Lue keskustelun säännöt.
"Yksinäisyys on mielelle raju kokemus. Se voi aiheuttaa ajatusvääristymiä, jotka muuttavat suhtautumista muihin ihmisiin."
21.10.2023 |
"PITKÄAIKAINEN yksinäisyyden kokemus aiheuttaa ajatusvääristymiä. Niiden seurauksena ihminen voi alkaa tulkita arkisia tilanteita jatkuvasti sellaisesta näkökulmasta, että muut haluavat itselle pahaa."
https://www.hs.fi/perhe/art-2000009777183.html
Kommentit (239)
Vierailija wrote:
Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa
Ihminen, joka on yksinäinen vasten tahtoaan, kokee kivun kovempana ja altistuu muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.
Hanki koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja moni introvertti kaipaa myös toisia ihmisiä. Harva on erakkona onnellinen.
"Totuus kuitenkin on, että yksinäisyys on nuoruudessa kehityksellinen riski."
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuor…
Tapaan työssä paljon ihmisiä, mutta vapaa-ajalla olen yksin. Pelkään sitä, jos työ syystä tai toisesta päättyy, niin miten sitten, kun ei ole mitään ihmiskontakteja?
Vierailija wrote:
Naisille se on ongelma. Miehet ovat tottuneet vuosikymmeniä sitten yksinäisyyteen kun jos mies ei ole kaikella tapaa täydellinen, mies ei ole sosiaalisesti hyväksyttävä ja päätyy joka naisen haukkumisen ja arvostelun kohteeksi
Sulla on ajatusvääristymä naisia kohtaan ja se estää sua saamasta naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttele nuoresi kanssa hänen tilanteestaan, muista hienovaraisuus! Pohdi etukäteen millaisessa tilanteessa ja koska asiasta olisi parasta puhua. Pyydä nuorta kertomaan tunteistaan ja toiveistaan. Nuorella on varmasti hyviä kokemuksia ystävyydestä, muistelkaa niitä.
Kannusta nuorta. Auta häntä näkemään hyvät piirteensä ja tue hänen itsetuntoaan – kehu ja anna positiivista palautetta.
Harjoittele nuoren kanssa toisiin tutustumista. Kehitelkää yhdessä hyviä tapoja aloittaa keskustelu.
Mieti yhdessä nuoren kanssa löytyisikö samasta koulusta, pihapiiristä, tuttavien perheistä, vanhoista luokkakavereista, lapsuuden ystävistä, sukulaisista tai harrastuksista samanhenkisiä nuoria, joita voisi lähestyä. Voisitteko yhdessä tai koko perheen voimin solmia tuttavuutta uusiin ihmisiin esimerkiksi leireillä, konserteissa tai vaikka erilaisissa tapahtumissa?
Anna luottotehtävä lapsesi lähipiiristä löytyvälle nuorelle. Ehdota hänelle, että hän juttelisi lapsellesi, kutsuisi porukan kokoon tai pyytäisi lastasi mukaan nuorten menoihin.
Mieti nuoren kanssa, missä paikoissa nuori voisi tutustua uusiin ihmisiin. Tuttavuuksia syntyy esimerkiksi harrastusryhmissä, erilaisissa tapahtumissa ja netin keskustelupalstoilla. Järjestöillä ja seurakunnilla on nuorisotoimintaa. Kannattaa katsastaa kotikunnan nettisivut!
Voisiko koulun kautta löytyä harrastusryhmä tai -kerho, johon voisi mennä mukaan? Lisätietoa koulun järjestämästä toiminnasta ja tukea tilanteeseen saa esimerkiksi opinto-ohjaajalta ja koulukuraattorilta.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuor…
Vierailija wrote:
Jouduin yhtenä päivänä noin viiteen eri kertaan kaltoinkohdelluksi täysin naurettavien pikkuasioiden kanssa. Tämä ei ole mikään ajatusvääristymä.
Jopa ns. oikein esimerkillinen (ammatin puolesta) henkilö vittuili, koska saavuin paikalle hätääntymisen jäljiltä hieman ylikierroksella julkisen kulkuneuvon hajottua kesken matkan ja jouduttuani keksimään uuden kulkuneuvon ja reitin lennosta. Olin silti paikalla ajoissa enkä käyttäytynyt äänekkäästi tai häiriten. Valtaosa ihmisistä on vittumaisia heti kun siihen on pienikin tilaisuus.
No eipä ole ikinä kollega tullut paniikissa vispaamaan työpaikalle jos on ollut junaongelmia. Jos ovat matkaongelmista huolimatta päässeet ajoissa paikalle niin eihän tuo ole edes mainitsemisen arvoinen asia. Kuka aikuinen nyt menee paniikkiin jos bussi hajoaa kesken matkan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, haluaakohan ne kymmenet facbook ystävät sille yksinäiselle sitten HYVÄÄ kun eivät IKINÄ onnittele häntä hänen syntymäpäivänään, vaikka on muistutus toiminto käytössä, eli eivät voi olla näkemättä muistutusta? Ja, selityksenä ei kelpaa, ettei olut sinä ppäivänä paikalla, koska oli. Tämäkiin yksi muka paras lapsuusystäväni ei ole kertaakaan sen ajan (n 10 v) kun ollaan oltu facebook-kavereita oonnitellut minua. Minä lankean ystävällisyyttäni JOKA kerta onnittelemaan häntä! Ja, hän ei muuten onnittele monia muitakaan läheisiä ystäviä, silti hänen ympärillään pörrää laumat ihmisiä jotka pitää häntä " niiiiiiiiiiin ihanana ihmisenä".
Ymmärrän jos kerran tai kaksi on osunut jonkun synttärit päivälle kun ei itse käy facebookissa, mullekin käy joskus näin. Myöhässäkin voi onnitella, ellei ole jo useasta päivästä kyse.
Itelläni näitä välinpitämättömiä (oikeestaan PAHOJA) Fb kavereita kymmenittäin jotka ei suostu onnittelemaan ainakaan minua siis kertaakaan. Miksi sitten ovat kavereina siellä sellaisen kanssa joihin eivät halua kontaktia enää? Miksi eivät poista? Joku hyöty itselleenkö?
Joskus on terveellistäkin tajuta etä jotkut ihmiset vaan on pahoja. sitä yksinäistä voi auttaa eteenpäin kun tiedostaa tämän, eikä turhaan odotakaan sellaisilta mädiltä hedelmiltä mitäään, voi etsiä niitä hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ja taas yleistetään. Ei moni introvertti kärsi yksinäisyydestä, vaan haluaa sitä. Kaikki eivät halua viipottaa menemään ihmislauman ympäröimänä.
Yksinäisyys ja yksinoleminen on kaksi eri asiaa. Yksinäisyys on tunne, yksinoleminen ei. Introverttikin voi kärsiä yksinäisyydestä.
Vierailija wrote:
Naisille se on ongelma. Miehet ovat tottuneet vuosikymmeniä sitten yksinäisyyteen kun jos mies ei ole kaikella tapaa täydellinen, mies ei ole sosiaalisesti hyväksyttävä ja päätyy joka naisen haukkumisen ja arvostelun kohteeksi
Miksi sinulla on mielikuva, että VAIN sinkkumies voi olla yksinäinen?
Eikö sillä sinkkumiehellä ole läheisiä kavereita, perhettä tai edes tutuntuttuja? Miksi koet, että vain parisuhteelliset ihmiset eivät ole yksinäisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yksin, mutten yksinäinen.
Joku, joka on ihmisten ympäröimä voi kokea olevansa yksin ja yksinäinen, kun merkityksellisiä ihmissuhteita ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä, sinua tarvitaan!
Pääset mukaan ystävätoimintaan osallistumalla ystävätoiminnan peruskurssille. Kursseja löydät täältä.
Yli puolet suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä jossain elämän vaiheessa. Kuka tahansa voi jäädä yksin. Punainen Risti välittää vapaaehtoisia ystäviä toisen ihmisen läsnäoloa kaipaaville.
Ystävätoiminnan verkkosivuilta voit lukea lisää ystävätoiminnasta, sen eri muodoista ja vapaaehtoisten sekä yksinäisten kokemuksista. Tilaa lisätietoa ystävätoiminnasta suoraan sähköpostiisi täältä.
Suomessa on 1,3 miljoonaa yksinasuvaa, ja Satu Uutaniemi on yksi heistä: ”Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai”
Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Noormarkkulainen Satu Uutaniemi sanoo, että vanheneminen tekee yksinään asumisesta koko ajan haastavampaa.
Vierailija wrote:
Taas vastaava aloitus. Käyttäisitte aikanne vaikka ihmisten parissa, menkää vapaaehtoistöihin ja juttelemaan vaikka naapurin erittäin yksinäisen vanhuksen kanssa mielummin.
Ei tuo aina auta yksinäisyyteen, yksinäinen ihminen voi olla ihan työssäkäyvä ja harrastava ihminen. Yksinäisyyden kokemusta ei paranna ihmissuhteiden ja kontaktien määrä, vaan niiden laatu. Mulla on kokemuksia yksinäisyydestä ihan parisuhteessa ja jopa kavereiden kanssa yhdessäolossa. Ja se johtuu ihan siitä, että yhteyttä toiseen ihmiseen ei synny. Pinnallinen jutustelu ei riitä.
Yksinäisyys voi sairastuttaa tai jopa tappaa – 8 asiaa, miksi se on elimistölle niin vaarallista?
Toimittajaspleinaaja koittaa leimata kaikki yksinäiset miehet potentiaalisiksi psykopaateiksi (lue persuiksi) ja samalla tietty kuitata kaiken mitä nuo sanoo vääränä ilman että noiden sanomisia tarvitsisi sen enempää kuunnella tai analysoida.
Ehkä nykyaikaan ne suuremmat riskit ajatysvääristymille on mennä ideologisiin kupliin joissa ei kuule nykypäivänä vahingossakaan minkäänlaisia erimielisiä mielipiteitä joistain asioista. Eli keskimäärin jokainen lehden toimitus esim.
Oon entinen koulukiusattu ja lapsena olin tosi yksinäinen. Nyt aikuisena minulla on laaja tuttavapiiri, koska pidän aktiivisesti itse yhteyttä. Ihmissuhteet vaativat työtä. Jos esim. haluan, että minulla on seuraa viikonloppuna, kysyn esim. kymmentä kaveria baariin. Sinne lähtee niistä ehkä 1 tai 2, ja nautin sitten heidän seurastaan enkä jää märisemään että 8 ihmistä ei lähtenyt. Pyrin myös aktiivisesti kutsumaan erilaisia tapaamisia koolle.
Olen myös ollut mukana kaikenlaisissa yhdistyksissä jne. ja niistä on jäänyt kavereita tai ainakin tuttuja, tai sitten hyviä muistoja ja ryhmään kuuluvuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia, vaikka ei olisi mitään pidempää syntynytkään.
Nytkin palstailen täällä, sekin on vuorovaiktuusta ihmisten kanssa. Jaan kokemuksiani ja opin muiden kokemuksista. Yhteyden tunnetta saan siitäkin, joskus ehkä liikaakin.
Ehkä aloitusten tekijä ei ole yksinäinen.