Millaisia ohjeita laihduttaja oikein kaipaa, jos nämä eivät riitä?
"– Hän sanoi ne perinteiset neuvot, että liiku enemmän ja syö vähemmän. Sain myös lähetteen ravitsemusterapeutille. Se oli 45 minuutin vastaanotto, jossa näytettiin ruokaympyrää ja kerrottiin, miten paljon täytyisi syödä kuituja ja vihanneksia. Hän neuvoi myös valitsemaan tuotteita, joissa on sydänmerkki.
Kärki kaipasi selkeämpiä ohjeita ja koki, ettei saanut tarvitsemaansa apua ja tukea. Niinpä hän ryhtyi etsimään sitä omatoimisesti netistä."
Kommentit (28)
"Huonot ohjeet" on tekosyy, itsekuri puuttuu
Laihdutus on teoriassa helppoa, juuri kuten sai ohjeeksi: syö vähemmän kuin kulutat. Jos ei pysty hillitsemään itseään ruokapöydässä, tarvitaan psykologia tai psykiatria, ne ongelmat ovat pään sisässä.
Ozempic ym. on hyvä apu, kun ruokaa ei tee mieli ja ruoka ei maistu. Tällöin syöt vähemmän kuin kulutat ja paino putoaa Jossain vaiheessa lääkkeen teho hiipuu ja jos et ole omaksunut uusia ruokailutottumuksia ja annat mieliteoille vallan, läski hiipii takaisin.
Googlatkaapa ruokariippuvuus. Mulle aukesi ima käytös ihan uudella tavalla.
Ap, millaiset ohjeet sinä tarvitsisit sairaan pääsi hoitoon, kun MENE LÄÄKÄRIIN ei näy tepsivän?
Muiden paino on typerä pakkomielle.
Toteutuskelpoisia ohjeita. Jos ihmisen nälänsäätely ja hormonitoiminta on rikki, tuo toimii yhtä helposti kuin se että masentuneen käskee piristyä, reipastua ja ryhtyä toimeliaaksi.
Esimerkiksi riittävä supportio ja yksilöllisesti motivoivien ratkaisujen etsiminen voi auttaa molemmissa em. tilanteissa, siis että mietitään konkretian tasolla mikä liikunta voisi olla sinulle sellaista että sen haluaisi ehkä toistaa ja viikon päästä mietitään yhdessä että miten kävi ja mites tehdään ensi viikolla, ei niin että "täällä liikuntasuosituksessa lukee että pyöräily on hyvä, nähdään vuoden päästä terveystarkastuksessa". Kuten masennustakaan, lihavuuttakaan ei välttämättä ratkaise pelkät ohjeet ja neuvot vaikka hyviä olisivatkin, vaan voidaan tarvita lääkehoitoa ja terapeuttista, esim. kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä nousevaa työskentelyä ajatusmallien kanssa.
Nuo ohjeet kelpaa silloin, jos lihavuus johtuu tietämättömyydestä.
Aika harva syö liikaa siksi, koska ei tiedä kaloreista, vaan koska ei saavuta kylläisyyttä, syö tylsyyteen jne jne.
Ei tuollainen luento auta pään sisäiseen ongelmaan suhtautumisessa ruokaan.
Ei kukaan syö itseään lihavaksi tahallaan, vaan syömällä tukahdutetaan tunteita ja tarpeita.
Eikä ap varmaan jankuttaisi tästä, jos tajuaisi oman häiriintyneisyytensä.
Terve ihminen ei mieti pakonomaisesti muiden ihmisten asioita vaan keskittyy elämään omaa elämäänsä.
Vierailija wrote:
"Huonot ohjeet" on tekosyy, itsekuri puuttuu
Laihdutus on teoriassa helppoa, juuri kuten sai ohjeeksi: syö vähemmän kuin kulutat. Jos ei pysty hillitsemään itseään ruokapöydässä, tarvitaan psykologia tai psykiatria, ne ongelmat ovat pään sisässä.
Ozempic ym. on hyvä apu, kun ruokaa ei tee mieli ja ruoka ei maistu. Tällöin syöt vähemmän kuin kulutat ja paino putoaa Jossain vaiheessa lääkkeen teho hiipuu ja jos et ole omaksunut uusia ruokailutottumuksia ja annat mieliteoille vallan, läski hiipii takaisin.
Olen eri mieltä. Jos ei ymmärrä stressin ja unettomuuden vaikutuksia omaan aineenvaihduntaan, ja vetää kalorit alas, kuten Kärjelle ohjeistettiin, keho stressaantuu entistä enemmän. Kortisolin tuotanto lisääntyy kalorivajeen myötä entisestään ja oman kehonrasvan käyttö energiaksi estyy.
Ensin pitää saada krooninen stressi ja unettomuus hoidettua, vasta sen jälkeen voi keskittyä painonhallintaan. Muuten taistelu tuulimyllyjä vastaan on aivan turhaa.
Ap on narsistinen peikko, jonka kannattaa pysyä hiljaa kolossaan ettei joku lähde peikontappohommiin.
Näitähän on paljon äärioikeistossa, vasarointiin, ampumiseen ja pommipakettiin valmiita läskejä poikia.
Köyhien pitää vaan mennä parempipalkkaisiin töihin. Ja työttömien töihin. Masentuineiden piristyä. Unettomien vaan mennä ajoissa nukkumaan. Yksinäisten etsiä ystävä. Työhönsä väsyneiden vaihtaa työpaikka. Huonotapaisten lasten vanhempien pitäisi vähän kasvattaa lapsiaan. Ja lihavien laihduttaa. Niin helppoa se on.
Tekosyitä, niitä pullukat jaksaa keksiä.
Ylipaino on älykkyydestä kiinni. Tiesittekö että puolella ihmisistä ei ole sisäistä dialogia ollenkaan. Puolet ihmiset tuolla ulkona kävelee aivokoppa tyhjänä ja reagoivat asioihin ärsykkeihin tunteella ja vaistolla, ei ajatuksella.
Vierailija wrote:
Köyhien pitää vaan mennä parempipalkkaisiin töihin. Ja työttömien töihin. Masentuineiden piristyä. Unettomien vaan mennä ajoissa nukkumaan. Yksinäisten etsiä ystävä. Työhönsä väsyneiden vaihtaa työpaikka. Huonotapaisten lasten vanhempien pitäisi vähän kasvattaa lapsiaan. Ja lihavien laihduttaa. Niin helppoa se on.
Kyllä. Ja koska muutosta ei näistä hyvistä ja konkreettisista ohjeista huolimatta tapahdu, he ovat myös tyhmiä, kun eivät vaan ymmärrä, miten pitäisi toimia.
Vierailija wrote:
Ylipaino on älykkyydestä kiinni. Tiesittekö että puolella ihmisistä ei ole sisäistä dialogia ollenkaan. Puolet ihmiset tuolla ulkona kävelee aivokoppa tyhjänä ja reagoivat asioihin ärsykkeihin tunteella ja vaistolla, ei ajatuksella.
Eli sinun mielestä lihava on tyhmä?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ylipaino on älykkyydestä kiinni. Tiesittekö että puolella ihmisistä ei ole sisäistä dialogia ollenkaan. Puolet ihmiset tuolla ulkona kävelee aivokoppa tyhjänä ja reagoivat asioihin ärsykkeihin tunteella ja vaistolla, ei ajatuksella.
Eli sinun mielestä lihava on tyhmä?
Kyllä. Älykäs aikuinen osaa tehdä parempia valintoja ja hillitä himojaan. Osaan valita niitä ruokia millä hillitä nälkää eikä vedä valkoista sokeria karkin muodossa. Mutta aina samat tekosyyt lentää: mukamas ruoka-addiktio, noku tämä lääke, noku tämä sairaus, noku sitä, noku tätä... Sama koskee ihmisiä jotka polttaa tupakkaa. Onneksi ihmiset ovat alkaneet viisastumaan sen suhteen ja se kyllä oikeasti voi olla koukuttavaa.
Minulle ainakin tepsi työpaikan vedonlyönti-veetuilu -ryhmä! Kerran viikossa julkinen punnitus ja paino taulukkoon sekä kehityskäyränpiirto.
Aikaa 4 kk ja sakot päälle. Sakkorahoilla mentiin lopuksi yhdessä syömään. Yhteisöllisyys pani miettimään jokaista ylimääräistä suupalaa. Tuloksia tuli ja ryhmähenki oli loistava.
Toinen yhtä hyvä, mutta kallis oli Painonvartijat. Kyllä tuli jokaiselle julkisesti laihdutetulle läskikilolle hintaa, mutta tepsi!
Nyt taidan olla ns. hyvänolon painossani, josta voisi nipistää kyllä 5 kg... sama paino viimeiset 20 vuotta.
Itselläni auttoi ihan se, että rauhallinen tahti liikunnan aloituksen suhteen, jota olen nostanut kun kunto on pikkuhiljaa alkanut nousta. Virheenä aiemmin on ollut liian kova tahti heti alkuun, joten yleensä kahden kuukauden päästä into on lähtenyt. Annoskokojen pienentäminen eli syön säännöllisesti ja terveellisesti mutta vähemmän kuin aiemmin. Sokerivieroitus kesti noin kaksi viikkoa ja sen jälkeen ei edes tee mieli herkkuja. Samoin alkoholia ei kaipaa. Juhlissa ja lomilla sitte saan syödä mutta kohtuudella. Sokeria tällöinkin ei tee mieli syödä. Rasvaisenät juustot on sallittua tietysti pieninä määrinä silloin tällöin ja monesti riittää jo ihan pieni määrä jotain tuttua "paheellista" herkkua kun saa makuhermot tyydytettyä. Alussa kannattaa siis välttää näitä paheita niin myöhemmin kun on toteuttanut elimistönsä pienempiin määriin niin ei tule tarvetta mässäilylle.
Vierailija wrote:
Ap, millaiset ohjeet sinä tarvitsisit sairaan pääsi hoitoon, kun MENE LÄÄKÄRIIN ei näy tepsivän?
Muiden paino on typerä pakkomielle.
Muiden noin sairas haukkuminen on typerä pakkomielle. Mistä kohtaa löysit aloituksesta loukkauksen? Kysymys oli, MILLAISIA OHJEITA ylipainoinen kaipaa, jos selkokielinen ruokavaliosuositus ei riitä - mikään aloituksessa ei kielinyt pakkomielteestä lihavuuteen.
Vierailija wrote:
Toteutuskelpoisia ohjeita. Jos ihmisen nälänsäätely ja hormonitoiminta on rikki, tuo toimii yhtä helposti kuin se että masentuneen käskee piristyä, reipastua ja ryhtyä toimeliaaksi.
Esimerkiksi riittävä supportio ja yksilöllisesti motivoivien ratkaisujen etsiminen voi auttaa molemmissa em. tilanteissa, siis että mietitään konkretian tasolla mikä liikunta voisi olla sinulle sellaista että sen haluaisi ehkä toistaa ja viikon päästä mietitään yhdessä että miten kävi ja mites tehdään ensi viikolla, ei niin että "täällä liikuntasuosituksessa lukee että pyöräily on hyvä, nähdään vuoden päästä terveystarkastuksessa". Kuten masennustakaan, lihavuuttakaan ei välttämättä ratkaise pelkät ohjeet ja neuvot vaikka hyviä olisivatkin, vaan voidaan tarvita lääkehoitoa ja terapeuttista, esim. kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä nousevaa työskentelyä ajatusmallien kanssa.
Jos ja kun maassa on satoja tuhansia (vakavasta) ylipainosta kärsiviä, mistä löytyy resurssit tuollaiseen kädestä pitäen -hoitoon? Terveydenhuolto on muutenkin jo kriisissä hoitaja- ja lääkäripulan vuoksi.
On ilmiselvää, että jotain pitää tehdä lihavuusepidemian hoitamiseksi, mutta toisin kuin esim. masennus, lihavuus on täysin itseaiheutettua. On siis väärä ratkaisu viedä resurssia mielenterveyspuolelta lihavuuden hoitoon.
Vierailija wrote:
Ap on narsistinen peikko, jonka kannattaa pysyä hiljaa kolossaan ettei joku lähde peikontappohommiin.
Näitähän on paljon äärioikeistossa, vasarointiin, ampumiseen ja pommipakettiin valmiita läskejä poikia.
Mene, hullu, takaisin nukkumaan.
Liiku enemmän ja syö vähemmän ei kerro mitään ihmisen kehon hormonien vaikutuksesta aineenvaihduntaan ja suoliston bakteeristoon, josta se varsinainen painonhallinta riippuu. Varsinkin jos on jo kokeillut tuota ohjetta, eikä se ole johtanut mihinkään tuloksiin.