuserinaisia.

Kyllähän ap:lla tuossa pointtia on.



Massiivinen ylipainoepidemia on muuttanut paljon asioita, ja nopeasti. Olen itse keski-ikäinen ja minun nuoruudessani ainoa oikeasti iso tyttö (nykyajan mittapuulla) kärsi diagnosoidusta sairaudesta.



Jos v. 2023 ihmisille olisi näyttänyt ne muut isot tytöt ja pojat, oltaisiin sanottu että mitä nuohan ovat ihan hoikkia, vähän ehkä kurvikas tai dad bod.



Tuo menee sikäli epäsymmetrisesti, että vaikka miehet ovat myös ylipainoisia, naisten viehättävyyteen asia vaikuttaa enemmän. Naiset pitävät enemmän isosta koosta, ja naisille on tärkeämpää "miehen koko verrattuna naisen kokoon".



En ihan täysin allekirjoittaisi ap:n väittämää. Se on kyllä totta, että jos naisella on hoikkuuden lisäksi vaikka pyöreä takapuoli, niin kasvot ja luonne voivat olla Tokmannin muoviämpärin tasolla ja kysyntää on kuin rocktähdellä.



Luonnetta naiset eivät katso yhtään sen enempää kuin miehetkään, sosioekonomista statusta kyllä. Esimerkiksi naapurini on umpitylsä ja naistaan ja myös lapsiaan kohtaan todella veemäinen kaveri. Mutta pitkä, tumma, komea ja tienaa hyvin. Se riittää.

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.



Jos miehestä on kiinnostunut 2 naista, niin tod näk siinä on 2 naista jotka haluavat juuri tämän miehen kanssa parisuhteen.



Naisilla se ei mene ihan noin. On "voisin panna"-tapaukset (tai "voisin panna kerran", tai "voisin laittaa varasijalle jos panolla on menkat"), massatykkäykset, jne. Lisäksi moni nainen saa huomiota somessa, mutta harvalla on realistiset kuvat jotka paljastavat myös ulkonäön huonot puolet.



Todellinen parisuhdekysyntä voikin sitten olla eri juttu. Ja moni nainenhan yrittää tavoitella niitä komeimpia "kiinnostujia", ja ihmettelee mikse löydä parisuhdetta, kunnes +-30v nurkilla perhekuume saa laskemaan rimaa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ystävänä tosi hyvän näköinen nainen, joka käyttää paljon aikaa laittautumiseen ja pitkien hiustensa hoitoon. On luonteeltaan hyvin kiltti ja mukava kaikille. Silti ei hänellä paljon ystäviä ja vain 1 poikaystävä tähän mennessä. Monet muut "tavallisemman" näköiset naiskaverini paljon menevämpiä ja suositumpia rakkaus ja ystävärintamalla, jotkut yli 10/20 v tätä naista vanhempia. Ulkonäkö ei rimmaa "suosion" kanssa, eikä kaikki hyvännäköset naiset (tai miehetkään) sitä edes tavoittele. 

Juuri näin. On täysin mahdollista olla hyvännäköisenä epäsuosittu, jos itse haluaa olla sitä. Toki hyvännäköiselle tarjotaan seuraa vähän milloin missäkin, tiedän omasta

No ei kyllä tämän miehen tapauksessa, siksi käytin noita heittomerkkejä. Hän on karkea, mutta kaukana komistuksesta. Hän kuitenkin osaa tavallaan luoda itsestään komean hymyllään ja naurullaan, hilpeällä käytöksellään, asenteellaan ja vaatteillaan, mikä tekee hänestä viehättävää seuraa. Nyt kun tarkemmin mietin niin kai siksi ystäväni piti hänestä: molemmat kun on ihmisinä aika samantyyppisiä: mukavia ja ystävällisiä ja aina valmiina auttamaan muita. :)



Muut ystäväni haluamat miehet olleet ihan peruspakkauksia. Yhteistä heillä että jakavat ystäväni kanssa kiinnostuksen kohteita ja ovat luonteiltaan aika samanoloisia kuin hän. Valtaosa muistakin ystävistäni ottanut kumppanin heitä yhdistävien tekijöiden perusteella enemmän kuin ulkonäön perusteella. Ja ovat olleet suhteina kyllä kestäviä.

Vierailija wrote:

Allekirjoitan.



Minä olen elämässä mukana oleva, sosiaalinen ja hoikka mies. Mutta olen keskivertoa lyhyempi ja ulkonäöltäni muutenkin alle keskitasoa.



Jos laittaisin kriteereiksi nuo kolme enkä mitään muuta, minulla olisi 0% mahdollisuus löytää naista elämääni.



Ainoastaan luopumalla hoikkuustoiveesta tilanne muuttuu.

Eli keskivertoa rumempana miehenä sinun pitäisi saada keskivertoa kauniimpi nainen, tai muuten tilanne on epäreilu sinua kohtaan? Koska tuo aloituksen "ihan ok näköinen ja hoikka" tarkoittaa kyllä tosiaan keskivertoa paremman näköistä naista. 

Kyllä keskivertoa paremman näköiset miehet löytää seuraa, jos eivät ole sosiaalisesti aivan toistaitoisia.

Se että on saanut jonkun 35-ikävuoteen mennessä on aika eri asia kuin että olisi suosittu. En ole koskaan ollut miesten keskuudessa suosittu mutta kyllä lopulta on mies vierelle tullut.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Allekirjoitan.



Minä olen elämässä mukana oleva, sosiaalinen ja hoikka mies. Mutta olen keskivertoa lyhyempi ja ulkonäöltäni muutenkin alle keskitasoa.



Jos laittaisin kriteereiksi nuo kolme enkä mitään muuta, minulla olisi 0% mahdollisuus löytää naista elämääni.



Ainoastaan luopumalla hoikkuustoiveesta tilanne muuttuu.

Eli keskivertoa rumempana miehenä sinun pitäisi saada keskivertoa kauniimpi nainen, tai muuten tilanne on epäreilu sinua kohtaan? Koska tuo aloituksen "ihan ok näköinen ja hoikka" tarkoittaa kyllä tosiaan keskivertoa paremman näköistä naista. 

Kyllä keskivertoa paremman näköiset miehet löytää seuraa, jos eivät ole sosiaalisesti aivan toistaitoisia.

Tuo lihavoitu. Ja tämä sama mies itkee täällä naisten hypergamisuutta. Aina kun mies osoittaa naista sormella, kolme sormea osoittaa itseen päin.

Tämä johtuu siitä että miesaine on kovin heikkoa ja monet eivät vaadi naiseltaan enempää kuin pillun ja pulssin.

Aloittajakin vaikuttaa perus "normaalilta mieheltä", joka ei siis panosta ulkonäköönsä mitenkään ja sosiaaliset taidot ovat olemattomat. Mutta joku pitäisi saada vierelle joka rakastaisi omana itsenään (eli flegmaattisena ruikuttajana)

Ei hoikkuus tai ulkonäkö naisella ole kaiken a ja o. Enemmän kyse on asenteesta. Lukiokaverini on aina ollut tanakka ja hänellä lyhyt harottava hiustyyli ja pukeutunut silti kireisiin, ihon myötäisiin vaatteisiin joita usein ei pidetä sopivina/imartelevina hänen kehotyyppinsä omaaville naisille.

Hän on kuitenkin ihmisten seurassa kuin elementissään ja käyttäytyy aina kuin olisi paikan kuumin nainen, mistä hänen vaatetuksensakin kertoo. Kai siksi kaikista kavereistani juuri hän sai napattua kaikista parhaimman näköisen miehen, joka oli kyllä tosi hyvännäköinen: pitkä, vaalea, varsinainen malli. :D Ystävä puhu aina meidän muiden kanssa siitö miten komee hänen mies on. He erosivat lähes vuosikymmenen jälkeen, mutta se liittyi ihan muihin asioihin kuin ulkonäköön (työ, muutokset kotipaikassa yms).

Vierailija wrote:

Heh. Olen pienimmilläni ollut kokoa 165cm ja 47kg. Ja ihan perusnätti nyt ainakin. 

Mutta olin jo tuolloin (olin silloin parikymppinen) miehille ilmaa, joskus tietty joku minusta kiinnostui, mutten kyllä mikään "supersuosittu" ole ollut ikinä. Siis sellainen, jolle niitä treffikutsuja etsimättä tulisi.

Minä olen myös hoikka ja perusnätti, korkeakoulutettu ja kiltti, mutta en ole koskaan ollut mikään supersuosittu. Toisaalta siis kyllä aina jotain seuraa olisi esim baarista löytynyt, mutta sen seuran taso vähintäänkin kyseenalaista. Semmoiset "räväkät" tuntuu saavan seuraa paljon helpommalla. Toki joskus on tullut ihan kiinnostaviakin miehiä vastaan ja parisuhdekin on, 10v naimisissa kiltin perusmiehen kanssa. 

"Luonnetta naiset eivät katso yhtään sen enempää kuin miehetkään, sosioekonomista statusta kyllä. Esimerkiksi naapurini on umpitylsä ja naistaan ja myös lapsiaan kohtaan todella veemäinen kaveri. Mutta pitkä, tumma, komea ja tienaa hyvin. Se riittää."

Niin, miehen luonteellahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa että hän tienaa hyvin. Sinäkin elämäntapatyötön u l i s i j a voisit tienata aivan hyvin, jos vain viitsisit, eikä sinulla ja menestyvällä miehellä ole mitään muuta eroa kuin miehen status, joka on vain tupsahtanut menestyneen miehen elämään. Yksi sana: cope.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Heh. Olen pienimmilläni ollut kokoa 165cm ja 47kg. Ja ihan perusnätti nyt ainakin. 

Mutta olin jo tuolloin (olin silloin parikymppinen) miehille ilmaa, joskus tietty joku minusta kiinnostui, mutten kyllä mikään "supersuosittu" ole ollut ikinä. Siis sellainen, jolle niitä treffikutsuja etsimättä tulisi.

Minä olen myös hoikka ja perusnätti, korkeakoulutettu ja kiltti, mutta en ole koskaan ollut mikään supersuosittu. Toisaalta siis kyllä aina jotain seuraa olisi esim baarista löytynyt, mutta sen seuran taso vähintäänkin kyseenalaista. Semmoiset "räväkät" tuntuu saavan seuraa paljon helpommalla. Toki joskus on tullut ihan kiinnostaviakin miehiä vastaan ja parisuhdekin on, 10v naimisissa kiltin perusmiehen kanssa. 

Mä olen hoikka ja ihan ok näköinen eikä musta ole kukaan kiinnostunut. Tunnen myös näitä räväköitä matameja, jotka osaavat olla todella vmäisia ja miehiä riittää. Kaipa nuo raahaavat ne ukot luolaansa vaikka väkisin. Kilteillä ei ole jakoa parisuhdemarkkinoilla eikä työelämässä.

Jos "olla suosittu" tarkoittaa sitä, että baarissa tullaan iskemään, niin juu. Jos tämmöisenä 34v hoikkana ihan nättinä naisena laitan vähän paljastavammat vaatteet ja reilummin meikkiä ja menen baariin tanssimaan kavereitten kanssa niin juu, kyllä löytyy tanssittajia ja juoman tarjoajia ja varmaan petipuuhiin saisi seuraa aina halutessaan. Ainakin jos ei ole turhan tarkka seurastaan. Mutta mitä semmoisella "suosiolla" tekee, muuta kuin boostaa joskus itsetuntoaan? 

Vierailija wrote:

"Luonnetta naiset eivät katso yhtään sen enempää kuin miehetkään, sosioekonomista statusta kyllä. Esimerkiksi naapurini on umpitylsä ja naistaan ja myös lapsiaan kohtaan todella veemäinen kaveri. Mutta pitkä, tumma, komea ja tienaa hyvin. Se riittää."

Niin, miehen luonteellahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa että hän tienaa hyvin. Sinäkin elämäntapatyötön u l i s i j a voisit tienata aivan hyvin, jos vain viitsisit, eikä sinulla ja menestyvällä miehellä ole mitään muuta eroa kuin miehen status, joka on vain tupsahtanut menestyneen miehen elämään. Yksi sana: cope.

Se mies joka tienaa hyvin on siis todennäköisesti fiksu, aikaansaava, rohkea, sitkeä ja kunnianhimoinen, eli kaikkea mitä tuo yllä oleva mieskirjoittaja ei ole. Ja nuo mainitut ominaisuudet tosiaan riittää, että löytää jonkun. Koska jonkun löytämiseen tarvitaan esimerkiksi roikeutta, itseluottamusta ja sitkeyttä, ja jos niitä ei ole, käy niin kuin u l i m i e h e l l e. Jos mies on lisäksi veemäinen, siihen nainen on tuskin tyytyväinen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Heh. Olen pienimmilläni ollut kokoa 165cm ja 47kg. Ja ihan perusnätti nyt ainakin. 

Mutta olin jo tuolloin (olin silloin parikymppinen) miehille ilmaa, joskus tietty joku minusta kiinnostui, mutten kyllä mikään "supersuosittu" ole ollut ikinä. Siis sellainen, jolle niitä treffikutsuja etsimättä tulisi.

Minä olen myös hoikka ja perusnätti, korkeakoulutettu ja kiltti, mutta en ole koskaan ollut mikään supersuosittu. Toisaalta siis kyllä aina jotain seuraa olisi esim baarista löytynyt, mutta sen seuran taso vähintäänkin kyseenalaista. Semmoiset "räväkät" tuntuu saavan seuraa paljon helpommalla. Toki joskus on tullut ihan kiinnostaviakin miehiä vastaan ja parisuhdekin on, 10v naimisissa kiltin perusmiehen kanssa. 

Mä olen hoikka ja ihan ok näköinen eikä musta ole kukaan kiinnostunut. Tunnen myös

Jep. Jos lähtee liikenteeseen kunnolla pakkeloituna nokka pystyssä-asenteella, saa varmasti seuraa, kiltin näköisenä saa istua siellä nurkkapöydässä ihan kaikessa rauhassa. Tää on testattu niin monet kerrat. Kilttikin toki voi parisuhteen löytää, mutta suosittu se kiltti ei ole koskaan. Suosituksi tuleminen vaatii röyhkeyttä. 

Miten suosittuja ne oikeasti kauniit naiset sitten on, jos supersuosittuvuus tulee jo noin helposti?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ei pidä paikkansa.

Ei välttämättä kirjaimellisesti, mutta ei ole kaukana totuudesta.



Se on sitten eri asia jos pitää saada pitkä ja komea mies, menestynyt mies, tai jos yksinkertaisesti syttyy vain huonoista miehistä.

 

Hämmästyttää, Miksi rummutat tuon miehen saamista; kai nyt nuorilla naisilla enemmän tai vähemmän hoikilla tai paremmin riippumatta lainkaan heidän kroppansa mallista on muitakin haaveita ja unelmia kuin päällimmäisenä mielessä, että miten saada itselle n.n mies.

Uskovainen mies

Totta kai, koska parisuhteen saaminen on itsestäänselvyys.

Parisuhteen *saaminen' on itsestäänselvyys. No eipä ole.

Jos tarkoitit *haluaminen', niin -äläpä nyt ylläty- ei ole sekään. Moni elää vallan tyytyväisenä omasta valinnastaan itsekseen.