Miksi jotkut kohtelee näin työpaikalla?
Jos kysyn heiltä jotain tai sanon mitään, eivät katso edes päin kun vastaavat ja jopa kohdistavat puheen työkaverille minun sijaan. Joskus juttu jopa jatkuu heidän kesken ja itse jään ignooratuksi. Koskaan eivät ota toiseen suuntaan mitään kontaktia, jollei aivan pakko. Kyseessä yleensä vain miehiä. Naiset ja osa miehistä käyttäytyvät ns. normaalisti.
Ehkä heillä on jotain sosiaalisia ongelmia. Tulee silti olo, että olenko jotenkin inhottava/ruma/typerä :(
Kommentit (49)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olet kouluttautunut, nuori, kaikki mahdollisuudet vielä edessä? Kateus saa kitisemään raivosta. Tai sitten ovat kotonaan niin tossun alla että pakko on jossain päästä purkamaan patoutunutta vihaa.
Yksi entinen alaiseni sanoi kerran että hän ei saa mitään huomiota kotona mieheltään ja sen kyllä huomasi. Liki 60v nainen ja äärimmäisen huomionhakuinen, testasi rajojaan kuin pieni lapsi. Hirvittävän raskas työntekijä. Lisäksi hän oli hakenut samaa esimiespestiä jonka itse sain ja hän oli sen mokannut ylimielisellä palkkavaatimuksella.... No jokainen voi kuvitella minkälaista pilkunviilausta ja kyttäämistä, virheiden kaivelua ja osoittamista se oli minua kohtaan. Hän kun olisi ilmeisesti pärjännyt työssä paremmin 😄. Ihan sama mitä sanoin se oli kiusaamista.
Apua.. kuulostaa raskaalta..
Sitä se tosiaankin oli, mutta viisi vuotta jaksoin. Viimeisenä päivänä olisin voinut heittää pihalle ja antaa porttikiellon. Hän vielä itse sanoi että kyllä hän tietää miten pitää tehdä mutta hän saattaa joskus huvikseen tehdä väärin.
Vierailija wrote:
Kaikki ihmisuhteet on kahden kauppa. Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisikin aina miettiä olisikohan kummassakin vikaa.
Sitähän mä tässä mietin koko ajan, että mikä mussa on vikana
ap
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kaikki ihmisuhteet on kahden kauppa. Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisikin aina miettiä olisikohan kummassakin vikaa.
Sitähän mä tässä mietin koko ajan, että mikä mussa on vikana
ap
Ei sinussa ole mitään vikaa. Hengitä pari kertaa syvään, pese kasvot vaikka kylmällä vedellä. Käy kävelyllä, osta itsellesi jotain mukavaa. Käy tapaamassa jotain kivaa ihmistä. Soita kaverille ja päästä savut pihalle. Ystävä kyllä kuuntelee.
Joidenkin miesten sosiaaliset taidot ovat aivan surkeat. Naisille näitä opetetaan ja huonosta käytöksestä rangaistaan tyttöjä herkemmin. Näin siis yleistäen, ei tietenkään päde absoluuttisesti yksilötasolla.
Kun olen päälle viisikymppinen, niin lähes kaikkialla käyttäydytään sinua kohtaan noin. Ruokakaupoissa, kaikkialla.
Kukaan ei ota katsekontaktia enää.
Vierailija wrote:
Joidenkin miesten sosiaaliset taidot ovat aivan surkeat. Naisille näitä opetetaan ja huonosta käytöksestä rangaistaan tyttöjä herkemmin. Näin siis yleistäen, ei tietenkään päde absoluuttisesti yksilötasolla.
On huomattu ainakin IT-alalla. Myyjäosastolla miehetkin ovat tottakai supliikkeja ja omaavat jonkinlaiset sosiaaliset taidot. Teknisemmällä puolella taas löytyy jos jonkinlaista jurottajaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Heillä itsellään on ongelmia.
Muista, että mitä tahansa toinen ihminen sanoo tai tekee, kertoo enemmän hänestä itsestään kuin sinusta.Ota heidät sellaisena kuin he ovat: joko kusipäinä tai mieleltään epävakaina.
Itsessähän ei ole koskaan mitään vikaa?
Näinhän se. Itsereflektiosta kun sanoo edes vähän jotain, niin defenssit iskee ja miinustelu alkaa. Jokainen on vastuussa itsestään ja kuulostaahan se aika perseeltä, mutta itsetutkiskelu on hyödyllistä. Muut ihmiset lähinnä reagoi asioihin, ja niihin asioihin voi itse vaikuttaa jos tahtoo ymmärtää.
Äh olen itse aika hiljainen ja arka ja joskus kärsinyt suuresti tuosta päälle kävelystä ja ignooraamisesta. Nykyisin en enää jaksa välittää ja se, että on jo jonkin verran ikääkin tullut, on auttanut. Jos en kelpaa tällaisena hiljaisen ja arkana, niin ihan sama. Sitten en kelpaa. En pysty muuttamaan enää itseäni, annettakoon minullekin lupa olla sellainen kuin olen. Täytyy vain toivoa, että jossakin olisi minullekin tässä maailmassa paikkansa ja joku näkisi ja osaisi arvostaa minussakin olevia piirteitä jossain.
Joskus ärsyttää, kun kehotetaan vain katsomaan peiliin. Noh olen minä sinne peiliin katsonut, mutta en voi muuttua äänekkääksi ja räväkäksi väkisin. Tämä on vain minun persoonani ja tällä mennään hautaan saakka.
300 vuoden päästä me kaikki ollaan kuitenkin jo kuolleita.