Mitä tapahtuu kun traumaa alkaa purkamaan terapiassa?
Keskusteluni siitä, että en uskalla itkeä vastaanotolla kun hakeudun terapiaan poistettiin.
Harmi.
Ajattelin kysyä että mitäs sitten kun oikeasti joudun purkamaan tämän kaiken? Sekoanko vai mitä tapahtuu?
Pelottaa mutta olen kuitenkin kiitollinen, että apua mahdollisesti on tulossa ja ehkä kaikki tämä helpottaa vielä.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
No, minulle terapeutti suuttui. Ihmisillä on kuulemma paljon suurempia ongelmia, kuin minulla.
Oli vähän hämmentynyt olo. En sitten jatkanut hänen kanssaan. Enkä seuraavaa hakenut. Samantasoista terapiaa saan keneltä tahansa kaveriltani.
Rahat säästyy. Moni kaveri tuntee paremmin.
Ei ainakaan minulle terapeutti sanonut mitään itkemistä. Hävettihän se ensiksi, mutta terapeutti vain totesi että itke vaan, hyvä että itket ja näytät tunteesi.
Ensiksi se oli hirveää ja ahdistava, mutta nykyään trauma ei enää kummittele niin pahasti ja olen oppinut näyttämään enemmän tunteitani.
Vierailija kirjoitti:
No, minulle terapeutti suuttui. Ihmisillä on kuulemma paljon suurempia ongelmia, kuin minulla.
Oli vähän hämmentynyt olo. En sitten jatkanut hänen kanssaan. Enkä seuraavaa hakenut. Samantasoista terapiaa saan keneltä tahansa kaveriltani.
Oliko tämä siis psykoterapeutti vai joku sairaanhoitaja jonka luona kävit juttelemassa (eli terveydenhuollossa siellä mielenterveyspuolella?)
Ei kannata terapiaksi nimittäin kutsua niitä käyntejä, kun käyt sairaanhoitajan luona tai psykologin luona tuolla mielenterveyspalvelussa, kun ei ne oikeaa terapiaa ole, vaan ihan pelkkää keskusteluapua.
Psykoterapeuttini sanoi joskus, että tunteiden tunteminen ja näyttäminen eivät saa ketään sekoamaan. Sen sijaan se, että patoat tunteitasi ja työnnät ne ikään kuin sivuun, ei ole lainkaan hyväksi.
Jos itkettää, niin anna itkun tulla. Tuota varten terapeuteilla on nenäliinapaketit pöydillään (itsekin ole joutunut turvautumaan useampaan kuin yhteen nessuun :). Ammattimainen terapeutti ei hätkähdä, saati tuomitse, vaikka asiakas alkaisikin itkeä.
No, minulle terapeutti suuttui. Ihmisillä on kuulemma paljon suurempia ongelmia, kuin minulla.
Oli vähän hämmentynyt olo. En sitten jatkanut hänen kanssaan. Enkä seuraavaa hakenut. Samantasoista terapiaa saan keneltä tahansa kaveriltani.