Muita, jotka kyllä viettävät joulua, mutta joista se on salaa masentava?

Vierailija wrote:

Tosi monilla näyttää olevan se toive, että haluaisi viettää joulun ihan oman perheen kesken omassa kodissa. Tuntuu, että nykyisten eläkeläisten sukupolvi on kasvanut siihen, että joulun viettoon on vain yksi tapa. Viis siitä, mitä kukakin oikeasti haluaa tehdä.

Meidän joulu on aina (koko 21-vuotisen parisuhteen ajan) vietetty kotona. Aluksi koin vähän jopa huonoa omatuntoa siitä, että oletusarvoisesti meidän olisi pitänyt kiertää paikasta toiseen. Nykyään enää en.

Omat lapset ovat kohta jo aikuisia ja toivon, että he aikanaan viettävät juuri sellaisen joulun, kuin haluaavat. Itse en ainakaan halua luoda heille mitään paineita siitä, mitä pitäisi tehdä ja minne mennä.

 

Meillä on kiusallinen tilanne kun itse haluan viettää joulun oman perheen kesken ja mies haluaisi mennä vanhemmilleen. Olemme tehneet joka toinen joulu aina toisen tahdon mukaan, mutta tarkoittaa että emme koskaan käy minun vanhemmillani.

En tiedä loukkaako se heitä, mutta sinne ei ole tervetullut olo. Matkaakin on monta sataa kilometriä ja jouluun ei ole panostettu. Mieluummin panostan siihen omassa kodissani kuin lähden maan ääriin laittamaan heille joulun, jota eivät jaksaneet laittaa myöskään lapsuudessani.

Ja joulun laittamisella en tarkoita viikkokausien raatamista, en. Sellaista edes pienen pientä panostamista tunnelmaan ja ihan kaikki ruoat ei eineksiä.

En jaksa sitä lahjarumbaa 

Vierailija wrote:

Minä. Ei millään jaksaisi matkustaa toiselle paikkakunnalle jouluksi kun välipäiviksi pitää kuitenkin tulla töihin. Monena vuonna juuri joulun aikaan  on ollut henkilökohtaisia murheita jolloin sukulointi tuntuu kuormittavalta myös. En vaan raaski pitää kotijoulua kun äiti ja isovanhemmat loukkaantuisivat. Siispä tulen kiltisti syömään kinkkua. Olisipa vuorotyö niin kukaan ei pahoittaisi mieltään kun minulla olisi hyvä syy jättää joulu väliin.

Tee itsellesi sellainen joulu kuin haluat. Et ole loputtomiin velvoitettu miellyttämään muuta. Jos haluat rauhallisen joulun omassa kotona llman matkustamista mihinkään niin toteuta se. Ei sitä tarvitse selitellä mitenkään kenellekään vaan sano kuten asia on. 

Vierailija wrote:

Ei toi ulkona pimeää jne. oikein kertonu mitään miksi se olis ankea juhla. Monikin juhla ( varsinkin miljoonien syntymäpäivät) ajoittuvat pimeään aikaan. Tuskin ankeaa, ellei siitä tee ankeaa. 

Joihinkin pimeys vaikuttaa enemmän kuin muihin. Masennus pahenee ja järki tuntuu seisahtuvan joulua kohti mennessä ja uudenvuoden aikaan. 

Tietenkään siitäkään ei saisi kertoa, jotta ei leimattaisi ruikuttajaksi.

Olen yrittänyt piristää joulua erilaisilla valoilla, koristeilla ja joulukuusilla lukuisien vuosien ajan. Lapsuuden joulutunnelmaa ei mikään ole tuonut takaisin. Paras varmaan vain hyväksyä se.

Lapsena joulut oli hirveintä ikinä. Kaikki oli aattona aikataulutettu. Klo. 9 herätys, katsomaan telkkaria, riisipuuro klo 10. Lisää telkkaria. Muuta ei saanut tehdä. Nälkäisenä piti odottaa että kello tulee 17 ja pääsee syömään. Senkin pilasi ainainen itku, kun veli pakotettiin syömään ruokia joista ei vaan pidä. Oli hirveää katsella toisen tuskaa. Klo 18.30 lahjojen jako ja klo 19.30 hautausmaalle. Siinä se aatto olikin, koska kotiin tultua piti mennä heti nukkumaan, että aikuiset pääsee saunaan. 

Ahdistaa joulut edelleen. 

Vierailija wrote:

Joulu ilman krääsää ja lahjatraditiota olisi ihan kiva. Turhan krääsän olen aina kokenut erittäin ahdistavana, johtuen varmastikin siitä, että olen aina asunut pienissä asunnoissa. EIpä juuri hölmömpää ole, kuin täyttää sekin pieni asuintila roinalla, jolla ei järjellistä käyttötarkoitusta edes ole.

Kuka sitä krääsää ostaa? Minä en ole koskaan saanut krääsää lahjaksi. Enkä tunne ketään, joka olisi sanonut krääsää saaneensa. Tunnen ihmiset, keneltä saan ja kenelle annan lahjoja, joten osaamme hankkia ilahduttavia lahjoja. Miksi vaihtaa lahjoja sellaisten kanssa, joilta aina saa krääsää tai joille lahjan hankkiminen on tuskaisaa tai stressaavaa? Tai voisiko kertoa, että ei lahjoja kiitos tai tänä jouluna toivon lahjaksi vain lakupötköjä. 

Vierailija wrote:

Joulu merkitsee minulle vain sitä, että talvikelissä ajan autolla satoja kilometrejä. Kaiken lisäksi inhoan ajaa pimeällä, vastaantulevien valot sokaisee ja jos sataa lunta, tuntuu ettei näe mitään. Jodun lähtemään lasten kanssa liikenteeseen aikaisin aamulla, että ehtisin mahdollisimman pitkälle ennen pimeän tuloa. Ja silti en ehdi. 

Haluaisin vain olla kotona jouluna, omassa rauhassa viettää joulua vain ja ainoastaan oman perheeni kanssa.

Miksi et vietä? Ihan oikeasti. Kuka sua pakottaa?

Tykkäsin joulusta joskus lapsena ja nuorena kun asuin maalla korvessa ja siellä joulujutut alkoi näkymään vasta joulukuun alusta alkaen ja tuli hieno joulufiilis. Kun muutin kaupunkiin ja aloin näkemään joulujuttuja syyskuun lopulta alkaen, niin ne alkoi ällöttää. Nykyään koko joulu ällöttää ja olen jo täysin kyllästynyt joka puolelta tunkeviin joulujuttuihin jo marraskuussa.

Yleensä ihan tykkään joulusta, mitä nyt siivoaminen ja lahjojen hankinta stressaa. Mutta tänä vuonna kun renkutukset ja helkytykset alkoivat _syyskuussa_, ottaa nyt jo aivoon koko joulu.

Vierailija wrote:

Minä. Ei millään jaksaisi matkustaa toiselle paikkakunnalle jouluksi kun välipäiviksi pitää kuitenkin tulla töihin. Monena vuonna juuri joulun aikaan  on ollut henkilökohtaisia murheita jolloin sukulointi tuntuu kuormittavalta myös. En vaan raaski pitää kotijoulua kun äiti ja isovanhemmat loukkaantuisivat. Siispä tulen kiltisti syömään kinkkua. Olisipa vuorotyö niin kukaan ei pahoittaisi mieltään kun minulla olisi hyvä syy jättää joulu väliin.

No jätä edes yhden kerran. Sano että olet nyt väsynyt.

Vietän tänä vuonna pikkujoulut, en tee muuta. Tein jo.

Ärsyttää lahjarumba vuosi vuodelta enemmän. 

En minäkään niin piittaisi. Joulu itsessään ei ahdista, mutta siihen liittyvä säätäminen ja kulkeminen. Tykkään kyllä viettää joulua sukulaisten kanssa, mutta kun se olen aina minä, joka menee heille, vaikka mahdollisuus olisi tehdä toisinkin päin. Ja tietysti pitää mennä miehenkin sukulaisille ja ihan sama juttu heidän kohdallaan, me ollaan aina ne, jotka kulkee ees taas. 

Rauhallinen joulu omassa kodissa ilman lahjarumbaa ja oman maun mukaisia ruokia nauttien. Ihanaa olisi viettää ainakin suuri osa joulusta näin. Mielellään myös tapaisin läheisiä sukulaisia. Mutta ei kiitos yökyläilyille, kolmen päivän perinneruokamaratoneille ja pakkolahjonnalle. 

Liian nopeasti menee aina ohi joten juhlinkin yleensä kuukauden ajan. Yksin kotona on parasta vaikka yleensäkin olen aina yksin kotona. Saa syödä mitä haluaa, nukkua kun nukuttaa, katsoa tvtä tai virkkailla. Ahdistaa/masentaa yleensä se päivä kun pitää lähteä kyläilemään. Kaikki asuvat kaukana ja joutuu aina kerjäämään kyydin kun eihän julkiset täällä kulje edes normiarkena. Introvertti nauttii omasta rauhasta.

Sinkkuna velana ei ole tätä(kään) ongelmaa! Aivan sama mikä päivä menossa, kaikki on yhtä juhlaa, tai sitten ei, voi ihan ITSE päättää!!

Ennen inhosin joulua, mutta nyt nelikymppisenä perheellisenä se onkin ihan mukava juhla. Saa möllöttää monta päivää kotona, ollaan yhdessä koska kellään ei ole harrastuksia eikä lapsen kaverit rimputa ovella. Koti on tunnelmallinen ja kaapit täynnä ruokaa. Naapuritkin osaa olla jouluisin hiljaa.

Vierailija wrote:

Minusta. Jostain syystä lapsuudesta asti ahdistava juhla. Lapsena oli suuret odotukset ja aina joutui pettymään. Muistan, kuinka kirjoitin pitkiä,listoja joulupukille, ja mitään niistä en saanut. Sitten piti laulaa joululauluja ja klaikkea.

Kun järkevästi muistelen jouluja, niin niissä ei ollut mitään pahaa. Ei alkoholia, ei mitään ihmettä näin aikuisen näkökulmasta, mutta silti joulut ahdistaa.

Minusta on hemmetin väärin antaa lasten kirjoittaa niitä pitkiä listoja, jos tiedetään, että mitään niistä ei saada. Kun joulupukki oli meillä vielä ajankohtainen, lapsi sai toivoa yhden lahjan joulupukilta. Loput tuli ihan rehellisesti meiltä ja sukulaisilta. Lapsi on saanut aina kauheat kasat lahjoja enkä halunnut opettaa, että joulupukki on eriarvoinen. 

Joulut oli ahdistavia niin kauan, kun vietin niitä lapsuudenperheen kanssa. Aina sama kaava. Äitini aloittaa passiivis-aggressiivisen tiskikoneen täytön/tyhjennyksen kukonlaulun aikaan ja jupisee, kun kukaan muu ei tee joulun eteen mitään. Sitten kun kaikki on herännyt siihen kolinaan, pakkosyötetään riisipuuro ja rusinakiisseli. Sitten telkkari pauhaa jouluohjelmia. Äitini ja siskoni valmistelee ruokia ja valittavat, ettei muut auta. Kun sinne yrittää mennä auttamaan, saa vain haukut, kun ei osaa kuitenkaan oikein. Sitten 12 aikaan syödään jo ruoka. Taaskaan ei ole rosollia (vaikka olisin sen voinut itse tehdä, jos olisin saanut olla keittiössä), koska sitä ei kukaan muu muka syö eikä yhdelle kannata tehdä. Kaikkia muita ruokia on vaikka ja kuinka, vaikka niitä ei syö kuin vanhempani. Mitään toiveita tai ideoita ruoasta ei saa esittää edes, vaikka tekisi itse. Kun ei se sitten ole joulu Kahdelta lahjat on jaettu, koska äidistäni  lasten ei pidä joutua odottamaan ja jännittämään koko päivää. Sen jälkeen kaikki pakkoulkoilutetaan hautausmaalla, jonka jälkeen telkkaria ei saa enää avata, vaan kaikkien PITÄÄ lukea lahjaksi saamiaan kirjojaa. Koko ajan on kireä suorittava tunnelma, että nyt vaan suoritetaan tämäkin joulu oikein. 

 

Ei varmaan yllätä, että olen jo vuosia viettänyt joulut oman perheeni kesken enkä edes käynyt vanhemmillani joulunpyhinä. Ja meillä on omassa joulussa aika paljon rennompi meno niin aikataulujen, ruokien kuin tekemisenkin suhteen. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokiin ja muihin. Joulun tarkoitus on ottaa rennosti ja olla perheen kesken. Ja minun oma tavoite on, ettei lapsilleni jää samanlaisia joulutraumoja kuin minulle. 

Vierailija wrote:

Viime joulu oli tosi surullinen. Koin itteni nii säälittäväksi ja inhottavaksi kun olin ihan yksin, selasin vauvapalstaa ja aloin juomaan siihen pahaan oloon. Olin just eronnut ja  ryyppäsin sitten yksin ja kuuntelin joululauluja ja itkin.  Sisko oli oman perheen kanssa , äiti oli uuden miehen kanssa, sukulaisille en kehdannut soittaa enään eikä nekään pyytänyt kun usein kieltäydyn tapaamisista ahdistuksen takia. 

 

 

N23

Sinulla on varmaankin n. 60 ellei enemmänkin jouluja edessä joten joulusi muuttaa muotoaan ihan täysin tulevaisuudessa.