Lue keskustelun säännöt.
Onko suunnitelmissa jättää työelämä ennen eläkeikää?
17.10.2023 |
Jos on niin miksi, minkä ikäisenä, millä metodilla ja pidätkö suunnitelmaa realistisena/oletko aikataulussa?
Itse voin aloittaa sillä, että en ole keksinyt mitään sellaista työtä joka kiinnostaisi minua ja josta uskoisin saavani muutakin iloa kuin palkan. Lisäksi nykyinen työni on terveyttä kuluttavaa, enkä usko sen tekemisen olevan järkevää varsinkaan myöhäiskeski-ikäisenä.
Suunnitelmissa on kerryttää riittävä sijoitusvarallisuus viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä ja sen jälkeen elää sen tuotoilla.
Tuohon on vielä kymmenen vuotta aikaa ja tällä hetkellä olen tavoitteen suhteen aikataulussa. Tietysti mitä vaan voi tapahtua, eihän tulevaisuudesta tiedä.
Kommentit (82)
Mä pohdin, että pitäisikö sitä vielä hakeutua johonkin töihin ennen eläkeikää. Olen keski-ikäinen ja viihtynyt yli kymmenen vuotta ihan vaan oloneuvoksena. Aina kun ajattelen että nyt alan kunnon kansalaiseksi ja haen töitä, niin en vaan pysty. Ihan hirveää olisi juosta jonkun muun pillin mukaan ja kello kaulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämä on jättänyt mut. En kelpaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Täytän ensi vuonna 50v ja vielä olisi tarkoitus jatkaa työntekoa muutamalla vuodella. Asuntovelkaa ei ole ja näin lapsettomana ns. pakolliset menot on noin 600e/kk (sis. ruoat). Autoa minulla ei ole. Nykyinen isompi asunto on tarkoitus myydä jossain vaiheessa ja muuttaa pienempään, jolloin nuo pakolliset menot pienenevät noin 100-150 eurolla. Sijoitussalkku on tällä hetkellä noin 200k, jota on tarkoitus alkaa kuluttamaan elämiseen, kunhan lopetan työt kokonaan. Mutta tietty nostan ensin ansiosidonnaiset ja muut tuet, vaikka muuttuisivatkin nykyisestä vieläkin hankalammiksi saada.
Työpaikalla on muutama ylipalvellut ihminen vielä töissä, vaikka kaikkien pitäisi olla jo hyvinkin eläkkeellä. Mutta kun elämässä ei ole muuta kuin se työ, niin näyttää olevan vaikeaa päästää irti. Itsellä ehdoton yläraja on 55 vuotta, kyllä 35 vuotta työelämässä saa riittää.
Mutta eipä näihin yhtä vastausta ole, vaan jokainen tavallaan..
Ei niillä kaikilla työkavereilla ole välttämättä mitenkään mahdollisuutta päästää (palkasta) irti vaikka elämässä kiinnostaisi muukin kuin työ. He ovat ehkä valinneet toisin eli perheen perustamisen, joka maksaa mutta toisaalta tuo elämään sisältöä työn lisäksi.
Itse olen jo eläkkeellä, olin töissä yhteensä n. 50 vuotta elämästäni, viimeisimmässä paikassa yli 41 v. Viihdyin töissäni. Työ voi olla myös kivaa ja mielekästä.
Olen matkustellut aina, eikä minua kiehdo asua poissa Suomesta koko talvia. Viime talvena olin yhden kuukauden Kanarialla, se riittää mulle ja keväällä Lapissa pari viikkoa.
Ehdottomasti heti kun viimeinen erä asuntolainaa on maksettu. Tällä hetkellä siis noin 61 v. Toivon ettei tule enää tarvetta millekään lisälainalle. Jos siltä tuntuu sillä hetkellä, jatkan vielä vuoden pari työelämää että kerään vähän rahaa säästöön.
Tavoite-eläkeikäni on melkein 70v! On tämä hullu järjestelmä. Vanhat raakit pitäs kiertää töissä toinen jalka haudassa ja nuoret ei saa töitä. Juu ei kiitos.
Juuri mitään ei ole säästöjä, harmi kyllä. Sijoitan silloin tällöin satasen kun ylimääräistä on (10v) mutta teen sen kyllä jotenkin huonosti kun ei ole kertynyt kuin joku kämänen 6000€. Omaisuutta kyllä on ja on sitten omaa kun jos saan kaikki lainat maksettua tavoitteessa. Myyn niitä sitten tai pihistelen toimeentulotuella tai jotain, mutta en jatka töissä enää 63-64v jälkeen vaikka mikä olisi.
N40
Voisin jäädä pois nyt jos eläisin suht vaatimattomasti, olettaen ettei tapahdu mitään odottamatonta pariin vuoteen kuten pörssiromahdusta. Saatan silti jatkaa vielä ensi vuoden jos sopimustani jatketaan, jotta säästöt olisi vielä varmemmat. Ensi vuoden lopussa olen 47v.
En missään nimessä jaksaisi henkisesti tehdä enää yli 20v töitä, työpaikat on alalla niin toksisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Mitä pidempään töissä. Sen isompi eläke.
Sorry m.muutto. En ole jäämässä eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo jättänyt. Firma saneerasi halukkaat pois ja olin 51. Nyt olen jo laitostunut elämään tukirahoilla ja vanhoilla säästöillä. Saan toimeentulotukinormin ja sukanvarressa on sen verran, että otan mitä tarvitsen, mutta en törsää. Kahdesti vuodessa käyn etelässä ja muutaman kerran jossain automatkalla. Nyt kun uusi hallitus romuttaa ansiosidonnaisen, niin en hae tosissani töitä, kun päivärrahojen nollaus ei motivoi kuten ennen. Eniten harmittaa, ettei rahoja voi sijoittaa tuottavasti oikein mitenkään.
Loinen. Sulla on rahaa ja kypsät valtiolta toimeentulotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lopetin työnteon 38-vuotiaana kun me muutettiin ulkomaille miehen työn perässä. Mies tienaa niin paljon, ettei mun tarvitse olla töissä. Nyt olen 50 ja meidän nuorin lapsi on ensi vuonna täysikäinen ja lähtee opiskelemaan. En tiedä, milloin mies meinaa lopettaa työnteon, mutta tuskin se enää yli 5 vuotta töissä on. Meillä on niin paljon rahaa, että eletään sillä hyvin loppuelämämme ja jää vielä lapsillekin.
Pakko se on, kun terveys ei kestä. Lääkäri kirjoitti jo B-lausunnon ja hakemus sisällä.
M59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut ja moni muukin sai jättää työt, kun omistajanvaihdos tuli. Tein jotain pätkää, joissa kyseltiin mua vakituiseksi, mutten suostunut. Opiskelinkin mutten viitsinyt maisteriksi asti.
Nyt lähinnä ensi vuosi vielä odotellaan eläkettä. Toivottavasti ei käy kuten 5 entiselle työkaverille eli kuolivat pois. Nyt ei ole enää kukaan tuttu entisessä paikassa. Se kertonee uuden omistajan touhuista. Työilmapiiri on surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parin vuoden sisällä kun täyttää 50 v jos jäisi työttömäksi.
Ei, teen pätkää ja keikkaa niin kauan kuin jaksan ja tarvitsee. Pitkästyn helposti ja reissurahalle on aina käyttöä. Kokopäivätyöt lopetin nelikymppisenä, niihin ei ole enää paluuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalla käynnistyi yt-neuvottelut juuri kun olin täyttänyt 60. Päätin siinä kohdassa, että mulle riittää kyseisen työn aiheuttama stressi, joten ilmottauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi. Pyyntöäni hieman ihmeteltiin, mutta siihen kuitenkin lopulta suostuttiin. Puoli vuotta oli työpaikan kirjoilla täydellä palkalla ja eduilla. Sen ajan käytin matkusteluun ja ylipäänsä itseeni. Sen jälkeen opiskelin uuden ammatin muutosturvan avulla. Uusi ammatti oli käytännössä vain jatkokoulutusta aiempaan IT-alan osaamiseeni. 61 vuotiaana pääsin OVE-eläkkeelle, josta saan verojen jälkeen käteen hieman alle 1400€ per kk. Sen turvin uskalsin perustaa oman yrityksen. Hetken jouduin etsimään yritykselleni sopivaa projektia, mutta noin puolen vuoden etsimisen jälkeen sellainen (tai tarkemmin sanottuna 2 kpl) löytyi. Sinä aikana minulle jo kertaalleen tarjottiin palkkatyötä, mutta en siihen tarttunut, kun olin jo päättänyt ryhtyä yrittäjäksi. Nyt ikää o
Liikuttavaa tavoitteellisuutta. Toivottavasti onnistut!
Vierailija kirjoitti:
Mä lopetin työnteon 38-vuotiaana kun me muutettiin ulkomaille miehen työn perässä. Mies tienaa niin paljon, ettei mun tarvitse olla töissä. Nyt olen 50 ja meidän nuorin lapsi on ensi vuonna täysikäinen ja lähtee opiskelemaan. En tiedä, milloin mies meinaa lopettaa työnteon, mutta tuskin se enää yli 5 vuotta töissä on. Meillä on niin paljon rahaa, että eletään sillä hyvin loppuelämämme ja jää vielä lapsillekin.
Eikö pelota olla toisen ihmisen varassa täysin?
Minä tykkään omasta työstäni, enkä jää pois ennen eläkeikää. Sensijaan teen 80% työaikaa ja se sopii tosi hyvin. Ikää nyt 58 v. Saan järjestellä vapaat niin, että voin esim. pitää pidemmät vkl:t . Eli käytännössä oon töissä ti-to.
Ei välttämättä, mutta nykyisen kaltaista työtä en tahdo tehdä, ainakaan kokoaikaisesti. Yhdistelen edellisiä töitä tai teen ihan muuta.
Haaveammattiani voisin tehdä liki seitsemään kymppiin.