Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta yötä kestät olla lapsuudenkodissasi vanhempiesi ollessa paikalla
23.10.2023 |
Käytkö siellä mieluummin yksin vai oman perheesi kanssa?
Kommentit (62)
Olen usein jouluna aatonaattona vanhemmillani yötä, kun on parempi olla ajoissa aattona apuna valmisteluissa. Hyvin se on aina mennyt, tosin muutaman kerran vanhemmat riiteli koko illan kun siivous venyi liian viime tinkaan. Kauempaa en jaksaisi.
Mökillä jaksaa kauemmin mutta kaupunkiasunnossa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisen puolison kanssa en ole ollut yhtään yötä vanhempieni luona. Yhdessä ollaan oltu 25 vuotta. Päiväkahvit riittää.
Viikko menee helposti. Pari kolme viikkoakin onnistuu, mutta kyllä sitten pitää jo kiristellä hampaita ajoittain.
Ei ole lapsuudenkotia, viimeksi asuimme äidin työsuhde asunnossa, vanhemmat ovat kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kestäisi yhtäkään yötä. Ei ole mitään vikaa väleissä, vanhemmat ihan ok, mutta ei vaan siltikään. Lapset ovat olleet mummolassa yökylässä ja tykkäävät.
Juuri hiljattain olin viisi yötä. En oikein kestänyt keinokuitupeittoa, kun olen tottunut toisenlaiseen. Kuumahan sen kanssa tuli, joten otin lopulta pois ja nukuin pussilakanalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme yötä alkaa olla maksimi vaikka onkin ihan mukavaa.
0 mitään, siis 0 sekuntia vuorokauden ajasta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkotia ei enää ole, mutta vanhempieni luona kestän 3 yötä. Asuntoautossa nukkuen.
Neljä yötä on jo aivan liikaa.
Käyn heillä aina mieheni kanssa, en koskaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen keskustelu ja pikaisella silmäyksellä yhä harvempi viihtyy vanhempiensa seurassa. Entä perheelliset, viihdyttekö lapsenne seurassa?
Tai viihtyvätkö lapsenne, vai vetäytyvätkö omiin huoneisiin ja kavereiden kanssa.
Noin viikon. Iso talo, piharakennuksia. Lapsuudenkotiini ei pääse julkisilla, ja autolla matka kestää pysähdyksistä riippuen vähintään 9 h eikä lähellä ole minkäänlaisia hotelleja tai muita majoituksia. Toin mieheni tänne heti kun aloimme seurustella, ja hänkin viihtyy noin viikon ajan kaksi kertaa vuodessa. Äitini voi olla rasittavaakin seuraa, mutta äitini tykkää leikkiä lasteni kanssa joten saa touhuta heidän kanssaan. Ja joka kerta äitini harmittelee, kun lähdemme pois. Isäni on hiljainen ja rauhallinen, mutta en minä häntäkään ehkä jaksaisi viikkoa pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden kodista meni oma huone samantien kun mun tavarat oli laitettu peräkärryyn, eli ei siellä ois ollu enää paikkaa missä nukkua ees.
Viikkoja. Tilaa on, ja vanhemmatkin tavallisia mukavia ihmisiä. Usein olen lapsen kanssa koko kesän siellä. Miestä en mukaan huoli, luulee tulevansa täysihoitolaan niin ei enää.
Maximissaan kaksi. En kestä isääni, vaan joudun kokoajan puremaan hammasta. Lasten takia välillä yövytään.
Yleensä olen 2 yötä, se on aika max.
Isäni kanssa ei ongelmaa, mutta äitini ei ole mikään maailman helpoin ihminen.
Lähistöllä ei ole hotellia.
Käyn kuitenkin vain pari kertaa vuodessa.
Tapaamme enimmäkseen joko meillä tai heidän kesämökillään.
Ollaan oltu joskus reilu viikkokin, ei ongelmaa. Kaikkea ei kannata ruveta märehtimään, rennolla fiiliksellä
En yhtään. Viimeisin reissu piti olla pari päivää, mutta olisikohan lähtenyt yhden yön jälkeen. Se oli toukokuu 2015.
Vietetään aikaa yhdessä toukokuusta elokuuhun kun asutaan yhdessä mökillä ja ollaan yhtä perhettä. Vanhemmat eläkkeellä ja me käydään mökiltä käsin töissä. Lapset nauttivat, kun saavat viettää pitkän loman luonnon helmassa. Lyhyempiä jaksoja ollaan myös talvella. Ja kaikki viihtyvät toistensa seurasta ja tilaa on tarvittaessa myös yksityisyyteen.