Lue keskustelun säännöt.
Onko muiden lapset valittaneet lukion opetuksen tasosta?
20.10.2023 |
Lapseni ei ymmärrä, että kenelle opetus oikein on suunnattu, kun se muistuttaa yksinkertaisuudessaan alakoulun opetusta. Tunneilla on kuulemma pitkästyttävää, vaikka aine on mieleinen. Ja kurssimateriaalista jää liioittelematta puolet käsittelemättä.
Onko teillä muilla nuoret olleet turhautuneita lukion opetuksen tasoon, kun se ei vastaa lukiovaatimuksia?
Kommentit (63)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Lukiohan on täyttä pelleilyä. Ei ole edes oikeita kirjoja. Tunteja liian vähän. Kauhea kiire koko ajan.
Kyllä hyvissä lukioissa on vielä kirjat. Kiire on aina ollut.
Kerropa muutama lukio, joissa käytetään ihan oikeita kirjoja. Se olisi arvokas tieto monelle.
Miten muuten vertaisit lukio-opiskelun kiireellisyyttä vaikka 1980-luvulla ja nyt 2020-luvulla? Ainako yhtä kiirettä on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Omassa aineessani tasoerot on valtavat. Koen jatkuvaa riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta kun en saa pidettyä heikoimpia pinnalla enkä toisaalta tarjottua lahjakkaimmille riittävästi haastetta.
Anna heikoimpien pudota. Ei se ylioppilastodistus ole mikään ihmisoikeus, jonka kaikkien pitäisi saada.
Et taida oikein ymmärtää opettajan ammattia ja siihen liittyviä eettisiä näkökohtia. Pitäisikö lääkärin ajatella samaan tapaan, että antaa heikoimpien vaan menehtyä?
Yläkoulussa pitäisi saada ysillä riittävän hyvä keskiarvo, että lapsi pääsisi lukioon, jossa on parempi oppilasaines ja sitä myöten vaativampi opetus. Se avaa paremmin mahdollisuuden menestymiseen YO-kirjoituksissa , joka puolestaan mahdollistaa reitin hyvään jatko-opiskelupaikkaan. Jo keskimääräiselle oppijalle tämä kaikki on mahdollista. Se vaatii tosin joidenkin kohdalla hitonmoisia istumalihaksia ja vähemmän roikkumista sosiaalisessa mediassa.
Ei valittanut meillä, poika kävi Ressun lukion jonka laittoi myös ensimmäiseksi hakutoiveeksi vaikka olikin täysin varmaa, että pääsee sinne. Kirjat hankki perinteisinä versioina aineista jotka kirjoitti+sähköiset versiot ja tietty MAOLin.
Itselläni on kaksi lasta. Heistä toinen juuri valmistui lukiosta ja toinen on siinä samassa suositussa lukiossa. Eka oli todella itsenäinen opinnoissaan, joten hänelle käy hyvin se, että opettaja "häiritsee" mahdollisimman vähän ja saa itse opetella asian (digi)kirjasta ja tehtäviä tekemällä. Tämä toteutui erityisesti korona-ajan etäkoulussa oikein hyvin.
Kuopus sitten haluaisi sitä opetusta. Hän ihmettelee tätä, että suuri osa reaaliaineiden kappaleista voi jäädä opeteltavaksi itse. Pitkän matikan tunnilla vaan tehdään itsenäisesti tehtäviä. Periaatteessa opelta voi kysyä, mutta 30 oppilaan ryhmässä ei oikeasti saa apua.
Yhdestä kemian opesta ovat molemmat valittaneet. Ei kuulemma osaa ainettaan ja opettaa kerrassaan väärin.Osa opettajista myös arvostelee suoritukset aivan liian hitaasti ja arvosanan saaminen Wilmaan voi kestää kuukausia, joku yli puoli vuottakin lukuisista muistutuksista huolimatta. Yksi ope oli juuri vahingossa laittanut kaikille hyväksytty-merkinnän sijasta hylätty-merkinnän. Kesti tosi kauan saada tuo vaihtumaan.
Lapset ovat kavereineen puhuneet paljon opettajista ja on aivan selvää, että opettajat jakavat mielipiteitä. Yksi tykkää yhdestä ja toinen inhoaa häntä. Oppimistyylit ovat niin erilaisia, että kaikkia ei voi miellyttää. Esim. matikan opeista esikoinen valitti, kun yksi ope käy tosi tarkkaan tunneilla läpi, miten laskuja lasketaan ja koko tunti menee hukkaan tähän, eikä pääse etenemään omaa tahtiaan. Kuopus taas tykkää hänestä. Esikoisen suosikkiope piti taas matikan tunnin alussa meditaatioharjoituksia ja tämän jälkeen sai tehdä tehtäviä itsekseen. Kuopus ei voi sietää meditaariota, saati tapaa, jossa ei opeteta yhdessä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on erittäin korkeatasoinen lukio-opetus.
Menkääs ruotsalaiseen lukioon, näette mitä paskaa se on.
Ei ole edes ylioppilaskirjoituksia, joissa testataan kypsyys ja osaaminen ja valmius jatko-opintoihin.
Vierailija wrote:
Suomessa on erittäin korkeatasoinen lukio-opetus.
Menkääs ruotsalaiseen lukioon, näette mitä paskaa se on.
Ei ole edes ylioppilaskirjoituksia, joissa testataan kypsyys ja osaaminen ja valmius jatko-opintoihin.
Ruotsin tilanne on katastrofaalinen. Suomea ei tule verrata siihen. Mieluummin tulee kysyä, millaista Suomen lukio-opetus on tänään verrattuna siihen, mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Suomen lukio-opetuksen tila ei ole hyvä ollenkaan tällä hetkellä. Oppimistulokset ovat romahtaneet. Luku- ja kirjoitustaidonkin kanssa on monilla vaikeuksia. Rimoja on laskettu kautta linjan. Tämän päivän ylioppilas ei olisi menestynyt takavuosien yo-kokeessa.
Tämä ei johdu opettajista vaan koulutuspoliittisista linjauksista, joiden vuoksi opettajat eivät voi hoidella omia hommiaan niin kuin ymmärtävät hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Suomessa on erittäin korkeatasoinen lukio-opetus.
Menkääs ruotsalaiseen lukioon, näette mitä paskaa se on.
Ei ole edes ylioppilaskirjoituksia, joissa testataan kypsyys ja osaaminen ja valmius jatko-opintoihin.
Ruotsin tilanne on katastrofaalinen. Suomea ei tule verrata siihen. Mieluummin tulee kysyä, millaista Suomen lukio-opetus on tänään verrattuna siihen, mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Suomen lukio-opetuksen tila ei ole hyvä ollenkaan tällä hetkellä. Oppimistulokset ovat romahtaneet. Luku- ja kirjoitustaidonkin kanssa on monilla vaikeuksia. Rimoja on laskettu kautta linjan. Tämän päivän ylioppilas ei olisi menestynyt takavuosien yo-kokeessa.
Tämä ei johdu opettajista vaan koulutuspoliittisista linjauksista, joiden vuoksi opettajat eivät voi hoidella omia hommiaan niin kuin ymmärtävät hyväksi.
Kiitokset tästä opetushallituksen todellisuudesta vieraantuneille byrokraateille ja erityisesti entiselle pääjohtaja Olli-Pekka Heinoselle (kok).
Valittihan nuo, kun olivat vielä lukiossa. Pitkän matikan ja fysiikan tehtäviä ratkottiin kotona yhdessä, kun opettaja ei kyennyt selittämään asioita ymmärrettävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Yläkoulussa pitäisi saada ysillä riittävän hyvä keskiarvo, että lapsi pääsisi lukioon, jossa on parempi oppilasaines ja sitä myöten vaativampi opetus. Se avaa paremmin mahdollisuuden menestymiseen YO-kirjoituksissa , joka puolestaan mahdollistaa reitin hyvään jatko-opiskelupaikkaan. Jo keskimääräiselle oppijalle tämä kaikki on mahdollista. Se vaatii tosin joidenkin kohdalla hitonmoisia istumalihaksia ja vähemmän roikkumista sosiaalisessa mediassa.
Miksi aina kirjoitetaan istumalihaksista, vaikka tärkeämpää on keskittymiskyky ja pitkäjännitteisyys? Sitä paitsi kauan istuminen on epätervellistä.
Joo oman lapsen kohdalla kokemus on myös karmea. Matematiikan opettaja istuu kuulemma edessä ja höpisee jotain vanhoja muistoja ja keskittyy niiden häirikköoppilaiden suosion hakemiseen.
Tämän oppivelvollisuuden pidentäminen on johtanut siihen, että lukiossa ei ole pääosin enää vain niitä, jotka haluaa opiskella, vaan myös ne häirikköoppilaat, joiden kannattaisi mielummin olla vaikka ammattikoulussa. Nämä häiriköt istuu siellä tunneilla häiriköimässä samalla tavalla kuin yläasteellakin. Ja tämä siis täällä maalaiskunnassa, missä on melko alhaiset keskiarvovaatimukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Yläkoulussa pitäisi saada ysillä riittävän hyvä keskiarvo, että lapsi pääsisi lukioon, jossa on parempi oppilasaines ja sitä myöten vaativampi opetus. Se avaa paremmin mahdollisuuden menestymiseen YO-kirjoituksissa , joka puolestaan mahdollistaa reitin hyvään jatko-opiskelupaikkaan. Jo keskimääräiselle oppijalle tämä kaikki on mahdollista. Se vaatii tosin joidenkin kohdalla hitonmoisia istumalihaksia ja vähemmän roikkumista sosiaalisessa mediassa.
Miksi aina kirjoitetaan istumalihaksista, vaikka tärkeämpää on keskittymiskyky ja pitkäjännitteisyys? Sitä paitsi kauan istuminen on epätervellistä.
Keskittymiskyvyn katoaminen on yksi huolestuttavimmista ilmiöistä nykylasten keskuudessa. Yksi huomattava syy ongelmiin on juuri älylaitteissa. Sen sijaan, että älylaitteita ja puhelimia kannetaan koulut täyteen, niistä pitäisi nopeasti hankkiutua eroon koulussa. Onhan se järkyttävää, jos lapsi ei kykene puoleksi tunniksi syventymään vaikka kirjan huolelliseen lukemiseen. Vielä järkyttävämpää, kun moni lapsi ei osaa enää edes lukea.
Kuulostaa hyvin erilaiselta kuin lukio 80-luvulla. Toisaalta kuulostaa samanlaiselta kuin nykyajan työelämä. Vaaditaan itseohjautuvuutta. Eri asia sotten on, kenelle se sopii ja millainen lopputulos sillä saadaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Omassa aineessani tasoerot on valtavat. Koen jatkuvaa riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta kun en saa pidettyä heikoimpia pinnalla enkä toisaalta tarjottua lahjakkaimmille riittävästi haastetta.
Olisipa tasoryhmiä.
Lukiossa??
Vierailija wrote:
Yläkoulussa pitäisi saada ysillä riittävän hyvä keskiarvo, että lapsi pääsisi lukioon, jossa on parempi oppilasaines ja sitä myöten vaativampi opetus. Se avaa paremmin mahdollisuuden menestymiseen YO-kirjoituksissa , joka puolestaan mahdollistaa reitin hyvään jatko-opiskelupaikkaan. Jo keskimääräiselle oppijalle tämä kaikki on mahdollista. Se vaatii tosin joidenkin kohdalla hitonmoisia istumalihaksia ja vähemmän roikkumista sosiaalisessa mediassa.
Tärkeintä on tasapainoisuus ja tyytyväisyys itseensä ja elämäänsä. Ei se, että vanhemmat ruoskii perfektionismiin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Suomessa on erittäin korkeatasoinen lukio-opetus.
Menkääs ruotsalaiseen lukioon, näette mitä paskaa se on.
Ei ole edes ylioppilaskirjoituksia, joissa testataan kypsyys ja osaaminen ja valmius jatko-opintoihin.
Ruotsin tilanne on katastrofaalinen. Suomea ei tule verrata siihen. Mieluummin tulee kysyä, millaista Suomen lukio-opetus on tänään verrattuna siihen, mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Suomen lukio-opetuksen tila ei ole hyvä ollenkaan tällä hetkellä. Oppimistulokset ovat romahtaneet. Luku- ja kirjoitustaidonkin kanssa on monilla vaikeuksia. Rimoja on laskettu kautta linjan. Tämän päivän ylioppilas ei olisi menestynyt takavuosien yo-kokeessa.
Tämä ei johdu opettajista vaan koulutuspoliittisista linjauksista, joiden vuoksi opettajat eivät voi hoidella omia hommiaan niin kuin ymmärtävät hyväksi.
Älä nyt viitsi puhua peetä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Omassa aineessani tasoerot on valtavat. Koen jatkuvaa riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta kun en saa pidettyä heikoimpia pinnalla enkä toisaalta tarjottua lahjakkaimmille riittävästi haastetta.
Anna heikoimpien pudota. Ei se ylioppilastodistus ole mikään ihmisoikeus, jonka kaikkien pitäisi saada.
Et taida oikein ymmärtää opettajan ammattia ja siihen liittyviä eettisiä näkökohtia. Pitäisikö lääkärin ajatella samaan tapaan, että antaa heikoimpien vaan menehtyä?
Terveys ja ylioppilastutkinto ovat kaksi täysin eri asiaa.
Kyllä moni lääkäri ajatteleekin noin.
Kuulostaa siltä että lukio valmentaa nykyajan korkeakouluopintoihin, jotka ovat samanlaista paskaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Lukiohan on täyttä pelleilyä. Ei ole edes oikeita kirjoja. Tunteja liian vähän. Kauhea kiire koko ajan.
Kyllä hyvissä lukioissa on vielä kirjat. Kiire on aina ollut.
Kerropa muutama lukio, joissa käytetään ihan oikeita kirjoja. Se olisi arvokas tieto monelle.
Miten muuten vertaisit lukio-opiskelun kiireellisyyttä vaikka 1980-luvulla ja nyt 2020-luvulla? Ainako yhtä kiirettä on ollut?
En ole se jolta kysyit , mutta kävin oman lukioni 80- luvulla. Ei silloin ollut kiireen tuntua. Olen nyt viime vuosina opettanut myös lukiossa ja hirveä kiire on. Opettajanaan ei jaksa ja oppilaat on luovuttaneet. Opetan paljon mieluummin yläkoulussa.
Anna heikoimpien pudota. Ei se ylioppilastodistus ole mikään ihmisoikeus, jonka kaikkien pitäisi saada.