Miksi moni 25-30-vuotias " ei ikinä lapsia" -tyyppi haluaakin 40-vuotiaana lapsia?
 Olisi kiinnostavaa kuulla mielipiteitänne. Itse sain esikoiseni 26-vuotiaana. Tuttavapiirissä on useita sen ikäisiä henkilöitä ja pariskuntia, jotka omien sanojensa mukaan eivät halua koskaan lapsia. Olen miettinyt, käykö heillekin niin, että lapsia aletaan toivoa vasta, kun on liian myöhäistä? Mikä ihmisessä yhtäkkiä muuttuu, niin että voikin alkaa toivoa sellaista, joka on aiemmin tuntunut vastenmieliseltä?
 Tän päivän Hesarissa oli juttua aiheesta...
Kommentit (47)
Jos sä osaisit ilmaista kenelle puhut, säästyisi vastaamisen vaiva.
Mun parhaat äitikaverit on mua 10 vuotta vanhempia, ja meillä on samanikäisiä lapsia. Ei tulisi mieleenkään alkaa arvostella heidän ratkaisujaan.
Vierailija:
Toisekseen, ihan tieteellisesti todistettu, että pisimmät suhteet ovat nuorena lapsensa saaneilla.
nyt hiukan yli 30-vuotiaana on kaikilla paitsi yhdellä lapsi ja erittäin toivottuja lapsia kaikki. Tämä yksi vielä lapseton on sinkku ja musta tuntuu, että hän haluaisi miehen vain saadakseen lapsen.
 Lapsentekoon sopivaa kumppani ei ehkä ole, oikeaa opiskelualaa ei ole löydetty eikä opiskeluja saatu loppuun, työttömänä olo vaikeuttaa tulevaisuudenkin työnsaantia, työkokemuksen takia on painettava pätkätöissä pitkin Suomea, vuokrat on korkeita, asuntolainaa saa halvalla, moni päätyy ostamaan oman asunnon em tilanteessa.
 En yhtään ihmettele, että nykyään ei lapsia hankita tuolla vuosikymmenellä.
Vastasin sille, joka ihmetteli, miksi miehille sallitaan isyys vanhana äijänä, mutta naiselle ei mummoiässä.
T: 40