Mistä tunnistaa bipon?
Kertonut että välillä hän masentuu/ahdistuu ja hänestä tuntuu pitkään että olisi maailman kamalin ihminen, eikä hänellä ole arvoa. Ruoskii itseään.
Sitten välillä (esim. nyt) ollut jo kuukauden todella hyvällä mielellä, sanonut että tuntuu kuin olis tärkeämpi kuin muut ihmiset, mutta silti heitä auttaa. Menee kaikkialla, kuuntelee musiikkia aamusta iltaan oikeastaan, tanssii.
En tiedä mikä nyt on? Tätä on jatkunut vuosikaudet. Alkoi masennuksena kuulemma teininä, joka loppui kuin seinään.
Voiko bipo tunnistaa mielialansa?
Kommentit (66)
Vierailija wrote:
Narsistilta nyt ainakin vaikuttaa.
Voi olla myös esim. nukkunut paremmin, piristynyt säästä tai vaikka lukemastaan kirjasta, päässyt yli jostain jota ei sinulle kerro, sivusuhteessa... esimeekkejä on vaikka ja kuinka paljon.
Joopajoo. Narsisteja taas kaikki.
Kyllä tuo bipolta kuulostaa. Alkaa teininä. Onko kuinka vanha?
Kokemuksesta tiedän, että lääkärinkin diagnoosi voi viedä kuukausia, joten ehkä sinun ei kannata alkaa diagnosoimaan.
Vierailija wrote:
Kyllä tuo bipolta kuulostaa. Alkaa teininä. Onko kuinka vanha?
Sain dg:n yli 40 vuotiaana.
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Etkö tiedä miltä näyttää pipo?
Tiedätkö eron? Näetkö sen? Bipo - pipo
I T:fors skiljer de inte på pipa och pipå, så bipo ryms säkert väl in i mängden.
Folk som försöker göra sig intressanta med klickrubriker och förkortningar på ett diskussionsforum är i sin egen klass.
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
bipo? Adhd?
Labrat. Jotkin perussairaudet tulee just tuollee esiin. Vaikka olis viitteissä, voi lääke auttaa.
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Masennushan on sitä, että mennään synkkään aikakauteen, mutta sitten palataan takaisin normaaliin.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on se, että vaivutaan synkkyyteen usein pidemmäksi aikaa, sitten palataan takaisin ja sen jälkeen mennään vastakkaiseen ääripäähän siitä synkkyydestä. Hypomaniassa olo on tosi pirteä, kuin olisi saanut pienen annoksen huumetta. Ei malta nukkua, jatkuvasti tulee ideoita kaikesta, tahtoo tehdä kaikkea.. Saattaa alkaa käyttämään rahojaan miten sattuun, ostellaan hetken mielitekoja, ollaan kiinnostuneita kaikesta jne.. Puhe on yleisemmin nopeampaa kuin muilla, saattaa olla äkkipikaisuutta ja ärtyneisyyttä. Ja todella useasti yliseksuaalisuutta.
Jos mennään ihan maniaan, niin silloin tulee myös usein mukaan sellaset psykoottiset kuvitelmat. Henkilö saattaa kuvitella olevansa tyyliin uusi Jeesus, tai että maailma on antanut heille jonkinlaisen merkin,että heidän tulee nyt lopettaa kaikki työt ja matkustaa johonkin Intiaan opettamaan tantraseksiä tai vastaavaa. Yleisemmin se henkilö muuttuu ihan kokonaan eri ihmiseksi kuin mitä he normaalisti ovat, ja he saattavat tuolloin hakea eroa parisuhteistaan, lahjoittavat rahansa pois tai käyttävät ne, alkavat käyttämään huumeita jne... Mania usein tarvitsee ihan sairaalahoitoa, koska mitä kauemmin se kestää niin sitä pahemmaksi se menee. Usein maniassa käyttäytyvä henkilö käyttäytyy kuin henkilö, joka olisi saanut ison annoksen kokaiinia.
Ihmiset sekoittaa nuo maniat liian usein ADHD:n , koska tottakai on useita päällekkäisiä meneviä oireita, mutta tosissaan kyse ei ole ADHD:sta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Masennushan on sitä, että mennään synkkään aikakauteen, mutta sitten palataan takaisin normaaliin.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on se, että vaivutaan synkkyyteen usein pidemmäksi aikaa, sitten palataan takaisin ja sen jälkeen mennään vastakkaiseen ääripäähän siitä synkkyydestä. Hypomaniassa olo on tosi pirteä, kuin olisi saanut pienen annoksen huumetta. Ei malta nukkua, jatkuvasti tulee ideoita kaikesta, tahtoo tehdä kaikkea.. Saattaa alkaa käyttämään rahojaan miten sattuun, ostellaan hetken
onko masennuksessa myös tavallista, että sen jälkeen tosiaan kävellään pää pilvissä ja kaikki on ihanaa? Toisella vanhemmalla ja minulla tällaista. Olemme siitä paljon keskustelleet, muutoin nuo kaikki mitä AP kirjoitti sopivat itsellekin. Mutta myös tuo jonkun toisen kirjoittama viesti opiskelusta.. Ittelläni se ei ole koskaan sujunut, ahdistun siitä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Masennushan on sitä, että mennään synkkään aikakauteen, mutta sitten palataan takaisin normaaliin.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on se, että vaivutaan synkkyyteen usein pidemmäksi aikaa, sitten palataan takaisin ja sen jälkeen mennään vastakkaiseen ääripäähän siitä synkkyydestä. Hypomaniassa olo on tosi pirteä, kuin olisi saanut pienen annoksen huumetta. Ei malta nukkua, jatkuvasti tulee ideoita kaikesta, tahtoo tehdä kaikkea.. Saattaa alkaa käyttä
On vähän vaikea arvella, kun en ole ihan varma mitä tuo pää pilvissä tarkoittaa. Onko se sellaista ihan normaalia hyvää oloa, vai tuleeko siinä mukana myös nuo muut oireet, eli nukkuu normaalia vähemmän, saa jatkuvasti ideoita kaikesta, pitää jatkuvasti tehdä ja olla.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Masennushan on sitä, että mennään synkkään aikakauteen, mutta sitten palataan takaisin normaaliin.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on se, että vaivutaan synkkyyteen usein pidemmäksi aikaa, sitten palataan takaisin ja sen jälkeen mennään vastakkaiseen ääripäähän siitä synkkyydestä. Hypomaniassa olo on tosi pirteä, kuin olisi saanut pienen annoksen huumetta. Ei malta nukkua, jatkuvasti tulee ideoita kaikesta
Semmoista että ajatukset juoksevat vilkkaana mielessä, tekee mieli puuhastella kokoajan ja on hankala olla aloillaan. Sellainen sisäinen levottomuus.
Jos on tosisaan sellaisia aikakausia, että masennuksen jälkeen mieli vetää ylikierroksilla, ei pysy paikoillaan ja on pakko tehdä jotain.. Ja saattaa tehdä valintoja ja tekoja mitä sitten katuu jälkeenpäin niin kuulostaa todella paljon kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulla samanlaista, melkein kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Toinen vanhempani on kertonut että välillä itsekin vaipuu synkkyyteen, mutta sieltä aina ponnistaa ylös ja elämä on taas kirkasta. Toinen vanhempi sairastui mieleltään lasten synnyttyä. Molemmat voivat hyvin nyt, mutta itsellä samankaltaista kuin AP:n tutulla.
Missä vika?
Masennushan on sitä, että mennään synkkään aikakauteen, mutta sitten palataan takaisin normaaliin.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on se, että vaivutaan synkkyyteen usein pidemmäksi aikaa, sitten palataan takaisin ja sen jälkeen mennään vastakkaiseen ääripäähän siitä synkkyydestä. Hypomaniassa olo on tosi pirteä, kuin olisi saanut pienen annoksen huumetta. Ei
Lisäten vielä, että usein tuolloin omakuvani vääristyy. Tunnen itseni kauniimmaksi kuin koskaan, tuntuu että voin saada mitä tahansa ja kenet tahansa. Sellainen tosi hyvä olo.
Nuo lainaukset ei mulla taas toimi niin vastailen tänne, mutta siis joo jos omakuva myös yllättäen muuttuu sellaiseksi, että näkee itsensä ihan huippuihmisenä niin tämä on myös yksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön oire.
Jos lääkitys on kohdillaan ja sairaus hoitotasapainossa, niin et mistään.
Se on katsos niin, että kaikki bipot eivät ole samanlaisia. Kaikki diabeetikot eivät ole samanlaisia. Kaikki syöpäpotilaat eivät ole samanlaisia. Ja niin edelleen.
Kyllä vaikuttaa kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä tuollainen siis laidasta laitaan meneminen. Vaikuttaa, että hänellä saattaisi olla se kakkostyypin bipo, kun niitähän on tyyppi 1 ja tyyppi 2. Kakkosessa ne mielialat heittelehtii hypomanian ja depression välillä ja sitten saattaa olla normaaleja kauseja... Tyyppi 1 mennään sitten ihan maniaan, jossa yleisemmin elämä lähtee käsistä, mutta noita saattaa tulla esim vuoden tai kahden välein, riippuen ihmisestä.