Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
21.10.2023 |
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän kokemuksen voin jakaa. Alkupuoli elämästä menee aikalailla muiden määräämässä tahdissa. Kun ne lihoneen akan velvoitteet lakkaavat (rakastajatar) on aika toteuttaa kaikkea sitä, mihin ei aiemmin ollut mahdollisuuksia. Miehestä en halua erota, mutta jos näin kävisi, en tilalle ottais toista vakituista naista. Nyt on aika omille jutuille. "
Sama täällä. Osa tuttavista on suoraan eronnut, osa on lopettanut naisten palvelemisen. Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut. Käytän aikani itselleni mielekäämmin prätkän rassaamisessa.
Ei pidä avautua elämästään, jos ei halua, että sitä kommentoidaan.
Erieri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mä kommentoin vain tuolle nokkansa toisten asioihin työntävälle. En ole kertonut omista asioistani yhtään mitään."
Vai et ole kertonut omista asioistasi yhtään mikään. Otetaas lainaus sinun kertomasta kommentista:
"Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut."
Joo, ihan muuten vaan kirjoitit "meillä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on joskus outolintuja; vaikeita, helppoja, outoja, sekopäisiä ja ihania. Varsinkin kun tulee keski-iän kriisi, jolloin pitää itsenäistyä, alkaa urheilee, testaamaan oma markkinakelpoisuus, ihastua omaan rauhaan ja luontoon. Tietyssä mielessä muuttua jopa kovin itsekkääksi. Kaikki tämä siis kerralla.
Ei siinä, antaa mennä vaan sanon minä, mutta ihmettelen mistä se johtuu. Onko sitä että "äitiyshormoonit" lakkaa olemasta ja pelottaa että on heittänyt elämänsä hukkaan? Vai mitä? Miten minun pitäisi osata miehenä suhtautua siihen, osaako joku tämän itsessään tunnistava nainen kertoa ja auttaa hämmentynyttä miestä?
En tiedä osaanko auttaa, mutta tunnistan tuosta kyllä itseni. Kun olen kolme lasta saanut aikuiseksi, en
Ei ole tosiaan kukaan sanonut niin mutta se lukee feministin otsassa. Mulla vaimo petti ja luulee selvinneensä siitä. Tällä hetkellä itse voimaannun ajatuksesta valmistella lähtö niin että taloudellisesti yms. vien kaiken mahdollisen mukana. Pienet lapset toki pitää vielä hoitaa jatkossakin hoitaa yhdessä, mutta kyllä heillekin ratkaisun syy tulee selviämään. Maksan omat velat ensin yhteisillä rahoilla ja samalla pikkuhiljaa säästöt ulos käteisenä.
Terkkuja vaan kaikille muillekin itsekkäille feministeille, jotka kuvittelette olevanne miehiä arvokkaampia.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on joskus outolintuja; vaikeita, helppoja, outoja, sekopäisiä ja ihania. Varsinkin kun tulee keski-iän kriisi, jolloin pitää itsenäistyä, alkaa urheilee, testaamaan oma markkinakelpoisuus, ihastua omaan rauhaan ja luontoon. Tietyssä mielessä muuttua jopa kovin itsekkääksi. Kaikki tämä siis kerralla.
Ei siinä, antaa mennä vaan sanon minä, mutta ihmettelen mistä se johtuu. Onko sitä että "äitiyshormoonit" lakkaa olemasta ja pelottaa että on heittänyt elämänsä hukkaan? Vai mitä? Miten minun pitäisi osata miehenä suhtautua siihen, osaako joku tämän itsessään tunnistava nainen kertoa ja auttaa hämmentynyttä miestä?
Eli, kun lapset alkaa kasvaa, eivätkä tarvitse äitiään niin paljon, on naiselta itsekästä alkaa tehdä asioita itselleen? Mistä lähtien on ollut oletusarvo, että naisen elämän pitää pyöriä vain miehen ja lasten ympärillä? Vai käykö niin, että mies vaan tottuu tälläiseen väliaikaiseen tilaan, ja kun tilanne muuttuu ns. normaaliksi, ollaan kovin hämmentyneitä?
On aivan normaalia, että kun on enemmän aikaa käyttävissä, saattaa haluta tehdä asioita, joita on joutunut lykkäämään siihen asti. Siihen ei vaadita edes mitään kriisiä, voi olla jo etukäteen päätetty juttu, että kun lapset on vanhempia, teen sitä, tätä ja tuota.
"
Ei ole tosiaan kukaan sanonut niin mutta se lukee feministin otsassa. Mulla vaimo petti ja luulee selvinneensä siitä. Tällä hetkellä itse voimaannun ajatuksesta valmistella lähtö niin että taloudellisesti yms. vien kaiken mahdollisen mukana. Pienet lapset toki pitää vielä hoitaa jatkossakin hoitaa yhdessä, mutta kyllä heillekin ratkaisun syy tulee selviämään. Maksan omat velat ensin yhteisillä rahoilla ja samalla pikkuhiljaa säästöt ulos käteisenä.
Terkkuja vaan kaikille muillekin itsekkäille feministeille, jotka kuvittelette olevanne miehiä arvokkaampia."
Eli kostat ja kavallat yhteisiä rahoja. Noinko vaimon pettäminen kävi egon päälle, ettet edes asiaa voi rehellisesti ottaa esille ja vaan erota? Lapsiakin teillä on, ajattelitko heidän etuaan yhtään? Ilmeisesti et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai ajattelen lasten etua... Mistä päättelit toisin? Siitä että nostan omat säästöt käteiseksi enkä anna erossa niistä puolta pettäjälle? Miten liittyy lapsiin? Auta, en ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Todennäköisemmin nuo rahat menee lasten eduksi minun kauttani kuin pettäjän.
Vierailija kirjoitti:
"Mä kommentoin vain tuolle nokkansa toisten asioihin työntävälle. En ole kertonut omista asioistani yhtään mitään."
Vai et ole kertonut omista asioistasi yhtään mikään. Otetaas lainaus sinun kertomasta kommentista:
"Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut."
Joo, ihan muuten vaan kirjoitit "meillä".
Kuulehan va juk ki, tuo ei ole minun kirjoittamaa tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on joskus outolintuja; vaikeita, helppoja, outoja, sekopäisiä ja ihania. Varsinkin kun tulee keski-iän kriisi, jolloin pitää itsenäistyä, alkaa urheilee, testaamaan oma markkinakelpoisuus, ihastua omaan rauhaan ja luontoon. Tietyssä mielessä muuttua jopa kovin itsekkääksi. Kaikki tämä siis kerralla.
Ei siinä, antaa mennä vaan sanon minä, mutta ihmettelen mistä se johtuu. Onko sitä että "äitiyshormoonit" lakkaa olemasta ja pelottaa että on heittänyt elämänsä hukkaan? Vai mitä? Miten minun pitäisi osata miehenä suhtautua siihen, osaako joku tämän itsessään tunnistava nainen kertoa ja auttaa hämmentynyttä miestä?
En tiedä osaanko auttaa, mutta tunnistan tuosta kyllä itse
Tolla ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Vaimosi petti. Sinä aiot huijata rahallisesti ja käytät vielä lapsiasi kostosi välineenä.
Aika paskoja tyyppejä ootte molemmat! Toisenne ansainneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän kokemuksen voin jakaa. Alkupuoli elämästä menee aikalailla muiden määräämässä tahdissa. Kun ne lihoneen akan velvoitteet lakkaavat (rakastajatar) on aika toteuttaa kaikkea sitä, mihin ei aiemmin ollut mahdollisuuksia. Miehestä en halua erota, mutta jos näin kävisi, en tilalle ottais toista vakituista naista. Nyt on aika omille jutuille. "
Sama täällä. Osa tuttavista on suoraan eronnut, osa on lopettanut naisten palvelemisen. Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut. Käytän aikani itselleni mielekäämmin prätkän rassaamisessa.
Tää on mysteeri. Miks ihmeessä niitä pitää aina vaan rassata. Mielekkäinyä ajankäyttöä on kyl ajaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä kommentoin vain tuolle nokkansa toisten asioihin työntävälle. En ole kertonut omista asioistani yhtään mitään."
Vai et ole kertonut omista asioistasi yhtään mikään. Otetaas lainaus sinun kertomasta kommentista:
"Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut."
Joo, ihan muuten vaan kirjoitit "meillä".
Kuulehan va juk ki, tuo ei ole minun kirjoittamaa tekstiä.
Menes nyt nukkumaan ja lopeta tuo vinkuminenen täällä.
Ketään ei kiinnosta ootko kirjoittanut jotakin, vai etkö oon.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä kommentoin vain tuolle nokkansa toisten asioihin työntävälle. En ole kertonut omista asioistani yhtään mitään."
Vai et ole kertonut omista asioistasi yhtään mikään. Otetaas lainaus sinun kertomasta kommentista:
"Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut."
Joo, ihan muuten vaan kirjoitit "meillä".
Kuulehan va juk ki, tuo ei ole minun kirjoittamaa tekstiä.
Oletus on, et on sama, jos ei ilmoita olevansa eri.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha. Laittaisin vaimon rappukäytävään lakkoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Haha. Laittaisin vaimon rappukäytävään lakkoilemaan.
Mut sieltä rapusta käsin on tosi hankala siivota, pyykätä ja ruokaa laittaa. Joudut sit ite hommiin kuitenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta itsekkyys kuuluu feminismiin, siitä se pettäminen lähti...
Vierailija kirjoitti:
Mutta itsekkyys kuuluu feminismiin, siitä se pettäminen lähti...
Feministi siis itsekkäästi halusi tasa-arvoa ja siks petti?...ei aukee kyl vieläkään tää yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän kokemuksen voin jakaa. Alkupuoli elämästä menee aikalailla muiden määräämässä tahdissa. Kun ne lihoneen akan velvoitteet lakkaavat (rakastajatar) on aika toteuttaa kaikkea sitä, mihin ei aiemmin ollut mahdollisuuksia. Miehestä en halua erota, mutta jos näin kävisi, en tilalle ottais toista vakituista naista. Nyt on aika omille jutuille. "
Sama täällä. Osa tuttavista on suoraan eronnut, osa on lopettanut naisten palvelemisen. Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut. Käytän aikani itselleni mielekäämmin prätkän rassaamisessa.
Tää on mysteeri. Miks ihmeessä niitä pitää aina vaan rassata. Mielekkäinyä ajankäyttöä on kyl ajaminen.
Ne jotka eivät osaa "rassata", pääsevät ajelemaan, JOS se prätkä toimii. Yleensä ne toimivat tiettyyn pisteeseen saakka sellaisenkin käsissä, joka osaa ainoastaan tankata. Sitten, kun alkaa olla ongelmia, tulee rassaajia ikävä.
Itse en ole prätkämiehiä, mutta nostan kyllä hattua miehille, joilla on hyvin monipuolisia kädentaitoja ja parantelevat/muuttavat prätkiään mieleisekseen. Minä taas "rassaan" harrastuksena autojen kanssa.
Voisin veikata, että prätkän rassaaminen antaa aivan erilaisen tyydytyksentunteen, kuin saman katon alla asuvan naisen räplääminen, jonka käsittelytaidot ovat miehellä kehittyneet moitteettomiksi vuosien varrella. Toisin kuin prätkä, nainen yleensä on varsin usein tyytymätön lopputulokseen, vaikka mies tekisi kaikkensa saadakseen hyvät kyydit naiseltaan. Prätkä ei petä, vaan antaa nautintoa sekä kyytien muodossa, että sitä kautta, miten mies itse muokkasi prätkästään mieleisensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha. Laittaisin vaimon rappukäytävään lakkoilemaan.
Mut sieltä rapusta käsin on tosi hankala siivota, pyykätä ja ruokaa laittaa. Joudut sit ite hommiin kuitenkin...
Käytännössä ei juuri mitään eroa. Aivan samalla tavalla tyypillinen palstamamma valehtelee tälle palstalle joka päivä aamusta iltaan miten ahkerasti tekee kaikki kotityöt istuessaan rappukäytävässä. Ainoa pieni ero on, että kolkossa rappukäytävässä pierujen soundi saa kaiun mukaan ja muut asukkaat kurkimaan ovisilmistä, sekä teippaamaan postiluukkunsa umpeen hajun takia.
Viisivuotiaan tasolle jääneen mieslapsen parasta antia keskustelupalstalle. Sillä eihän tämä voi olla normaalin, suomalaisen, aikuisen miehen tuotoksia, eihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämän kokemuksen voin jakaa. Alkupuoli elämästä menee aikalailla muiden määräämässä tahdissa. Kun ne lihoneen akan velvoitteet lakkaavat (rakastajatar) on aika toteuttaa kaikkea sitä, mihin ei aiemmin ollut mahdollisuuksia. Miehestä en halua erota, mutta jos näin kävisi, en tilalle ottais toista vakituista naista. Nyt on aika omille jutuille. "
Sama täällä. Osa tuttavista on suoraan eronnut, osa on lopettanut naisten palvelemisen. Meilläkin akka on joutunut nyt tekemään asioita, joita aiemmin hänen ei ole tarvinnut. Käytän aikani itselleni mielekäämmin prätkän rassaamisessa.
Tää on mysteeri. Miks ihmeessä niitä pitää aina vaan rassata. Mielekkäinyä ajankäyttöä on kyl ajaminen.
Hyvät kädentaidot on toki ihan arvostettava juttu, mutta loputon prätkän/naisen räplääminen on vain räpläämistä. Tai rassaamista. Kyllä se ajaminen on se juttu. Molempien kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha. Laittaisin vaimon rappukäytävään lakkoilemaan.
Mut sieltä rapusta käsin on tosi hankala siivota, pyykätä ja ruokaa laittaa. Joudut sit ite hommiin kuitenkin...
Käytännössä ei juuri mitään eroa. Aivan samalla tavalla tyypillinen palstamamma valehtelee tälle palstalle joka päivä aamusta iltaan miten ahkerasti tekee kaikki kotityöt istuessaan rappukäytävässä. Ainoa pieni ero on, että kolkossa rappukäytävässä pierujen soundi saa kaiun mukaan ja muut asukkaat kurkimaan ovisilmistä, sekä teippaamaan postiluukkunsa umpeen hajun takia.
Viisivuotiaan tasolle jääneen mieslapsen parasta antia keskustelupalstalle. Sillä eihän tämä voi olla normaalin, suomalaisen, aikuisen miehen tuotoksia, eihän?
Ei todellakaan edusta normaalia tai miestä. Oma viisvuotiaskin ei ollut tämän "tasolla" koskaan.
Kuka näin on sanonut? Täällä ei kukaan. Onhan noita voimaantuneita molemmissa. Miehet useinmiten jättää perheen, kun lapset ovet pieniä. Nainen jättää miehen, kun lapset ovat isoja.