Ajansuunnittelu - miksi ei opeteta kouluissa?

Hauska ap, että rupesit vänkäämään kalenterista ja otit esimerkiksi kehitysvammaiset ja autistit. Ihmisryhmät, joissa on hyvinkin tavallista "kirjoittaa kalenteriin" eli tehdä henkilön ymmärtämällä tavalla konkreettinen suunnitelma päivän kulusta. Esimerkiksi minun autistinen ja lukutaidoton veljeni katsoo päiväohjelmansa ohjaajan hänelle kuvakorteilla tekemästä kalenterista. Se näyttää tekstimuodossa tämäntyyppiseltä:

7.00 Aika herätä. Nouse sängystä.

7.15 Syö aamupala

7.45 Pese hampaat ja pue vaatteet päälle

8.00 Taksi hakee sinut kouluun

Näyttää mielestäni aikalailla kalenterilta, vaikka hänellä onkin sanojen tilalla kuvia. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

No itse olen käynyt peruskoulun, lukio ja ammattikoulun sekä ammattikorkean ja avoimen yliopiston opintoja, enkä muista missään kunnolla käyneen läpi, esim. miten löytää itselle sopivat tekniikat tai laatia aikataulu realistisesti, vaikka olen opiskellut jopa projektityöskentelyä. 

Eikö teille opetettu ollenkaan Internetin käyttöä? Ei nimittäin ole edes vaikeaa löytää tuosta aiheesta tietoa ihan omatoimisesti ilman kädestä pitämistä. 

Meinaatko että lapset ja nuoret googlettaa noita asioita, kun koulu ei suju? Ja lukevat sieltä sitten aikusille luotuja (vaikeasti ymmärrettäviä) ohjeita? Yleensä asiat pyritään opettamaan ikätasoisesti. 

 

Vai meinaatko että lukemaankin pitäisi opetella googlettamalla jos kukaan ei ole koskaan opettanut? 

No näin kolmen teinin äitinä sanoisin, että ennemmin ne sen tiedon googlettaa kuin opettajan luentona jaksaa mieleensä painaa. Luulisi nuorisotyössä toimivan edes sen verran nuoria tuntevan, että tietävät heille googlen olevan tärkeämpi tietolähde kuin opettajat. Tai ainakin mieluisampi. 

Vierailija wrote:

Ajanhallinnan oppimiseenhan juuri koti- ja ryhmätehtävät sekä tunneilla tehtävät itsenäiset tehtävät joiden pitää olla valmiita tiettyyn hetkeen mennessä liittyy, puhumattakaan kokeista.

Ei ap tajua. Hän on nyt jäänyt jumiin noihin tiettyihin termeihin eikä yhtään pysty hahmottamaan, että niitä voi oppia muutenkin kuin oppitunnilla nimeltä "ajankäytön hallinta" tai "projektinhallinta". Meistä ihan jokainen opettelee ihan joka päivä ajankäytönhallintaa, kun mietimme ehtiikö ennen jumppaa käydä kaupassa vai pitääkö mennä vasta jumpan jälkeen ja hakeeko lapsen tänään isi vai äiti jne. jne. jne. Ja pikkukoululainen opettelee sitä esim. katsomalla kellosta, milloin on aika lähteä kävelemään koululle, että ehtii ajoissa ja milloin on kulunut tunti ja päivän ruutuaika on ohi jne. jne. Teini-ikäisillä ajanhallintaa tulee ihan luonnostaan esim. harrastusten parissa. 

Ap kertoi olevansa "nuorisotyön ammattilainen". Minusta on tosi noloa, että nuorisotyön ammattilaiset ovat todella usein dissaamassa opettajien tekemää työtä. Aina saa kuulla "nuorisotyön ammattilaisen" suusta, kuinka opettajat eivät ymmärrä nuorista mitään, eivät opeta mitään tarpeellista, eivätkä osaa lähestulkoon mitään. Ja kuitenkin samat opettajan viettävät ison osan hereilläoloajastaan nuorten parissa ja monet vielä kaiken vapaa-aikansakin. Suosittelen, että nuorisotyö jalkautuisi enemmän koulujen arkeen, eikä eläisi omassa norsunluutornissaan neuvomassa, miten nuoria pitäisi kasvattaa ja opettaa. Tämä on ihan oikeasti suuri kehittämiskohde monessa kunnassa ja kaupungissa; nuorisotyö toimii hyvin erillään koulujen arjesta.

Hyvin sanottu numero 44.

Eniten tässä "nuorisotyön ammattilaisen" paasaamisessa nauratta, että hän ihan vakavissaan kysyy luulemmeko nuorten googlaavan asioita. No mitäpä luulet, kun niillä on google melkein 24/7 kädessä :D

Nuoret ei ole ihan niin tyhmiä kuin ap luulee. Kyllä ne OSAA suunnitella asioita ja hallita ajankäyttöä. Siitä se ei ole kiiinni. Niillä vaan tapahtuu samaa kuin minulla esimerkiksi siivousaikatauluni kanssa. Kovasti pitäisi laatia kunnollinen suunnitelma, mutta on niin paljon parempaakin tekemistä (kuten täällä roikkuminen). Ja sitten siinä suunnitelmassa vielä pitäisi pysyäkin. Nää, liikaa vaivaa. Olkoon. 

Näytin teinilleni ensimmäisellä sivulla olevaan ap:n vastausta siihen, mitä ajankäytön tunneilla tehtäisiin. Teini pyöräytteli ensin vähän silmiään ja totesi sitten, että mikä tossa on se uusi opittava asia. Kysyin tarkennnusta ja sanoi, että oman oppistavan opettelua, aikataulujen suunnittelua jne. käydään läpi ihan koko ajan. Että näin. 

Koulussa opetetaan, että kotona omalla ajalla tehtävään työhön voi mennä aikaa. Opetetaan myös optimoimaan valmistautumista koetilaisuuteen. Töissä joissa täytyy suorittaa tasaisesti kuunteluosuuksista ei ole kauheasti hyötyä paitsi kokouksia varten.

Etenkin akateemisissa opinnoissa tottuminen istumaan ja tekemään vasta lähellä määräaikaa voi olla haitallista, jos töistä ei selviä vähän ennen määräaikaa aloittamalla. Toki usein aikatauluttamishaasteita voi olla muillakin.

Kokemuksen kautta oppii, kunhan ihmiset totutetaan töissä tekemään eikä vetoamaan yllättäviin esteisiin kuten sairastumiseen, kiireeseen tai suunnittelurooliin syynä teettää työt muilla. Jos aikaa on ollut monta viikkoa ja sairastuu hieman ennen määräaikaa, pitäisi suurin osa olla jo valmiina.

Kyllä amk:ssa oli ajanhallintakurssi, ihan lyhyt

Nyt täytyy kyllä sanoa, että eihän siellä muuta opeteta kuin ajankäytön hallintaa. Läksyille ja kokeille annetaan ajat ja alueet mitä niihin pitää lukea, oppitunnit jaetaan minuutilleen osioihin ja oppilaille kerrotaan kuinka kauan aikaa käytetään siihen ja siihen. Jos tuosta ei ala oppia ajankäyttöä niin sitten siihen tosiaankin tarvitsee tukiopetusta. Opettajien tehtävä ei kyllä ole neuvoa vanhempia ajankäytössä. Jos vanhempi ei osaa sitä niin opetelkoot itse.

Pitäisi opettaa kun ei ne vanhempiaankaan kuuntele. Olen ihan järkyttävän väsynyt aikuisten lasteni törttöilyyn koska heillä ei ole ensimmäistäkään kansalaistaitoa ja kumpikin valittaa että ei ole ikinä koulussa opetettu yhtään mitään. Viimeksi tuli verojen maksu yllätyksenä. Ei ole ikinä kuullutkaan. Sitä ennen oli julkinen terveydenhuolto että meillä on sellainen. En tiedä mitä siellä yhteiskuntaopin tunnilla opetetaan mutta voisiko keskittyä ihan kansalaistaitojen oppimiseen niin että mukulat edes huomaa olevansa oppitunnilla. Minulle ei ole ikinä tarvinnut opettaa kaikkea kädestä pitäen, ne on opittu aikana jolloin ei ollut internettiä apuna. Itse oltiin oma-aloitteisia ja etsittiin tietoa. Nämä nykyajan nuoret on aivottomia perkeleitä lasittunein katsein, ne ei osaa hoitaa kotiaan, ei talouttaan, ei osaa yhtään mitään. Sääliksi käy työnantajia joilla nämä alle 35v tomppelit on töissä. Tänäänkin pitäisi tehdä kahden korkeakoulutetun  jonkun muun aikuisen lapsen töitä niiden puolesta, mutta en tee. Menköön taas kaikki päin helvettiä.

Ei aikaa ole olemassa, joten ei sitä voi myöskään suunnitella. Joku hullu on joskus väittänyt, että aika on rahaa, mutta kun sitä rahaakaan ei ole oikeasti olemassa. Miten ylipäätään sellaisen, jota ei ole olemassa käyttöä suunnitellaan? Menee multa täysin yli hilseen.