Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan pystyt olemaan sinkkuna?
05.10.2023 |
Ja nyt tarkoitan pesun kestävää sinkkua, ei mitään kevyitä suhteita tai p*no-juttuja, olisit lapseton ja näin.
Muu maailma jatkaisi samaan malliin.
Kauan pystyisit olemaan yksin?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö moni elämään kunnon elämän jos olisi aina sinkku?
Mikä saa kuvittelemaan että sinkulla ei olisi kunnon elämä?
Läheisyyttä saa just silloin kun sitä kaipaa ja seksiä silloin kun tarvitsee.
Talous on kunnossa ja on vastuussa vain itsestään,eikä tilivelvollinen kenellekkään.
Miksi pitäisi kahlita itsensä ollakkseen "onnellinen" ja menettää tuo hyvä elämä?
Mistäs läheisyyttä ja seksiä saa silloin kun kaipaa ja tarvitsee? Onko joku online shop olemassa, vai peräti ihan lähikaupan tarjonnassa?
Nimittäin, eipä tässä kumpaakaan ole ollut tarjolla missään muodossa keneltäkään miespuoliselta n. 27 vuoteen. Itse olen yrittänyt viritellä aloitteita, mutta tyrmätyksi tullut vaan.
Toki vika on varmaan minussa, kun en kedon kauneimpia kukkia ole, joten miksipä kukaan mies juuri minusta kiinnostaisi, kun on ruusujakin saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö moni elämään kunnon elämän jos olisi aina sinkku?
Mikä saa kuvittelemaan että sinkulla ei olisi kunnon elämä?
Läheisyyttä saa just silloin kun sitä kaipaa ja seksiä silloin kun tarvitsee.
Talous on kunnossa ja on vastuussa vain itsestään,eikä tilivelvollinen kenellekkään.
Miksi pitäisi kahlita itsensä ollakkseen "onnellinen" ja menettää tuo hyvä elämä?Mistäs läheisyyttä ja seksiä saa silloin kun kaipaa ja tarvitsee? Onko joku online shop olemassa, vai peräti ihan lähikaupan tarjonnassa?
Nimittäin, eipä tässä kumpaakaan ole ollut tarjolla missään muodossa keneltäkään miespuoliselta n. 27 vuoteen. Itse olen yrittänyt viritellä aloitteita, mutta tyrmätyksi tullut vaan.
Toki vika on varmaan minussa, kun en kedon kauneimpia kukkia ole, joten miksipä kukaan mies juuri minusta kiinnostaisi, kun on ruusujakin saatavilla.
Nosta hattua ja kunnioitan sitä, että itse olet aloitteellinen, etkä vain odota ja toivo., että joku (mies) tekisi ensimmäisen aloitteen. - Koska omasta mielestäni sen ensimmäinen avaus ja aloite on kaikkein vaikein. - Ja jos ajattelee miten tai kuinka se on soveliaisnta Suomessa, niin tämäkin palsta on vain vahvistanut käsityustä, että ei oikeastaan ole ihmekkään, että ite (miehenä) saan olla sinkkuna kun en kovasti ole viehättynyt paikoista, joissa alkoholi on läsnä e. etsimään seuraani baareista, yökerhosta tms. Tai kun en ole laittanut itseäni likoon Tinderiin tai neti treffisovellusista ensimmäseillekään.
- Ja omasta rajoittuneisuudestani kertoo, että en oikein osaa lenkillä ollessani ajatella, että yritänpä iskeä, jonkun näkemäni naisen.
Toisaalta sanotaan, että sen oman rakkaansa voi kohdata ja löytää missä tahansa, mutta vaatii rohkeutta ja tilanne tajua, jos yrittää vaikka vain lähestyä toista julksiella paikalla.
- Ja vielä enemmän vaatii jos ikää on jo sen verran, että suurin osa omaa ikäluokkaani on jo pariutunut tai muutoin vakiintunut; eikä ainakaan enää ns. suurimmassa pariutumisiässä.
Miksi se sinkkuus on muka niin paha asia, mitä rivien välistä voi toisista viesteistä lukea???
Itse en osaa kuvitella itseäni suhteeseen joten sinkkuus on se luonnollinen normaalitila. Pari kertaa olen ollut ns suhteessa nuorempana mutta mainiosti jo 8v sinkkuna mennyt. Joskus harrastin kerran pari vuodessa irtojuttuja mutta ei kiinnosta enää nekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallinen kysymys. Tietysti siihen asti kunnes kohtaan tarpeeksi kiinnostavan ihmisen joka myös kiinnostuu minusta. Siihen voi mennä viikko tai sit voin olla sinkkuna loppuelämän. Irtopanot ei kiinnosta kun olen vissiin demiseksuaali.
Tähän mennessä koko elämäni ja olen siis keski-iässä. Minua ei vain kiinnosta mitkään suhteet, perheet eikä lapset. Johtunee jotenkin siitä, kun seurasin vanhempieni onnetonta avioliittoa koko lapsuuteni ja nuoruuteni.
Haaveilin koko lapsuuteni ajasta, jolloin asuisin yksin ilman mitään riippuvuussuhdetta kehenkään ihmiseen. Totta kai se toteutui eikä kaduta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle parisuhteet on vieras maailma. Olen traumojeni ja lukkojeni takia kyvytön niihin. Seksiä pystyn harrastamaan mutta en saa siitä mitään irti. Kaikista helpointa on olla sinkkuna. Ja olen reilu 30v, sinkkuus kestänee loppuelämäni.
Ei ole ottajia ollut koko 35 vuotisen elämäni aikana. Ei suhteeseen eikä seksiin. Tälleen pystyn kivasti olemaan sinkkuna kun ei ole vaihtoehtoja. Omasta mielestä olen ihan kiva ja hauska herrasmies. Mutta tämä aloitus pisti jurppimaan. Ehkä se joillekin on sitten päätöksestä kiinni. Simsalabim huomenna aloitan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisen kysymyksen voi esittää vaan nainen. Jolle on itsestään selvää että haluttua seuraa löytyy sormia napsauttamalla.
Näköjään aika monta vuotta menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näköjään aika monta vuotta menee.
Niinpä. - Yhä useammin huomaan aattelevani, että millaista elämäni tulee olemaan, jos elän loppuikänikin sinkkuna. Samalla yritän löytää ne keinot ja tavat toimia, jottei yksin elämiseni muuttuisi yksinäisyydeksi. Turhauttaa kun osalla menee sekaisin sekin, mitä on olla ja elää uyskin vs- yksinäisenä.
Luullakseni yksin eläminen ilman ympärillä olevia ihmisiä on tyydyttvämpää kuin elää yksinäisenä muiden muiden ollessa ymprillä.
Mutta miten oikeastaan kannattaisi toimia, ettei yksin oleminen muuttuisi yksinäisyydeksi. Aktiivisuutta tämä ainakin jossain määrin luullakseni vaatii.
Viimeisen pitkän suhteen(yli 10v) jälkeen olen ollut 5 vuotta sinkkuna eli en ole edes yrittänyt hakea seuraa, huonosta suhteesta toipuminen vei aikansa ja jotenkin deittailu kuulostaa nykyään niin kauhealta projektityöltä etten ole jaksanut aktivoitua. Jos ilman deittisivustoja/appeja jonkun kivan kohtaan, niin periaatteessa voisin ehkä suhteeseen alkaakin. Toisaalta yksin olemisessa on hyvät puolensa ja liian kilttinä olen vaarassa laittamaan toisen tarpeet omieni edelle, vaikka enemmänkin tarvitsisin nyt sellaisen korjaavan suhteeen jossa mua pidetään vähän niinkun kukkaa kämmennellä :) Taloudellisesti tulen onneksi hyvin toimeen itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pitkässä, hyvässä parisuhteessa ja kyllä, pystyisin elämään sinkkuna jos tämä päättyisi. Mulla ei ole koskaan ollut polttavaa tarvetta löytää parisuhde ja sinkkuna elin ennen nykyistä vuosia. Viihdyin hyvin myös yksin ja sitä olen välillä paljonkin miehen työkomennusten takia. Jos joku hyvä tyyppi tulisi vastaan kuten mieheni aikanaan, niin ehkä sitten. Tinderit ja muut deittisovellukset kierrän kaukaa.
Pikemminkin kysyisin, että kuinka pitkään pystyisin olemaan parisuhteessa! Sinkkuus on mulle elämän perustila. Parisuhde tuntuisi joltakin työleiriltä jatkuvine yhteydenpitoineen jne.
En ole oikein koskaan ollut oikeassa suhteessa, ei ole vain yhtään kiinnostanut. Kokeilin sitä joskus nuorena sosiaalisen paineen alaisena, ja asuttiinkin yhdessä joitakin vuosia, mutta ei meistä kumpikaan ollut toisesta lainkaan kiinnostunut eikä oltu mitenkään edes sitouduttu. Erottiin vuonna 2010. Sen jälkeen oli muutamia satunnaisia seksisuhteita, mutta kyllästyin niihinkin aina lopulta. Viimeisin sellainen päättyi vuonna 2012, eikä sen jälkeen ole ollut kenenkään kanssa mitään.
Ei vain mitenkään päin kiinnosta.