Kuolema kutsuu
Merkityksetön ja nöyryyttävä elämäni on tullut siihen pisteeseen, että kaikkea ympäröivän tyhjyyden läpäisee ainoastaan viestit kuolemalta. Tämä tarkoittanee, että aika lähteä tulee koko ajan lähemmäs.
Kommentit (89)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Syntiset levittävät persealaansa.
Jeps, todellakin tekevät niin.
Ilkeillä paisuu perse kuin pullataikina, osalla vielä vatsakin kun varastavat toisilta aina ja iänkaikkisesti.
Mitä aloittaja kuuluu elämääsi? Kuinka voit?
Kuolema kutsuu ensi parkaisusta lähtien, Vanha kehno a.k.a viikatemies on aina valppaana ja valmiina laskemaan käden olkapäälle sanoen: Nonniin eiköhän me tästä lähdetä ! Yritämme sitkutella vääjäämätöntä vastaan kuin joessa vastavirtaan uiden, joki voittaa aina !
Elä elämää pelkää, elä elämää. 🤘🤟
Vierailija wrote: Kuolema ei ole pelottava eikä sitä kannata pelätä. Se on vain tietoisuuden loppumista. Aivot käsittelevät kaikkien aistiemme viestejä. Aivot ovat tietokoneemme. Kun tämä tietokone sammuu, loppuu myös kaikki muukin ymmärrys ihmisenä olemisesta. Kaikki on lopulta vain aistiharhaa. Joten huoli pois. Kuolemaa ei välttämättä edes tunne missään: olet vain "kaput" yhtäkkiä. Ihan kuin tietokoneen virtajohto otettaisiin pois pistorasiasta.
Tämä oli tosi hyvä, ajattele että kuolemasi hetkellä siirryt energiataajuudelle eikä silloin kukaan kykene näkemään sinua mutta sinä näet ja sinulle on uusi elämä. Saatat tavata paljon tuttuja kun muistat taas tulleesi kotiin matkaltasi. Miltä tämä kuulostaa ajatuksena? Hyviä tarinoitakin voisi kehitellä tällaisten pohjalta. Joku voisi kirjoittaa hyvän fantasiakirjan lapsille tai nuorille sekä aikuisille? Monessa tarinassa on paljon elementtejä totuudesta elämämme suhteen maan päällä sekä henkimaailmassa. Luovuus kukkii meille mutta mistä se kaikki upeus oikein kumpuaa?
Ehkä ensi elämässä olen valmiimpi kuin tässä. 🗞️📚
Me-me-menköön tämä elämä nyt näin, ensi kerralla selvinpäin.
Laplandsviks Fåglarnarna; Tenukeppi
Jeps, todellakin tekevät niin.