Nuoret haluavat kouluihin kunnon kotiruokaa: ”Tuntuu, että kaikki on korvattu jollain kasvisruoalla”

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Olisihan se tietysti ideaalia, että kaikki lapset ymmärtäisivät ilmastonmuutokset syyt ja seuraukset - jälkimmäinen koskee erityisesti heitä.



Mutta eihän tämä sinänsä yllätä, jos vanhemmatkaan eivät ota mitään vastuuta muutoksesta.

Ihmiset laittaa ihan liian paljon vastuuta 5miljoonan suomalaisen niskaan jatkuvasti. Me ollaan muutenkin jo valmiiksi ympäristöystävällisempiä kuin esim kiinalaiset, jotka maalaa vuoria vihreäksi täyttääkseen "green agenda" vaatimukset

 

Annetaan lasten syödä kunnon ruokaa

 

Jos tarkastelee historian valossa perinteistä kotiruokaa ja lounasruokaa, se nimenomaan on kasvis- ja puurovlitoinen. 

Lihaa ja kalaa on tarjottu 1-2 kertaa viikossa, yleensä viikonlopun aterialla ja silloinkin liha jatkettiin kasviksilla esim. jauheliha kasviksilla, sienillä, siemenillä, hedelmillä jne. Ja loppuruoka hyödynnettiin keitoissa. 

Lapsen ruokailutottumukset tulevat kotoa. Vanhempien esimerkistä ja asenteesta. Ja sen huomaa lapsista jo parivuotiaasta päiväkodissa, jollekin lapselle kasvikset maistuvat suurella ruokahalulla ja toiselle joku punajuuri voi olla vieras maku. 

Lihan kulutus on lähtenyt nousuun, samassa suhteessa kun alkoi tehotuotanto ja lihan hinta halpeni.  Ja tehotuotetun lihan maustakin voi olla montaa mieltä, onko se hyvää ja ravitsevaa, kun eläin on tehokasvatettu. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailija wrote:

Senkö takia vanhemmat vaatii kouluihin kotiruokaa kun eivät itse sitä kotona tee ja perhe syö vapaa-ajalla valmiita ruokia.

Tämä. Monessa kodissa ei edes viikonloppuna valmisteta kahta lämmintä ateriaa eli lounasta ja päivällistä, vaan saatetaan käydä jossakin pizzeriassa syömässä pizza ja se on lapsen ainoa ateria päivässä. 

Ja tämä näkyy maanantaina kouluruokailussa, kun lapset ovat olleet kotona nälässä, jolloin pakko varata ruokaa normaalia enemmän, ettei ruoka loppuisi kesken, kun ruuan menekki on jopa puolentoistakertainen. Ja nämä koululaisten viikonlopun "nälkäpäivät" huomioidaan myös ruokalistoissa eli perjantaina ja maanantaina tarjotaan raskaampaa ja energiaa sisältävämpää ruokaa. 

Ja luulen, samat vanhemmat ja aikuiset ovat arvostelemassa täällä kouluruokailua, kun vanhemmat ovat ulkoistaneet lastensa ruokailun, vaikka kouluruokailun tarkoitus olisi kattaa vain kolmannes lapsen energiatarpeensa ja loput hoidetaan kotona. Ja lapsen mielipide muodostuu samalla periaatteella, kun lapsella ei kotona ole normaalia ruokarytmiä. Ja se ei ole suinkaan aina rahasta kiinni. 

Vierailija wrote:

Näin laitoskeittiössä työskentelevänä harmittaa kun kasvisruokapäivänä hävikki on korkeimmillaan. Ymmärrän kyllä idean miksi kasvisruokapäivä on laitettu kalenteriin, mutta todellisuus on se että lapset ei silloin tule onnenkaan ruokalaan syömään. Kaupasta haetaan silloin kroisantit ja energiajuomat.

Minun puolesta voisi poistaa kasviruokapäivän jokaviikolta ja vaikka pitää sen kerran kuussa.

Tai voisiko sen kasvisruokapäivän piilottaa niin, että ruokailijat eivät tajua sitä? Jos heille ei erikseen kerrota puuropäivänä, että tänään on sitten kavisruokaa, niin eiväthän he sille tajua yökötellä.

Vierailija wrote:

Miksi pitää juuri ne suosikkiruoat korvata kasvispöperöllä? Lihapullat ja perunamuusi/spaghetti jauhelihakastikkeella on hyväksi havaittu monen mielestä.

Onko ne muka korvattu? Se kasvisversio kun yleensä on lihapullien, jauhelihakastikkeen tai vastaavan vaihtoehto heille, jotka syystä tai toisesta eivät syö sitä liharuokaa.

Miksi tämänkin ketjun on pitänyt mennä liha- ja kasvisruokatappeluksi? Kouluruoassa on ongelma, mutta se on muualla. Se on siinä, että harva tunnistaa sen "ruoan", jota tarjotaan, oli se liha- tai kasvisruokaa. Se näyttää usein samalta haalen väriseltä sotkulta, jonka seuraksi on perunoita/pastaa/riisiä. Väitän, ettei suurin osa aikuisistakaan pystyisi sanomaan, onko kyseessä liha- vai kasvisruoka ilman merkintöjä, vaikka pääsisi niitä maistamaan. Niin samoilta ne maistuvat. 

Otetaan konkreettinen vertailu kasvisruokapäivästä: sekä koulussa että armeijassa oli tarjolla "chili con vege". Koulun versiossa oli jotain vaalean harmaata kastiketta, jonka seassa lillui epämääräisiä sattumia, jotka kai olivat paljon ylikypsiä papuja. Chiliä siitä ei maistanut kukaan, ei edes kotitalousopettaja onnistunut maistamaan, että sitä olisi. Tuon sai alas juuri ja juuri menemään.

Armeissa samassa ruoassa kastike oli tummaa ja sieltä pystyi aidosti  erottamaan toisistaan eri aineisosat ja tunnistamaan, mitä ne olivat. Myös chilin palasia löytyi ja ne jopa maistuivat chililtä. Sitä syötiin hyvällä ruokahalulla.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Näin laitoskeittiössä työskentelevänä harmittaa kun kasvisruokapäivänä hävikki on korkeimmillaan. Ymmärrän kyllä idean miksi kasvisruokapäivä on laitettu kalenteriin, mutta todellisuus on se että lapset ei silloin tule onnenkaan ruokalaan syömään. Kaupasta haetaan silloin kroisantit ja energiajuomat.

Minun puolesta voisi poistaa kasviruokapäivän jokaviikolta ja vaikka pitää sen kerran kuussa.

Tai voisiko sen kasvisruokapäivän piilottaa niin, että ruokailijat eivät tajua sitä? Jos heille ei erikseen kerrota puuropäivänä, että tänään on sitten kavisruokaa, niin eiväthän he sille tajua yökötellä.

Raporttihan kertoo juuri päinvastaista, puuro uppoaa eli veikkaan että nyt kun resurssit on jaettu liha-, kasvis ja välipalan kesken niin laatu heikkoa koko skaalalla. Mieluummin sitten panostettaisiin siihen yhteen hyvään ruokaan, marginaali voi napista ja haluta erikoiskohtelua mutta mitä jos mentäisiin vain enemmistön mukana. Se että esimerkiksi 60% menee roskikseen kasvisruokapäivänä ideologian takia on ihan naurettavaa. Samoin hävikin kustannykset ovat nousseet 3 kertaisiksi ja pelkästään yhdessä kaupungissa on hintalappuna 160 000€ minkä voisi käyttää järkevämminkin.

Nuoret eivät kuitenkaan tyrmää kaikkia kouluruokia. Lounas maistuu hyvin etenkin sellaisina päivinä, jolloin tarjolla on esimerkiksi puuroa.

Kasvisruoka on myös kotiruokaa.

kotiruokaa ei ole valmisruoka ja einekset. Umamista menee vatsa sekaisin.

Vierailija wrote:

Miksi tämänkin ketjun on pitänyt mennä liha- ja kasvisruokatappeluksi? Kouluruoassa on ongelma, mutta se on muualla. Se on siinä, että harva tunnistaa sen "ruoan", jota tarjotaan, oli se liha- tai kasvisruokaa. Se näyttää usein samalta haalen väriseltä sotkulta, jonka seuraksi on perunoita/pastaa/riisiä. Väitän, ettei suurin osa aikuisistakaan pystyisi sanomaan, onko kyseessä liha- vai kasvisruoka ilman merkintöjä, vaikka pääsisi niitä maistamaan. Niin samoilta ne maistuvat. 

Otetaan konkreettinen vertailu kasvisruokapäivästä: sekä koulussa että armeijassa oli tarjolla "chili con vege". Koulun versiossa oli jotain vaalean harmaata kastiketta, jonka seassa lillui epämääräisiä sattumia, jotka kai olivat paljon ylikypsiä papuja. Chiliä siitä ei maistanut kukaan, ei edes kotitalousopettaja onnistunut maistamaan, että sitä olisi. Tuon sai alas juuri ja juuri menemään.

Armeissa samassa ruoassa kastike oli tummaa ja sieltä pysty

Olettaisin, että puolustusvoimissa budjetti per annos on suurempi kuin kouluissa. Siellä ruoka myös tehdään paikan päällä varuskunnassa. Suuressa osassa ruuista kypsennys, jäähdytys ja uudelleenlämmitys ei toimi, jos ruuassa on pidemmän ja lyhyemmän kypsytyksen vaativia ainesosia.

Vaikea sanoa, mistä kouluruuan mausteettomuus johtuu, onko se säästöä vai pyrkimys tehdä sellaista mikä menee alas myös vähemmän mausteiseen ruokaan tottuneille. Joillain paikkakunnilla on nykyään "keksitty", että keskuskeittiöillä laitetaan raaka-aineet astiaan ja ne kypsennetään vasta juuri ennen tarjoilua, mikä varmasti parantaa laatua.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

.. ja sitten kuitenkin kun noita oman lapsen ruokalistoja katsoo tai niitäkin mitä tähän ketjuun on laitettu, samat lihapullat ja spagettibologneset siellä pyörii kuin omassa lapsuudessakin.

Joku tuossa teki huomion tähän eli veikkaan että ne 80-90-luvun lihapullat ovat olleet aika erilaisia.

Itse tulkitsin tuon alkuperäisen jutun niin, että lihan määrää vähennetään liharuoassakin. Esim. omat lapseni ovat kertoneet, että koulun liharuoissa lukee lapulla yläpuolella tosi usein, että ne sisältävät soijaa, tomaattia, porkkanaa tai jotain muuta kasvista. Tämä siis selkeytyksenä allergisille, kun ei välttämättä tulisi mieleen, että jos kyseessä on vaikka jauhelihakastike, niin siinä on myös soijarouhetta. 

Siis onko jollekin ongelma se, että liharuokaan on lisätty tomaattia, porkkanaa

On se minusta ongelma, jos lihan määrää ruoassa vähennetään entisestään sillä, että puolet korvataan vaikka porkkanalla. Silloin kouluruoassa se lihan määrä liharuoassakin alkaa olla aika pieni.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Näin kouluruokaa syövän opettajan näkökulmasta sanoisin, että kouluruoassa näkyy kustannusten nousu ja se, että taitavinkaan keittäjä ei voi saada aina maukasta ruokaa aikaiseksi, jos raaka-aineet ovat aina pakastettuja tai eineksiä. Suomessa on halpoja ja hyviä raaka-aineita, vaikka nyt esimerkiksi porkkana. Siitä saa kotioloissa hyvää raastetta ja makeita keitettyjä porkkanoita. Koulussa tämäkin raaka-aine on täysin mauton muovisäkeissä tuleva raaste ja esikeitetyt nihkeät porkkanapalaset. En ole kovin ronkeli, ja arvostan todella suomalaista kouluruokaa, mutta kun työvuosia on niin paljon takana, niin harmittaa tämä nykysuuntaus kaiken aikaa huonompaan. Eikä se liharuokakaan aina kaikkien vatsaa täytä. Meillä oli viime viikolla kalakeittoa, jossa oli sen verran kalaa, että kun ensimmäiset kymmenen olivat ruokansa ottaneet, ei keitossa ollut yhtään kalanpalaa enää jäljellä, pelkkää lientä ja pe

Ei sitä voi kouluruokailussa tuoda enää useammassa erässä. Kyllä se iso keittoastia on laitettava siihen kerralla ja kun se loppuu, tuodaan sitten seuraava. En tiedä, kuinka paljon tällaisia keittoastioita isossa koulussa ruokailuissa edes menee, varmaan useampi kymmenen päivän aikana. Ei suurtalouskeittiössä ja ison laitoksen ruokailuissa voi alkaa mitään pieniä kattilallisia laittamaan tarjolle.

Helsingissä myös punnitaan hävikkiin menevän ruuan määrä,siitä vaan halukkaat kyselemään ja vertailemaan eri ruokia.

Tietysti nuoret voisivat tehdä itsekin kotona sitä kotiruokaa. Stressaantunut isä ja äiti vaan kiittäisivät,  kun joku muu kävisi edes joskus kaupassa ja huolehtisi illallisesta.

Koska kotona ei edes opetella maistamaan, jotkut vanhemmat jopa ylpeilevät sillä miten nirsoja lapset ovat, jää koulun tehtäväksi tutustuttaa lapset uusiin makuihin ja  ruokiin. Kuulin juuri peruskoululaisista, joille porkkana- ja lanttutikut dippikastikkeella välipalaksi oli uusi juttu.

Nuoret haluavat perusruokia, jotka on nimetty perusruoiksi - luulisi olevan helppo toteuttaa. "Tirolilaisen tofu-unelman" sijaan makkarakeitto ja suurin osa on tyytyväisiä. Miksi tätä ei voida toteuttaa? Ei ainakaan kustannuksista ole kiinni.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

.. ja sitten kuitenkin kun noita oman lapsen ruokalistoja katsoo tai niitäkin mitä tähän ketjuun on laitettu, samat lihapullat ja spagettibologneset siellä pyörii kuin omassa lapsuudessakin.

Joku tuossa teki huomion tähän eli veikkaan että ne 80-90-luvun lihapullat ovat olleet aika erilaisia.

Itse tulkitsin tuon alkuperäisen jutun niin, että lihan määrää vähennetään liharuoassakin. Esim. omat lapseni ovat kertoneet, että koulun liharuoissa lukee lapulla yläpuolella tosi usein, että ne sisältävät soijaa, tomaattia, porkkanaa tai jotain muuta kasvista. Tämä siis selkeytyksenä allergisille, kun ei välttämättä tulisi mieleen, että jos kyseessä on vaikka jauhelihakastike, niin siinä on myös soijarouhetta. 

Siis onko jollekin ongelma se, et

Punaista lihaa saisi syödä korkeintaan 350 g viikossa (ihan maksimissaan 500 g), joten hyvä vain, jos lihan osuutta korvataan kasviksilla. Toivottavasti myös kotona liharuuat sisältävät kasviksia, esim. jauhelihakastike porkkanaa tai kesäkurpitsaa tai linssejä, kinkkupiirakka tomaattia tai paprikaa, lihakastike ja keitot juureksia jne.

Vierailija wrote:

Tietysti nuoret voisivat tehdä itsekin kotona sitä kotiruokaa. Stressaantunut isä ja äiti vaan kiittäisivät,  kun joku muu kävisi edes joskus kaupassa ja huolehtisi illallisesta.

Koska kotona ei edes opetella maistamaan, jotkut vanhemmat jopa ylpeilevät sillä miten nirsoja lapset ovat, jää koulun tehtäväksi tutustuttaa lapset uusiin makuihin ja  ruokiin. Kuulin juuri peruskoululaisista, joille porkkana- ja lanttutikut dippikastikkeella välipalaksi oli uusi juttu.

Eihän nuorilta voi nykyään vaatia edes auttamista ruuanlaitossa, saati että pitäisi huolehtia kokonaan perheen ateriasta.

Vierailija wrote:

Nuoret haluavat perusruokia, jotka on nimetty perusruoiksi - luulisi olevan helppo toteuttaa. "Tirolilaisen tofu-unelman" sijaan makkarakeitto ja suurin osa on tyytyväisiä. Miksi tätä ei voida toteuttaa? Ei ainakaan kustannuksista ole kiinni.

Katselin paikallisen koulun tämän viikon ruokalistaa, ja siellä eksoottisin ruoka oli hummustahna, mikä oli kasvisruokailijoille tofukeiton lisäksi. Sekasyöjille oli kys. päivänä lohikeittoa. Tänään siellä näkyy olevan kalapuikkoja, tartarkastiketta ja perunamuusia, mitä muuten tarjoiltiin jo 90-luvulla eli ilmeisestikin tykätty ruoka. Vähän tekemällä tehty ja kuviteltu ongelma siis nuo erikoisesti nimetyt ruuat.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Näin laitoskeittiössä työskentelevänä harmittaa kun kasvisruokapäivänä hävikki on korkeimmillaan. Ymmärrän kyllä idean miksi kasvisruokapäivä on laitettu kalenteriin, mutta todellisuus on se että lapset ei silloin tule onnenkaan ruokalaan syömään. Kaupasta haetaan silloin kroisantit ja energiajuomat.

Minun puolesta voisi poistaa kasviruokapäivän jokaviikolta ja vaikka pitää sen kerran kuussa.

Tai voisiko sen kasvisruokapäivän piilottaa niin, että ruokailijat eivät tajua sitä? Jos heille ei erikseen kerrota puuropäivänä, että tänään on sitten kavisruokaa, niin eiväthän he sille tajua yökötellä.

Raporttihan kertoo juuri päinvastaista, puuro uppoaa eli veikkaan että nyt kun resurssit on jaettu liha-, kasvis ja välipalan kesken niin laatu heikkoa koko skaalalla. Mieluummin sitten panostettai

Et siis lukenut Ylen juttua etkä tiedä asiasta mitään.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Näin laitoskeittiössä työskentelevänä harmittaa kun kasvisruokapäivänä hävikki on korkeimmillaan. Ymmärrän kyllä idean miksi kasvisruokapäivä on laitettu kalenteriin, mutta todellisuus on se että lapset ei silloin tule onnenkaan ruokalaan syömään. Kaupasta haetaan silloin kroisantit ja energiajuomat.

Minun puolesta voisi poistaa kasviruokapäivän jokaviikolta ja vaikka pitää sen kerran kuussa.

Tai voisiko sen kasvisruokapäivän piilottaa niin, että ruokailijat eivät tajua sitä? Jos heille ei erikseen kerrota puuropäivänä, että tänään on sitten kavisruokaa, niin eiväthän he sille tajua yökötellä.

Raporttihan kertoo juuri päinvastaista, puuro uppoaa eli veikkaan että nyt kun resurssit on jaettu liha-, kasvis ja välipalan kesken niin laatu heikk

 

Tä, mitä sie oikein horiset. Oli suora lainaus ylen uutisesta :D

Alla oleva on suora lainaus Ylen uutisesta

Nuoret eivät kuitenkaan tyrmää kaikkia kouluruokia. Lounas maistuu hyvin etenkin sellaisina päivinä, jolloin tarjolla on esimerkiksi puuroa 

Yllä oleva on suora lainaus Ylen uutisesta

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vanhuksille Turussa on ihan samanlaista köyhää kasvisruokaa kotiin toimitettuna. Iso hinta vielä heillä, jotka pulittavat koko hinnan itse. (Isällåni on normaali työeläke.)

Lihaproteiinia on korvattu usein pavuilla ja herneillä. Mun laiha isä (ikää reippaasti yli 90) ei niitä syö (ilmavaivojen takia).

Joudun kokkaamaan sekaan lihaa, sillä isäni on alipainoinen. Silti jaksaa syödä koko annoksen minun lisäämäni lihan kanssa. 

Eli ihan kaikessa säästetään ihan liikaa. (Osallahan kunta kustantaa ainakin osan aterian hinnasta)

 

Nyt olet tainnut ymmärtää väärin. Ateriapalvelun lounas ei ole edes tarkoituskaan kattaa koko päivän ravinnontarvetta, vaan kolmas osan. 

Sen lisäksi vanhus pitäisi syödä aamiainen, iltapv. välipalan, päivällisen ja iltapalat. Ateriapalvelun tarjoama on vain lounas on vain yksi lämmin ru

Siis reilusti yli 90-vuotiaalle tulee Turun  kaupungin järjestämänä lounas ja päivällinen. Lounaaseen joudun lisäämään itse paistamaani lihaa. Silti syö koko annoksen. Ja on erittäin alipainoinen. 

Kohtuutonta, että annoksessa on niin vähän lihaa lähes aina, että joudun sitä lisäämään. 

Eli 2 kaupungin järjestämää annosta päivässä, jotka lämmitän. Lisäksi toki aamupala ja välipala, jolloin esim juustovoileipiä ja nutridrinkiä (josta ei tykkää) 

Vierailija wrote:

Kasvisruoka on myös kotiruokaa.

kotiruokaa ei ole valmisruoka ja einekset. Umamista menee vatsa sekaisin.

Et taida tietää mitä umami tarkoittaa🤣🤣🤣