Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita, jotka kyllä viettävät joulua, mutta joista se on salaa masentava?
24.10.2023 |
Minusta se on hyvin ankea juhla. Ulkona pilkkopimeää jne.
Kommentit (50)
Hirvittävän monella tässä ja muissakin aiemmin lukemissani keskusteluissa suurin ankeuden aiheuttaja on joulun kyläilyrumba ja muiden nurkissa pyöriminen, sekä se, ettei saa vaikuttaa omaan jouluun.
En nyt ihan ymmärrä. Miksi te aikuiset ihmiset ette sano, että haluatte viettää joulunne kotona keskenänne, jos kerran haluatte? Jotenkin ei riitä ymmärrys jokajouluiseen valitukseen sukujoulusta, kun kukaan ei teitä sinne voi pakottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Hirvittävän monella tässä ja muissakin aiemmin lukemissani keskusteluissa suurin ankeuden aiheuttaja on joulun kyläilyrumba ja muiden nurkissa pyöriminen, sekä se, ettei saa vaikuttaa omaan jouluun.
En nyt ihan ymmärrä. Miksi te aikuiset ihmiset ette sano, että haluatte viettää joulunne kotona keskenänne, jos kerran haluatte? Jotenkin ei riitä ymmärrys jokajouluiseen valitukseen sukujoulusta, kun kukaan ei teitä sinne voi pakottaa.
Kun lapset olivat pieniä, sukujoulut olivat ihan kivoja. Sitten lapset kasvoivat ja myös mun vanhempani vanhenivat. Äitini on hieman marttyyriluonne ja osaa sitten olla isälle hankala, jos asiat eivät mene äidin haluamalla tavalla. Omassa lapsuudessani emme koskaan viettäneet joulua isovanhemmilla, mutta jostain syystä äitini ei halunnut viettää jouluja isän kanssa kahdestaan. Ja kuten jo sanoin, lasten ollessa pieniä, sukujoulut olivat ihan kivoja. Noh, sitten alkoi se "tämä saattaa olla viimeinen jouluni" -mantra. Ja toki, kun ihminen täyttää 70, jokainen joulu saattaa olla viimeinen. Itseasiassa viimeisen joulun todennäköisyys kasvaa koko ajan. Tästä on kuitenkin kulunut jo neljännesvuosisata. Huomaan itsestäni, että vuosi vuodelta on yhä vaikeampaa suhtautua jouluun niin, ettei olisi väliä, vaikka tämä joulu olisikin vanhempieni viimeinen. Jos ei osallistuisi sukujouluun, siitä tuntisi ainakin jonkin verran syyllisyyttä.
Olisi pitänyt alusta lähtien kieltäytyä sukujouluista. Viettää vain oman perheen kesken ihan kuten vanhempani itse aikoinaan päättivät tehdä. Koska sukujoulut olivat lasten mielestä ihania, niitä sitten vietettiin. Sukujouluista tuli perinne ja jos nyt ei sukujouluun osallistu, pilaa muiden joulun. Pitkät perinteet voivat olla ihania, mutta ne voivat myös ajan myötä muuttua rasitteiksi, jos koet, ettei sulla ole oikeutta katkaista perinnettä.
Tottakai perheen pitää saada olla Joulu kotona, jos näin halutaan.
Suosittelen myös Joulua ilman Joulupukkia. Lahjat jaetaan kuusen alta ja jokaisen paketin aukaisu on tärkeä hetki. Ja lapsille opetetaan, että lahjat ovat läheisiltä.
Minä joka joulu salaa odotan, että joku muistaisi minua. Laittaisi yllättäen kortin vaikka, tai (tätä en meinaa uskaltaa edes kirjoittaa) saisin lahjan, jossa on oikeasti mietitty minua.
En yleensä saa lahjoja muilta kuin puolisoltani. Mikä on totta kai kiva asia. Hän vain ei tykkää ostaa lahjoja, ja usein tuskaisena kysyy ennen merkkipäivää tai joulua että mikä minulle "kelpaisi". Minä taas en pidä siitä, että jos kerran olen haaveillut jostakin isommasta tai kalliista asiasta, mies sitten aina takertuu siihen ja ilmoittaa ettei hänellä ole rahaa minun vaatimuksilleni. Niinpä nykyään aina vastaan, että en tarvitse mitään.
Appivanhempani ostavat lahjoja kahdelle vävylleen, mutta eivät minulle. Minun isäni ja äitipuoleni eivät myöskään osta koskaan mitään minulle, mutta miehelleni aina jotain.
Joulussahan pitäisi olla kyse tunnelmasta. Minulle joulu on ahdistava kaikkein eniten lapsuusmuistojen vuoksi. Äitini joi kahtena jouluna itsensä putkaan, ja sen jälkeen kun vanhempani erosivat, olen viettänyt joulun aina jonkun nurkissa kokien itseni ulkopuoliseksi. Niinä jouluina, kun olemme omassa kotona, tunnen huonoa omaatuntoa siitä että emme ole miehen vanhemmilla kunnon mummola-joulussa vaan meillä "vain" oman perheen kesken, koska minä viihdyn parhaiten kotona.
Ihme valitus tästäkin tuli. Kiitos jos joku jaksoi lukea.
Älkää jumittako siinä lapsuuden joulussa. Tehkää itsellenne juuri sellainen joulu, joka tuntuu kivalta tänä päivänä. Tehkää hyvää ruokaa, ei välttämättä jouluruokaa sekään jos ei niistä niin välitä. Suklaata, viiniä, kirjoja, hyviä leffoja ja sarjoja jostain palvelusta ihan omaan tahtiin. Lasten ilo lahjoista tarttuu itseenkin, jos lapsia on. Tai sitten vaikka ihan lepää ja nukkuu pitkiä unia pyhien aikana, kerää voimia. Ei tarvitse touhottaa mitään välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulu on sinkun painajainen, joka paikka kiinni.
Hyi
Vietän sellaisen joulun kun haluan eli mieheni kanssa kahdestaan. Ainoa asia mikä ahdistaa kun tutut ja puolitutut alkavat kysellä joulusuunnitelmiani jo lokakuun lopulla. Kun kerron, että emme mene minnekään eikä meille tule vieraita niin alkaa se kauhea säälittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouluruokia tullut syötyä useita kertoja jo ennen jouluaattoa. Järkkyy ahtaamista. Inhoan niitä kaikkia laatikoita. Oksennus.
Vierailija wrote:
Joulu on sinkun painajainen, joka paikka kiinni.
Hyi
Ulkomaille jonnekin turistirysään, niin ei enää haittaa.
Alue: Aihe vapaa
Minä en ainakaan osta ”koko ajan” itselleni mitään. Ostan joulun varjolla kuitenkin joka vuosi itselleni jotain, joka ilahduttaa. En kyllä paketoi sitä kuusen alle kuitenkaan.