Mitä outouksia koet ilonaiheina arjessa, mistä tuskin kukaan muu iloitsisi?

Vierailija wrote:

Tykkää erilaisista äänistä esim. auton vilkku, avaimien kilinä jne.

Mulle myös auton vilkun ääni tuo jotain outoa mielihyvää.

-kun saa siivota jotain oikein likaista, harvemmin näitä kotona tulee kun tykkään siivota mutta viimeksi roskislaatikkoon oli roikkunut jotain mitä täytyi oikeasti kuurata ja se oli ihanaa

-kun on oikein paska keli ja täytyy mennä kuitenkin pyörällä töihin ja saa nauttia hyvistä varusteista - sähköpyörä, hyvät säänmukaiset vaatteet niin ei enää vituta niin paljoa

Vierailija wrote:

-kun saa siivota jotain oikein likaista, harvemmin näitä kotona tulee kun tykkään siivota mutta viimeksi roskislaatikkoon oli roikkunut jotain mitä täytyi oikeasti kuurata ja se oli ihanaa

-kun on oikein paska keli ja täytyy mennä kuitenkin pyörällä töihin ja saa nauttia hyvistä varusteista - sähköpyörä, hyvät säänmukaiset vaatteet niin ei enää vituta niin paljoa

 

Minä nautin myös sään mukaisista varusteista. Toppahousut pakkasella ja sadetakki sateella tuovat iloa!

Nautin myös siivoamisesta. Ei tarvitse ajatella mitään. Mikä olisi parempi tapa nollata pää töiden jälkeen kuin ripustaa pyykkejä tai ladata tiskejä tiskikoneeseen. Ja parasta on lopputulos, kun saa huomaamatta siistin kodin!

Syksyn harmaat noin +10 asteen tihkusateiset päivät. Rakastan ulkoilua noina päivinä. Alkusyksy on muutenkin ihan parasta aikaa elämässä.

Vierailija wrote:

Minulla on aurallinen migreeni, mutta jostain syystä en kärsi koskaan päänsärystä tai huonosta olosta. Aura kestää noin 10-20 minuuttia, ja sen jälkeen on ihanan raukea ja miellyttävä olo. En nyt varsinaisesti toivo migreenikohtausta, koska mikään ei takaa ettei muitakin oireita voisi joskus tulla, mutta olo tosiaan poikkeuksellisen ihana jälkikäteen.

Sama, siis aurat, mutta ei enää kipua. Mutta minulle jää kohtauksen jälkeen hieman sekava olo, joten en ole pitänyt sitä miellyttävänä. 

Mutta kiva, että jollain on toisenlaisia kokemuksia.

Saan mielihyvää tilapäisestä,  (hyvin) pienestä niukkuudesta. Esimerkiksi ollessamme vuokramökillä, jonka varustelu on heikonpuoleinen, koen kieroa iloa siitä, että silläkin pärjätään. Ei ole kakkulapiota, siihen voi käyttää juustohöylää. Shampoo unohtui, joudutaan pesemään hiukset palasaippualla. On kylmä ja lämmitys toimii huonosti- saamme kääriytyä vilttiin ja istua perheen kanssa tiiviisti sohvassa lämmittelemässä. Sähköt menevät- oooi, nyt joudutaan keksimään paljon korvaavia toimintoja ja tyytymään vähään. 

Ilmeisesti minun ei ole koskaan tarvinnut oikeasti kärsiä puutetta, jolloin sen larppaaminen synnyttää mielihyvää ja tunteen pärjäämisestä. 

Nautin kun hiukset on ihan rasvaiset kun hiusten pesusta on kolme päivää ja sitten neljäntenä pesen ne ja ovat taas puhtaat :D.

Nautin tietystä kalseudesta, en tiedä miksi, en sano ääneen. 

Pilvinen sää, myös sateinen sää. Pilvisessä eli harmaassa säässä on jotain ihanan kaunista, rauhoittavaa ja seesteistä. Sateessakin on ihana tunnelma! Monesti lähden sateen aikaan ulos kävelylle, on ihanaa kun sade ropisee sateenvarjoon.

Siitä kun lihakset on kipeät kovat treenin jälkeen. Vaikka sattuu, tietää että se on ns. hyvää kipua johtuen siitä että olet laittanut itsesi koville. Jouduin vielä hiljattain pitämään useamman kuukauden tauon urheilusta, joten nyt nautin entistä enemmän siitä että saan taas aiheuttaa noita kiputiloja itselleni. 

Vierailija wrote:

Nautin tietystä kalseudesta, en tiedä miksi, en sano ääneen. 

Olen selvinnyt asioista joista suurin osa olisi päätyneet psykiatriselle tai tehnyt itsarin ja siksi pidän itseäni vahvempana kuin nämä pumpulusta ponnistajat joilla on aina joku huolehtimassa. Siksi nautin kun joku yrittää kampittaa edelleen vaikka ne on niin säälittäviä v.ttuiluyrityksiä. 

Kun mun ihastus laittaa kännitekstarin ja sen jälkeen puhutaan monta tuntia puhelimessa humalassa 😂joku voisi pitää säälittävänä, mutta meistä se on hauskaa "tuulettamista" viikon asioista. Tottakai nähdäänkin silloin tällöin.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Nautin kun hiukset on ihan rasvaiset kun hiusten pesusta on kolme päivää ja sitten neljäntenä pesen ne ja ovat taas puhtaat :D.

Oksettava nainen.

Olen mies.

Vierailija wrote:

Olen aina tykännyt olla kipeänä. Ihan se kuumeinen olo on minusta mukava, vaikka kivuliaskin. Olen ollut myös joissain kovissa taudeissa ihan 40 asteen kuumessa useamman päivän ja minusta sekin on ollut mukavaa. Tämä on tosi outoa monen mielestä enkä tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä olen lapsena saanut paljon hoivaa sairaana ja liian vähän terveenä ja oppinut siten mieltämään kipeänä olemisen mukavaksi? Tai sitten se johtuu jostain ihan muusta.

Mulla on sama vika.

Nautin vatsataudista, vaikka se olisi kivuliasta. Nuhasta en nauti, kun siinä on sellainen olo että tukehtuu.

Nuorena join itseni aina järkyttävään krapulaan jossa mikään ei pysynyt sisällä ja pää oli todella kipeä. Jotenkin vaan nautin siitä tilasta, kun en pysytynyt tekemään yhtään mitään. Vain oksentamaan.

En kyllä tiedä mistä tämä johtuu. En ole koskaan saanut kummempaa hoivaa, hellyyttä tai kukaan ei ole minua kädestä pitänyt. Yksin olen saanut kipeänä pärjätä, enkä osaa edes kuvitella että joku hoivaisi minua. En edes halua sellaista. Se olisi vain häiritsevää ja kiusallista.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Nautin kun hiukset on ihan rasvaiset kun hiusten pesusta on kolme päivää ja sitten neljäntenä pesen ne ja ovat taas puhtaat :D.

Oksettava nainen.

Olen mies.

Hyvin larppaat miestä, palstanainen. :)

Vierailija wrote:

Saan mielihyvää tilapäisestä,  (hyvin) pienestä niukkuudesta. Esimerkiksi ollessamme vuokramökillä, jonka varustelu on heikonpuoleinen, koen kieroa iloa siitä, että silläkin pärjätään. Ei ole kakkulapiota, siihen voi käyttää juustohöylää. Shampoo unohtui, joudutaan pesemään hiukset palasaippualla. On kylmä ja lämmitys toimii huonosti- saamme kääriytyä vilttiin ja istua perheen kanssa tiiviisti sohvassa lämmittelemässä. Sähköt menevät- oooi, nyt joudutaan keksimään paljon korvaavia toimintoja ja tyytymään vähään. 

Ilmeisesti minun ei ole koskaan tarvinnut oikeasti kärsiä puutetta, jolloin sen larppaaminen synnyttää mielihyvää ja tunteen pärjäämisestä. 

Mulla on tuo sama. Olen tuo joka kertoi nauttivansa kun on kipeänä tai krapulassa.

Pidän kaikista sarjoista joissa ihmisillä on niukkuutta, he ovat vankilassa tai on joku apokalypsi.

 

Vierailija wrote:

Olen aina tykännyt olla kipeänä. Ihan se kuumeinen olo on minusta mukava, vaikka kivuliaskin. Olen ollut myös joissain kovissa taudeissa ihan 40 asteen kuumessa useamman päivän ja minusta sekin on ollut mukavaa. Tämä on tosi outoa monen mielestä enkä tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä olen lapsena saanut paljon hoivaa sairaana ja liian vähän terveenä ja oppinut siten mieltämään kipeänä olemisen mukavaksi? Tai sitten se johtuu jostain ihan muusta.

Silloin on pakko lopettaa suorittaminen ja se alitajunnan pomotus hellittää. Elokuvassa Phantom Thread mies tahallaan kipeyttää itsensä myrkkysienillä, ainoa hetki kun osaa rentoutua.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Nautin kun hiukset on ihan rasvaiset kun hiusten pesusta on kolme päivää ja sitten neljäntenä pesen ne ja ovat taas puhtaat :D.

Oksettava nainen.

Olen mies.

Hyvin larppaat miestä, palstanainen. :)

Ihan piruuttani laitoin että olen mies kun sukupuolesta ei ollut mitään merkintää ja oletetaan naiseksi. 

Se rasvahiuksinen nainen  jolla nytkin rasvaiset hiukset :DD

Tykkään shokeerata yhtä miestä joka ennen ainakin laittoi jalustalle, että minäkin piereskelen 😆

Kun herää aamulla ja heti "kuulee" maailman vaimeudesta että on satanut kauheasti lunta, vaikka se onkin ongelmallista.