Onko muiden lapset valittaneet lukion opetuksen tasosta?

Lukiosta ei ole kokemusta, mutta ihmettelen kovasti nykyistä ammattikoulun touhua. Joinain viikkoina saattaa olla jopa 2 etäpäivää, jolloin ei ole mitään opetusta vaan tuolloin on tarkoitus tehdä jotain rästejä (jos niitä sattuu olemaan). Minusta varsin omituinen ratkaisu varsinkin, kun nämä opiskelijat ovat suorittamassa vielä oppivelvollisuuttaan. Tulee vaan mieleen, että opettajia ei kiinnosta pitää tunteja vaan haluavat itse vapaata..

Omasta ammattikouluajasta on 10 vuotta aikaa ja silloin ei etäpäiviä juurikaan ollut, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa saattoi olla joku, mutta ei todellakaan joka viikko.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Suomessa on erittäin korkeatasoinen lukio-opetus.

Menkääs ruotsalaiseen lukioon, näette mitä paskaa se on.

Ei ole edes ylioppilaskirjoituksia, joissa testataan kypsyys ja osaaminen ja valmius jatko-opintoihin.

Ruotsin tilanne on katastrofaalinen. Suomea ei tule verrata siihen. Mieluummin tulee kysyä, millaista Suomen lukio-opetus on tänään verrattuna siihen, mitä se oli 20 tai 40 vuotta sitten. Suomen lukio-opetuksen tila ei ole hyvä ollenkaan tällä hetkellä. Oppimistulokset ovat romahtaneet. Luku- ja kirjoitustaidonkin kanssa on monilla vaikeuksia. Rimoja on laskettu kautta linjan. Tämän päivän ylioppilas ei olisi menestynyt takavuosien yo-kokeessa. 

Tämä ei johdu opettajista vaan koulutuspoliittisista linjauksista, joiden vuoksi opettajat eivät voi hoidella omia hommiaan niin kuin ymmärtävät hyväksi.

Kävin oman lukioni 20 vuotta sitten ja tilanne on nykyisin paljon parempi. Opiskelustrategioista ja oppimaan oppimisesta puhutaan enemmän. Lisäksi kalvosulkeiset ovat poistuneet kokonaan. Digimaailma on mahdollistanut aivan uudenlaisia opetus- ja oppimistapoja sekä tehtävämuotoja.

Lukiossa kaikki kirjat ovat digiversioina. Samoin tehtävät tehdään koneella. Kyllä nykynuoriso niitä osaa käyttää. Itse opetan digikirjasta, mutta omilla opiskelijoillani on ns. oikeat kirjat. Opetan aikuisia eri paikoissa. Muu materiaali välillä paperilla, välillä diginä. 

Lukioon ainakin pk-seudulla pääsee vain kasin keskiarvolla, joten oppilaiden taitojen pitäisi riittää. Jos maakunnissa tullaan kutosella sisään, pitää asia ratkaista maakunnissa. Se ei ole kuitenkaan yleinen ongelma lukioissa, että kaikki tulee, koska oppivelvollisuus 18. 

Ei valitellut. Kehui erityisesti matikan ja kemian opetusta. Heillä jaettiin vähän eritasoisia tehtäviä matikassa. Vaikeampia niille kenelle matikka oli helppoa ja jotka tähtäsivät arvosanoihin e-l. Kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä ihan keskitason lukiosta. 

Minkä tasoisessa lukiossa ap:n lapsi on? Jos on jossain 7 ka:n lukiossa ja oma ka on 9, niin silloin on tehnyt väärän lukiovalinnan. Aina kannattaisi hakeutua sellaiseen lukioon, jossa muutkin oppilaat ovat samaa tai parempaa tasoa. Silloin opetuksen taso on korkeampi. Näin se vaan valitettavasti on. Kaksi lastani on käynyt Etiksen ja vaatimustaso, mutta myös opetuksen taso olivat erittäin korkeita. Kaverin lapsi taas 7,5 ka:n lukiossa ja tuntuu ettei puhuta edes samasta koulutusasteesta.

Vierailija wrote:

Lukiossa kaikki kirjat ovat digiversioina. Samoin tehtävät tehdään koneella. Kyllä nykynuoriso niitä osaa käyttää. Itse opetan digikirjasta, mutta omilla opiskelijoillani on ns. oikeat kirjat. Opetan aikuisia eri paikoissa. Muu materiaali välillä paperilla, välillä diginä. 

Lukioon ainakin pk-seudulla pääsee vain kasin keskiarvolla, joten oppilaiden taitojen pitäisi riittää. Jos maakunnissa tullaan kutosella sisään, pitää asia ratkaista maakunnissa. Se ei ole kuitenkaan yleinen ongelma lukioissa, että kaikki tulee, koska oppivelvollisuus 18. 

Kyllä pääkaupunkiseudullakin on alhaisen keskiarvon lukioita.

Vierailija wrote:

Minkä tasoisessa lukiossa ap:n lapsi on? Jos on jossain 7 ka:n lukiossa ja oma ka on 9, niin silloin on tehnyt väärän lukiovalinnan. Aina kannattaisi hakeutua sellaiseen lukioon, jossa muutkin oppilaat ovat samaa tai parempaa tasoa. Silloin opetuksen taso on korkeampi. Näin se vaan valitettavasti on. Kaksi lastani on käynyt Etiksen ja vaatimustaso, mutta myös opetuksen taso olivat erittäin korkeita. Kaverin lapsi taas 7,5 ka:n lukiossa ja tuntuu ettei puhuta edes samasta koulutusasteesta.

Eli jompikumpi lukio ei noudata opetussuunnitelmaa, sillä se on sama kaikissa. (Lukuun ottamatta erikoislukioita)

Vierailija wrote:

Lukiosta ei ole kokemusta, mutta ihmettelen kovasti nykyistä ammattikoulun touhua. Joinain viikkoina saattaa olla jopa 2 etäpäivää, jolloin ei ole mitään opetusta vaan tuolloin on tarkoitus tehdä jotain rästejä (jos niitä sattuu olemaan). Minusta varsin omituinen ratkaisu varsinkin, kun nämä opiskelijat ovat suorittamassa vielä oppivelvollisuuttaan. Tulee vaan mieleen, että opettajia ei kiinnosta pitää tunteja vaan haluavat itse vapaata..

Omasta ammattikouluajasta on 10 vuotta aikaa ja silloin ei etäpäiviä juurikaan ollut, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa saattoi olla joku, mutta ei todellakaan joka viikko.

Ammattikoulutukselta vietiin rahat kun saksikäsi -Sanni oli opetusministerinä. Silloin amiskoulutus uudistettiin niin, että opetusta vähennettiin ja koulua saattaa olla vain muutama tunti päivässä ja joinakin päivinä ei lainkaan. Opettajien määrää vähennettiin. Kyse ei ole opettajien toiveesta.  

Lukion matematiikan ja fysiikan opiskelu sekä opetus ovat huonossa jamassa. Suuressa osassa lukioita ollaan hylätty kynä ja paperi sekä oppikirja. Tehtävät tehdään digitaalisesti ja pahimmillaan käytetään paljon Cas-laskinohjelmistoja. Tämä huonontaa peruskäsitteisiin oppimista, laskutekniikkaa ja ennen kaikkea rajoittaa ajattelua ja häiritsee keskittymistä. En yhtään ihmettele, että moni lukiolainen ei tykkää tehdä matematiikan tehtäviä, koska se on koneella niin hidasta ja raskasta.

Suuri osa lukiolaisista ei saa tämän johdosta kunnollista pohjaa aloittaa yliopistossa tekniikan ja luonnontieteiden opiskelua, vaikka yo-arvosanat olisivat sinänsä aivan kelvolliset. Yo-kokeissa alkupään tehtävät ovat monivalintaa ja helppoja. Täsmällisiä merkintöjä ei juuri vaadita, koska ne ovat hitaita tehdä koneella. Loppupään tehtävät ovat yo-kokeissa kylläkin vaikeutuneet, joten aivan yläpäässä yo-koe kyllä erottelee nyt paremmin. 

 

Olisi kyllä hauska kuulla, mitä mieltä esim matikan laitoksella ollaan näistä CAs-ohjelmistoista. Topologian ja funktionaalianalyysin tehtävien ratkaisua Ti-Nspiren muistiinpanosovelluksella. Ei ole ihme, että suomalaiset yliopistot hakevat hyvät opiskelijat nykyään ulkomailta.

Lukion ope

Hyvä Sanni!

Vierailija wrote:

Hyvä Sanni!

Jos sellainen kuin helvetti on olemassa, niin Sanni on tullut suoraan sieltä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Hyvä Sanni!

Jos sellainen kuin helvetti on olemassa, niin Sanni on tullut suoraan sieltä.

Kyllä! Täsmälleen näin! P.S. Hänet tunnetaan myös "lempinimellä" Sandy Graham-Lapsonen.

Lukiossa pitäisi jo olla nk. akateeminen vapaus.

Vierailija wrote:

Lukiossa pitäisi jo olla nk. akateeminen vapaus.

Höpön höpön.

Lukiolaiset ovat vielä lapsia. Sinne menevät peruskoulusta 15-kesäisinä. Ei siinä iässä lapsi tiedä eikä tarvitsekaan tietää, mikä hänestä muka tulee isona.

Lukion pitäisi olla sellainen paikka, missä tutustutaan laajasti eri oppialoihin, ja kun on tutustuttu, niin sitten ruvetaan miettimään, mille alalle suuntauisi. Tämä samalla kartuttaisi laajaa tiedollista yleissivistystä. 

Nykylukio on siinäkin hakoteillä, että mukamas jo lukioon mennessä pitäisi tietää, mille alalle lähtee, ja sitten lukiossa opiskellaan lähinnä niitä aineita, jotka liittyvät suoraan "omaan" tulevaisuuden alaan. Muut aineet sitten ovat turhia ja joutavia. Näin lukiolainen ei saa laajaa yleissivistystä. Eikä lukiolainen mitenkään voi tietää, mitä haluaa isona tehdä, kun vasta lukiossa olisi tarkoitus tutustua eri tieteenaloihin.

Kiitos runsaista vastauksista! Tästähän se tuli aika selväksi, että tämä lukio ei luultavasti ole riittävän korkeatasoinen tarjotakseen tasokasta opetusta. Lapselleni se ei ole varsinaisesti ongelma, hän kykenee kyllä opiskelemaan itsenäisesti ne mitä ei opeteta. Olemme tätä asiaa vain kotona ihmetelleet.

Täällä on kaksi lukiota, joista lapseni on siinä korkeatasoisemmassa. Mutta keskiarvoraja taisi jäädä silti alle 8:aan. Lapsellani ei ollut kuitenkaan minkäänlaista halua muuttaa pois kotoa 15-vuotiaana vain siksi, että pääsisi korkean keskiarvon lukioon, joten tällä kompromissilla nyt mennään.

Tuntuu vaan peräti hassulta, että opetus ei tähtää lainkaan siihen, että joku kirjoittaisi aineesta aikanaan L:n. Lapsellani on tuo tavoite, ja opetuksen taso on se, että kurssista ja kirjoituksista päästäisi läpi. Aivan kuin koulussa ei edes arvostettaisi aineiden hyvää osaamista ja kirjoituksissa menestymistä.

Jos aikoo kirjottaa L:n, se yleensä tapahtuu opetuksesta huolimatta. Opetuksella ja aherruksella pääsee yleensä max. E:hen, jossei lahjakkuutta löydy ja jos löytyy, siihen ei opettajaa tarvita kuin vähän ohjailemaan. 

Tämä siis oikeissa vaikeissa aineissa (ma, fy, ke, en jne), joku terveystieto ja uskonto varmaan on eri juttu ja vaatii vaan perslihaksia.

Vierailija wrote:

Menikö ap:n lapsi lukioon, jonne pääse alle 8:n keskiarvolla, vaikka paikkakunnalla olisi ollut korkeamman pääsyrajan lukio?

Tuota arvelin itsekin kysyä! Joku kyseli tasokurssien perään ja sellainenhan on olemassa. Se on tasolukio. Eli kun menee lukioon, johon ei pääse alle 9:n keskiarvolla, niin tasokkaampi oppilasmateriaali pitää lukionkin tason hyvänä! Eikä tunneilla tarvitse laahata hitaasti niiden yksinkertaisiempien oppilaiden tahdissa.

AP ynnä lapsensa valittavat vain, että opettaja ei muka opeta. Mitä ne oppilaat oppitunneilla tekevät? Siis myös se ap:n lapsi? Jos luokassa on monen sortin säheltäjää, joilla ei ole tietokone oikealta kohdalta auki, vaan siellä katsellaan ihan jotain muita juttuja, ei luokassa pysty kunnolla opettamaan. Nykynuoria on usein ihan turha komentaa, koska he eivät kuule mitään tai ole kuulevinaan ja jos kuulevatkin, niin pahimmassa tapauksessa vain haistattelevat.

Ylioppilaskokeet laaditaan ja arvostellaan siten, että tilastollisen jakauman mukaan arviolta 5 % saa arvosanaksi L:n. Näin ollen se ei voi olla opettajien työssä ykkösprioriteettina. Lisäohjausta ja  keskustelua korkealle pyrkivä oppilas saa, jos hän näkee, että opetus ei vastaa hänen tavoitteisiinsa. Lisäopetusta etänä saattaa saada myös muun paikkakunnan lukiosta. Mutta jos kyseessä on lyhyt matematiikka, jonka heikko opetus harmittaa, neuvo saattaa olla kuitenkin mieluummin harkita pitkää matematiikkaa. Lyhyen matematiikan laudatur lienee aika helppo L verrattuna useimpiin muihin aineisiin.

Vierailija wrote:

Ylioppilaskokeet laaditaan ja arvostellaan siten, että tilastollisen jakauman mukaan arviolta 5 % saa arvosanaksi L:n. Näin ollen se ei voi olla opettajien työssä ykkösprioriteettina. Lisäohjausta ja  keskustelua korkealle pyrkivä oppilas saa, jos hän näkee, että opetus ei vastaa hänen tavoitteisiinsa. 

Eli ihan tavallisessakin lukiossa on joka ryhmässä ainakin 2-3 oppilasta, jotka tähtäävät L:ään. Vaikka opettaja ei voikaan käyttää valtaosaa ajastaan näiden tavoitteiden tukemiseen, niin eikö olisi kohtuullista, että opettaja käyttäisi edes pienen osan ajastaan siihen, että hän kertoisi näille oppilaille, mitä heidän kannattaa tehdä, jotta heillä olisi parempi mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa? Ihan ilman, että oppilaan tarvitsee sitä erikseen pyytää. Suomalaisessa kulttuurissa oppilaalla on tosi korkea kynnys mennä sanomaan opettajalle: "Tämä on minulle liian helppoa, voisitko antaa vaikeampia lisätehtäviä tai edes kertoa, mistä niitä kannattaa hakea?"