Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon

Vierailija kirjoitti:

On laiskoissa passatuissa teineissä yksi hyvä puoli: jos on tyttäriä, ja jos heistä tulee joskus myös perheen äitejä, niin heistä tulee laiskoja sellaisia ja heidän talossaan äidin asemaksi ei tule tuollaista kodinhoitajaa.

Ei muuten välttämättä toimi näin. Tuntemani teineinä passatut tytöt omaksuivat ihmeen kyselemättä omassa perheessään raatavan äidin roolin. Sen sijaan itse olin lapsena kotiorja jo pienestä asti, nyt aikuisena ei kodinhoito kiinnostele. Mies meillä tekeekin valtaosan kotitöistä, koska jonkun on pakko.

Huh! Kun näitä kommentteja katselee näin 40+ miehen näkökulmasta, niin olen ihan onnellinen yksineläjänä.

Meilläkin kotona äiti aikoinaan hoiti perinteiset "naisten" kotityöt ja kiukkusi, että miksi hän aina. Toisaalta jos koitit auttaa, niin et tehnyt oikein tai riittävän hyvin.

Hänellä kun siisteydestä oli oman äitinsä ja siskonsa naljailun takia tullut jonkinlainen pakkomielle. Meille muille olisi riittänyt vähempikin.

Omille muuttaessani opin, että kaiken ei tarvitse olla ihan just. Ei se maailma siihen kaadu, jos tiskit on päivän tai pari altaassa. Imuroin vain silloin, kun inspiraatio iskee (noin kerran kuukaudessa). Juhlapyhiä vasten sitten suurempi siivous. Petivaatteetkin voi vaihtaa, kun tuntuu likaisilta jonkun kiinteän päiväaikataulun sijaan.

Äiti yritti aluksi "kouluttaa" kun ei kelvannut kämpän siisteystaso, mutta totesin, että ei tarvi tulla, jos ei kelpaa.

Tällä on menty, ja koska itsellä hoituu muutkin työt, niin mihin minä ketään muuta tarvitsisin määräilemään ja riippakiveksi?

Nykyisin onneksi riittää äidillekin vähempi. Esim. Nyt jouluna vanhempien luona veli siivosi, minä tiskasin ja autoin ruoanlaitossa ja tarjoilussa äitiä, ja isä hoiti saunan ja ulkotilojen siivoukset ja koristelut. Lopputulos oli kaikille tyydyttävä.

En tosin ihan ymmärrä ap:n perheen tylnjakoakaan. Kyllä kai ne teinit ja mies osaa ainakin sen saunan päälle laittaa? Jos sanoo että ei osaa, niin sitten voi neuvoa. Jos ei vieläkään onnistu, niin sitten kyllä itse vaihtaisin osoitetta.

Niille jotka nalkuttaa toisten työn jäljestä, niin sitten pitää tehdä itse tai olla hiljaa. Jos toinen tekee, niin silloin ei pidä arvostella. Neuvoa aina voi, kunhan sitä ei tee ilkeillen ja nalkuttaen.

Kyseessä kuitenkin koko perheen koti, ei vain sinun, eli opettele tekemään kompromisseja.

Tuohon edelliseen "kompromissikommenttiini" lisäten. En kyllä yhtään ihmettele, että suomalaisista jo 46% on yksinasuvia.

Meinaan kun katselee täälläkin kommentteja, niin jos tämä jollain tavalla edustaa suomalaisten enemmistöä, niin on kyllä ihmiset todella ilkeitä ja riidanhaluisia.

Mietin että onko ihmiset aina olleet tällaisia, ja netin anonymiteetti vain tuo sen esiin, vai onko ihmiset nykyään vaan haluttomampia joustamaan ts. Kaikki jotka ei ole samaa mieltä on vihollisia ja pitää nuijia maanrakoon.

Mietin että kuinka moni tänne kirjoittava luonnehtisi itseään oikeasti onnelliseksi? Ehkä tämä riitely on vain omaa pahan olon purkua?

Senkin puoleen miellyttävämpää olla ja elää yksin. Ihmiset on aika petoja!

Vierailija kirjoitti:

Tuohon edelliseen "kompromissikommenttiini" lisäten. En kyllä yhtään ihmettele, että suomalaisista jo 46% on yksinasuvia.

Suomalaisista asuntokunnista siis. Ei tietenkään kaikista suomalaisista. Toki suurin osa näistäkin jo vanhempia ihmisiä.

Lähde: https://www.sttk.fi/2022/12/16/yksin-kotona-sttkn-esitykset-yksinasuvie…

Vierailija kirjoitti:

Huh! Kun näitä kommentteja katselee näin 40+ miehen näkökulmasta, niin olen ihan onnellinen yksineläjänä.

Meilläkin kotona äiti aikoinaan hoiti perinteiset "naisten" kotityöt ja kiukkusi, että miksi hän aina. Toisaalta jos koitit auttaa, niin et tehnyt oikein tai riittävän hyvin.

Hänellä kun siisteydestä oli oman äitinsä ja siskonsa naljailun takia tullut jonkinlainen pakkomielle. Meille muille olisi riittänyt vähempikin.

Omille muuttaessani opin, että kaiken ei tarvitse olla ihan just. Ei se maailma siihen kaadu, jos tiskit on päivän tai pari altaassa. Imuroin vain silloin, kun inspiraatio iskee (noin kerran kuukaudessa). Juhlapyhiä vasten sitten suurempi siivous. Petivaatteetkin voi vaihtaa, kun tuntuu likaisilta jonkun kiinteän päiväaikataulun sijaan.

Äiti yritti aluksi "kouluttaa" kun ei kelvannut kämpän siisteystaso, mutta totesin, että ei tarvi tulla, jos ei kelpaa.

Tällä on menty, ja koska it

Eihän ap:n ole edes mahdollista "nalkuttaa toisten työn jäljestä" kun mies ei tee yhtään ainuttakaan kotityötä. Teinit ovat jo tsempanneet ja pesevät omiaan vaatteittaan ja laittavat ap:n kanssa ruokaa, mutta mies ei edelleenkään nosta sormeakaan. Ostaa enemmin uusia vaatteita kun pyykkää, nukkuu paskaisissa lakanoissa ja syö sipsejä yms. roskaa. Tuossa ei ole kyse mistään "ei-niin-tarkasta siivoamisesta" tai "tyytymisestä alempaan siisteystasoon" vaan siitä, että mies kokee olevansa kaikkien kotitöiden yläpuolella ja antaa kodin enemmin hukkua kokonaan paskaan kuin vahingossakaan hipaisee siivousrättiä. Sellaisia ihmisiä on mahdotonta ns. "kouluttaa", koska he eivät oikeasti näe tekevänsä mitään väärää.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ap:n ole edes mahdollista "nalkuttaa toisten työn jäljestä" kun mies ei tee yhtään ainuttakaan kotityötä. Teinit ovat jo tsempanneet ja pesevät omiaan vaatteittaan ja laittavat ap:n kanssa ruokaa, mutta mies ei edelleenkään nosta sormeakaan. Ostaa enemmin uusia vaatteita kun pyykkää, nukkuu paskaisissa lakanoissa ja syö sipsejä yms. roskaa. Tuossa ei ole kyse mistään "ei-niin-tarkasta siivoamisesta" tai "tyytymisestä alempaan siisteystasoon" vaan siitä, että mies kokee olevansa kaikkien kotitöiden yläpuolella ja antaa kodin enemmin hukkua kokonaan paskaan kuin vahingossakaan hipaisee siivousrättiä. Sellaisia ihmisiä on mahdotonta ns. "kouluttaa", koska he eivät oikeasti näe tekevänsä mitään väärää.

No en minä suoraan tuohon ap:n tilanteeseen ottanutkaan kantaa tuossa, vaan ihan yleisesti näihin threadin kommentteihin.

Moni ei näytä olevan valmis kompromisseihin, vaan puhuu juurikin paskaan hukkumisesta tai uusteineistä tms, jos ei täytä heidän vaatimustasoaan. Ainakin sen kuvan niistä kommenteista saa.

Hyvin jyrkkää ja tuomitsevaa kielenkäyttöä ainakin, joten hankalaa sitä on muuksi tulkata.

Kuten sanoin, niin en yhtään ihmettele, että yksinasujien määrä kasvaa. Eikä siinä mitään vikaa. Miksi väkisten olla yhdessä, jos ei toista enää arvosta?

Oikeastaan ainoa suoraan ap:lle suuntautunut oli ihmettely, että miksi katselee tuota touhua. Minä olisin lähtenyt jo monta kertaa, jos toinen ei oikeasti mitään tee.

Jahas... lainasipa perseilleen, mutta toivottavasti saa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On laiskoissa passatuissa teineissä yksi hyvä puoli: jos on tyttäriä, ja jos heistä tulee joskus myös perheen äitejä, niin heistä tulee laiskoja sellaisia ja heidän talossaan äidin asemaksi ei tule tuollaista kodinhoitajaa.

Ei muuten välttämättä toimi näin. Tuntemani teineinä passatut tytöt omaksuivat ihmeen kyselemättä omassa perheessään raatavan äidin roolin. Sen sijaan itse olin lapsena kotiorja jo pienestä asti, nyt aikuisena ei kodinhoito kiinnostele. Mies meillä tekeekin valtaosan kotitöistä, koska jonkun on pakko.

Kasvatuksessa tehokkaimmin opitaan vanhemman esimerkistä. Mallioppiminen on kaikkein alkuperäisin, ylivoimainen oppimisen muoto. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miksi naisen pitää pelata mies pihalle. Yrittääkö nainen sillä näyttää muiden silmissä paremmalta. Noin tuo näyttää kuitenkin olevan. Tarkoitus on ilmeisesti olla mahdollisimman parisuhdekelpoinen eron jälkeen ja vika oli miehessä, ihan evoluution luoma mekanismi naisen päässä.

Jos haluat rypeä paskassa, älä odota toisen ihmisen tekevän niin. Naiset ehkä ovat luonnostaan tarkempia hygieniasta kuin miehet, koska nainen on se, joka synnyttää jälkeläisen ja pitää sen elossa. Mutta paljon enemmän on kiinni asenteesta ja sivistystasosta ja kommentissasi se näkyy todella selvästi.

Koeta erottaa toisistaan koti ja läävä, jossa asut. Monet miehet ovat todella siistejä mutta sinä et niitä miehiä ole. Ja se voi olla syy siihen että olet yksin. Olet sottainen, epämiellyttävä ja haiseva. 

Vierailija kirjoitti:

Huh! Kun näitä kommentteja katselee näin 40+ miehen näkökulmasta, niin olen ihan onnellinen yksineläjänä.

Meilläkin kotona äiti aikoinaan hoiti perinteiset "naisten" kotityöt ja kiukkusi, että miksi hän aina. Toisaalta jos koitit auttaa, niin et tehnyt oikein tai riittävän hyvin.

Hänellä kun siisteydestä oli oman äitinsä ja siskonsa naljailun takia tullut jonkinlainen pakkomielle. Meille muille olisi riittänyt vähempikin.

Omille muuttaessani opin, että kaiken ei tarvitse olla ihan just. Ei se maailma siihen kaadu, jos tiskit on päivän tai pari altaassa. Imuroin vain silloin, kun inspiraatio iskee (noin kerran kuukaudessa). Juhlapyhiä vasten sitten suurempi siivous. Petivaatteetkin voi vaihtaa, kun tuntuu likaisilta jonkun kiinteän päiväaikataulun sijaan.

Äiti yritti aluksi "kouluttaa" kun ei kelvannut kämpän siisteystaso, mutta totesin, että ei tarvi tulla, jos ei kelpaa.

Tällä on menty, ja koska it

Apn tapauksessa kompromissi olisi ollut se, että tekee jatkossakin kaiken. Jännästi taas ongelma on täysin apn harteilla. Nainen se on aina syypää miestenkin synteihin.

Ap, miten meni joulu?

Vierailija kirjoitti:

Luoja, että tälläiset ap:n kaltaiset ihmiset ovat rasittavia. Luulevat olevansa korvaamattomia. Nyt kun muu perhe huolehtii itse enemmän tarpeistaan, ei se kuitenkaan tule riittämään tälle marttyyrille.

Jos joskus onnistut perheen saamaan tule sitten aukomaan päätäsi kun vähän käsittää mistä on kyse

Ei vaimon ja äidin tehtävä ole olla palkaton duunari joka tekee kaiken. Jokainen lapsi opetetaan laittamaan ruokaa ja siivoomaan jälkensä kun mami ei tule sinne omaan kämppään passaamaan eli perustaidot arkeen opetellaan kotona ja tietenkin toisen puoliskon pitää olla omatoiminen! Siitä saa myös koulutettua palvelualttiin pienellä vaivalla... 😊

Vierailija kirjoitti:

On laiskoissa passatuissa teineissä yksi hyvä puoli: jos on tyttäriä, ja jos heistä tulee joskus myös perheen äitejä, niin heistä tulee laiskoja sellaisia ja heidän talossaan äidin asemaksi ei tule tuollaista kodinhoitajaa.

Itselläni kävi päinvastoin. Meillä vallitsi kaaos kotona ja se ahdisti minua, hävetti tuoda ketään kavereita kotiin kylään kun haisi ummehtuneelta ja oli tavaravuoria ym. Epäjärjestystä ja likaa. Kun muutin omilleni, minulle kertyi aina ajan saatossa jonkun näköinen kaaos jonka sitten siivosin urakalla ja nautin siististä kämpästä. Tapasin mieheni ja mua ei haitannut kaaos, sama touhu jatkui; kertyi kaaos joka raivattiin kerralla ja nautittiin yhdessä siististä kodista kunnes kaaos kertyi taas. Nyt sitten vuosia myöhemmin olen saman miehen kanssa naimisissa, meillä on taapero. Minä teen kaiken kodinhoidollisen työn, ja muutin siisteystottumuksiani niin, ettei kaaosta ehdi syntymään. Mies ei muuttanut tapojaan ja nyt kaikki on mun kontollani. 

Pointtini siis edelliseen oli se, että lapsen hyväksi muutin omia siivoustottumuksiani että heidän on hyvä olla ja että he oppivat normaalia kodinhoitoa. Vihaan siivoamista yhtä paljon kuin ennenkin enkä todellakaan vaadi mitään kiiltäväksi puunattua kämppää. 

Tällä hetkellä 1,5v taaperosta on kotihommissa enemmän apua kuin miehestäni, ja mieheni tietää sen myös ja osaa jollain tasolla hävetäkin sitä, mutta ei kuitenkaan näe tarvetta tehdä asioille mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Tuohon edelliseen "kompromissikommenttiini" lisäten. En kyllä yhtään ihmettele, että suomalaisista jo 46% on yksinasuvia.

Meinaan kun katselee täälläkin kommentteja, niin jos tämä jollain tavalla edustaa suomalaisten enemmistöä, niin on kyllä ihmiset todella ilkeitä ja riidanhaluisia.

Mietin että onko ihmiset aina olleet tällaisia, ja netin anonymiteetti vain tuo sen esiin, vai onko ihmiset nykyään vaan haluttomampia joustamaan ts. Kaikki jotka ei ole samaa mieltä on vihollisia ja pitää nuijia maanrakoon.

Mietin että kuinka moni tänne kirjoittava luonnehtisi itseään oikeasti onnelliseksi? Ehkä tämä riitely on vain omaa pahan olon purkua?

Senkin puoleen miellyttävämpää olla ja elää yksin. Ihmiset on aika petoja!

Johan oli tulkinta. Perheessä on aikuinen mies jonka vapaamatkustus hajotti lopulta avioliiton. Ja sinä alat huutaa miten "ihmiset ovat petoja".

Tämä ei ole mikään ihmiskunnan synti eikä varmasti yhdenkään naisen. Tässä on ongelmana yksi laiska mies.

Vierailija kirjoitti:

Huh! Kun näitä kommentteja katselee näin 40+ miehen näkökulmasta, niin olen ihan onnellinen yksineläjänä.

Meilläkin kotona äiti aikoinaan hoiti perinteiset "naisten" kotityöt ja kiukkusi, että miksi hän aina. Toisaalta jos koitit auttaa, niin et tehnyt oikein tai riittävän hyvin.

Hänellä kun siisteydestä oli oman äitinsä ja siskonsa naljailun takia tullut jonkinlainen pakkomielle. Meille muille olisi riittänyt vähempikin.

Omille muuttaessani opin, että kaiken ei tarvitse olla ihan just. Ei se maailma siihen kaadu, jos tiskit on päivän tai pari altaassa. Imuroin vain silloin, kun inspiraatio iskee (noin kerran kuukaudessa). Juhlapyhiä vasten sitten suurempi siivous. Petivaatteetkin voi vaihtaa, kun tuntuu likaisilta jonkun kiinteän päiväaikataulun sijaan.

Äiti yritti aluksi "kouluttaa" kun ei kelvannut kämpän siisteystaso, mutta totesin, että ei tarvi tulla, jos ei kelpaa.

Tällä on menty, ja koska it

Toisin sanoen teeskentelit avutonta ja teit niin huonoa jälkeä että siitä oli pakko huomauttaa. Ja nyt kitiset että kaikki oli äitisi vika. Maailma on täynnä kaltaisiasi miehiä jotka käyttävät tuota samaa pikku temppua vaimoihinsa. Sinä sitten käytit sitä ylityöllistettyyn äitiisi. Olet sinä melkoinen sankari.

Vierailija kirjoitti:

Pointtini siis edelliseen oli se, että lapsen hyväksi muutin omia siivoustottumuksiani että heidän on hyvä olla ja että he oppivat normaalia kodinhoitoa. Vihaan siivoamista yhtä paljon kuin ennenkin enkä todellakaan vaadi mitään kiiltäväksi puunattua kämppää. 

Tällä hetkellä 1,5v taaperosta on kotihommissa enemmän apua kuin miehestäni, ja mieheni tietää sen myös ja osaa jollain tasolla hävetäkin sitä, mutta ei kuitenkaan näe tarvetta tehdä asioille mitään. 

Veikkaan että miehesi rupesi näkemään sinut äitinä synnytyksen jälkeen. Ja äitihän hoiti kaikki kotihommat ja puhalsi pipin pois jos poika loukkasi. Mies ei tajua miksi toimii miten toimii.

 

Mutta menisitkö sellainen selitys miehelle läpi että kertoisit että jos mies laistaa kotityöt niin sinusta alkaa tuntua että sinulla on kaksi lasta. Ja ettet ole lainkaan seksuaalisesti kiinnostunut lapsista. Eli miehen kannattaa ymmärtää että kun perheeseen tulee lapsi niin miehestä tulee isä joka tekee edelleen osuutensa kotitöistä. Ja jos kohtelee puolisoaan kuin rakasta ja kunnioittamaansa ihmistä niin puolisokin näkee miehen hyvänä puolisona ja rakastajana. Eli kaikki voittavat kun suhde pysyy vireänä ja rakastavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointtini siis edelliseen oli se, että lapsen hyväksi muutin omia siivoustottumuksiani että heidän on hyvä olla ja että he oppivat normaalia kodinhoitoa. Vihaan siivoamista yhtä paljon kuin ennenkin enkä todellakaan vaadi mitään kiiltäväksi puunattua kämppää. 

Tällä hetkellä 1,5v taaperosta on kotihommissa enemmän apua kuin miehestäni, ja mieheni tietää sen myös ja osaa jollain tasolla hävetäkin sitä, mutta ei kuitenkaan näe tarvetta tehdä asioille mitään. 

Veikkaan että miehesi rupesi näkemään sinut äitinä synnytyksen jälkeen. Ja äitihän hoiti kaikki kotihommat ja puhalsi pipin pois jos poika loukkasi. Mies ei tajua miksi toimii miten toimii.

 

Mutta menisitkö sellainen selitys miehelle läpi että kertoisit että jos mies laistaa kotityöt niin sinusta alkaa tuntua että sinulla on kaksi lasta. Ja ettet ole lainkaan seksuaal

Juu, olen maininnut asiasta monin eri tavoin. Mies on ihan rehellisesti sanonut toivovansa multa samaa kohtelua kuin mummovainaaltaan joka palvoi miestäni. Vastaukseni: nyt on sinun tehtävä palvella lapsiasi samalla tavalla kuin sinua palveltiin. Sen ei kuulu jatkua aikuisuudessa niin että vaimo passaa lapsia ja miestä vaan se passattavana oleminen kuuluu (varhais)lapsuuteen ja se on vanhempien tehtävä tietyssä (lyhyessä) elämänvaiheessa kun lapsi ei vielä itsenäisesti osaa hoitaa itseään. Varmaan selityksiä paremmin näkyy siinä että vietän kaiken lapsenhoidosta ja kodinhoidosta ylijäävän ajan päivässä yksin ja minkään näköistä yhdyskelyelämää ei ole. 

Voisiko joku ystävällinen sielu laatia tiivistelmän tämän ketjun tapahtumista? 😀

Vierailija kirjoitti:

Huh! Kun näitä kommentteja katselee näin 40+ miehen näkökulmasta, niin olen ihan onnellinen yksineläjänä.

Meilläkin kotona äiti aikoinaan hoiti perinteiset "naisten" kotityöt ja kiukkusi, että miksi hän aina. Toisaalta jos koitit auttaa, niin et tehnyt oikein tai riittävän hyvin.

Hänellä kun siisteydestä oli oman äitinsä ja siskonsa naljailun takia tullut jonkinlainen pakkomielle. Meille muille olisi riittänyt vähempikin.

Omille muuttaessani opin, että kaiken ei tarvitse olla ihan just. Ei se maailma siihen kaadu, jos tiskit on päivän tai pari altaassa. Imuroin vain silloin, kun inspiraatio iskee (noin kerran kuukaudessa). Juhlapyhiä vasten sitten suurempi siivous. Petivaatteetkin voi vaihtaa, kun tuntuu likaisilta jonkun kiinteän päiväaikataulun sijaan.

Äiti yritti aluksi "kouluttaa" kun ei kelvannut kämpän siisteystaso, mutta totesin, että ei tarvi tulla, jos ei kelpaa.

Tällä on menty, ja koska it

Äidin ja siskon naljailu on muuten yksi perinteistä työnjakoa ylläpitävä voima. Minä en juurikaan siivoa, mieheni on siinä meistä parempi ja hoitaa lähes kaiken siivoamisen. Silti oma äitini, oma siskoni sekä myös anoppini ja jopa appeni ovat huomauttaneet _minulle_ siivouksen riittämättömästä tasosta meidän kodissamme. Kun olen kehottanut heitä osoittamaan palautteen miehelleni, koska tämä on hänen vastuualueensa eikä minun, ei kukaan olekaan sanonut miehelleni mitään. Seuraavalla kerralla valitus on osoitettu edelleen minulle. 

 

Tämä on johtanut pikku hiljaa siihen, että kyseiset henkilöt eivät ole tervetulleita meille. Itse en ikinä menisi kenellekään valittamaan siitä, miten hän siivoaa tai on siivoamatta omaa kotiaan.