Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Parantumaton sairaus - elämä on nyt
04.10.2023 |
Sain kirjeellä diagnoosin sairaudesta, jota ei voida parantaa, etenemistä voidaan vain seurata. Sairauden eteneminen on yksilöllistä, mutta se tulee rajoittamaan merkittävästi normaalia elämää.
Olen vielä melko nuori (40), ja nähnyt maailmaa aika paljon, onneksi. Silti tuli olo, että nyt laitan asiat uusiksi, ja en panttaa enää haaveiden toteuttamista ja elämän elämistä. Vaikka aika arkisia ovatkin, ihan turhaa käyttää aikaa minkään vatvomiseen.
Kertokaa, minkä asioiden tekemistä olette jostain syystä pantanneet, ja jotka toteuttaisitte ensimmäisenä, kun elämä tuntuu täpärältä ja rajalliselta. Ehkä ette ole kehdanneet toteuttaa itseänne, ei ole ollut rahaa, sopiva elämäntilanne tai joku muu syy.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin suorittamasta ja kuvittelemasta, että jotain eritysisen upeaa on kokematta.
Minäkin ajattelen, että yritän nauttia ihan tavallisista asioista. Juuri niistä, joita on pitänyt itsestään selvyyksinä.
Samalla haaveilen niinkin hölmöstä asiasta kuin keittiöremontista. Ei siksi että haluaisin suorittaa, vaan että saisin kerrankin kokea hyvän ja kauniin keittiön, ja leipoa siinä omassa keittiössäni vaikka pullaa.
- Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko joku prioni- eli aivorappeumatauti? Ovat yleistyneet valtavasti koronarokotteiden seurauksena. Etenevät turbovauhtia verrattuna aikaisempiin.
Eivät ole.
Nelikymppisen parantumattomasti sairaudet ovat tällä teknologian kehityskäyrällä helposti kuuskymppisenä parannettavissa. Ei kannata ainakaan epätoivoon vaipua.
Toivon, että olisin matkustanut nuorempana vähän enemmän, siis ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei kannata lähteä tuohon ajatteluun mukaan lainkaan. Meistä jokainen tekee kuolemaa vähän joka päivä. Kenenkään ei kannata lykätä asioita, tai jättää niitä tekemättä, oli sitten sairas tai terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko joku prioni- eli aivorappeumatauti? Ovat yleistyneet valtavasti koronarokotteiden seurauksena. Etenevät turbovauhtia verrattuna aikaisempiin.
Onko tästä joku tilasto? Tiedän useamman tapauksen tosielämästä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei kannata lähteä tuohon ajatteluun mukaan lainkaan. Meistä jokainen tekee kuolemaa vähän joka päivä. Kenenkään ei kannata lykätä asioita, tai jättää niitä tekemättä, oli sitten sairas tai terve.
Onhan se nyt ihan eri tietää olevansa faktana kuolemassa eikä missään tapauksessa hengissä enää viiden vuoden kuluttua. Silloin pitää miettiä jo käytännön järjestelyjäkin. Ja on ihan eri omaisille ja läheisille.
Tsemppiä kaikille tuossa tilanteessa oleville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkihan me kuolemme joten ei tässä mitään ihmeellistä ollut vai oliko?🤷
En tekisi enää päivääkään töitä vaan lähtisin vaeltamaan vaikka Lappiin tai johonkin muuhun kauniiseen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina haaveillut Australiasta, joten lähtisin sinne. Pitkäksi aikaa kiertämään ja katsomaan paikkoja.
(Työt jättäisin niin olisi aikaa olla maailmalla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tekisi enää päivääkään töitä vaan lähtisin vaeltamaan vaikka Lappiin tai johonkin muuhun kauniiseen paikkaan.
Parantumattoman sairauden kanssa voi elää kymmeniä vuosia ja useat tällaiset sairaudet vaativat säännöllistä hoidoissa käymistä. Aika harvalle on siis taloudellisesti ja logistisesti mahdollista Lapin erämaahan pitkiksi ajoiksi suuntaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi enää päivääkään töitä vaan lähtisin vaeltamaan vaikka Lappiin tai johonkin muuhun kauniiseen paikkaan.
Parantumattoman sairauden kanssa voi elää kymmeniä vuosia ja useat tällaiset sairaudet vaativat säännöllistä hoidoissa käymistä. Aika harvalle on siis taloudellisesti ja logistisesti mahdollista Lapin erämaahan pitkiksi ajoiksi suuntaaminen.
Jotkut pysyvät sairaudet tekee sen, ettei jaksaisi tehdä tuollaisia matkoja. Kyllä minua vasta pysyvään sairauteen sairastuneena ketuttaa, etten jaksa lähteä mihinkään pidemmälle matkalle. Tai jos vointi heikkenisi kesken matkan, niin hirvittäisi olla jossain ulkomailla.
Kaikki eivät ymmärrä, että parantumaton sairaus muuttaa ihmistä. Joo, eihän kukaan tiedä kauanko elää. Parantumattomasti sairas kuitenkin tietää, että on äärimmäisen todennäköistä, ettei hän mitään ysikymppispäiviä vietä. Monet sairaudet aiheuttavat liitännäissairauksia, heikentävät vastustuskykyä yms, mikä myös osan kohdalla lyhentää elinikää. Väistämättä nämä asiat vaikuttavat siihen, mitä ihminen ajattelee tulevasta. Sairaus tuo mukanaan ymmärryksen siitä, ettei tämä ole pysyvää ja jos muutoksia aikoo tehdä, niin ne on tehtävä nyt.
Kaikkea voi tietysti haaveilla, mutta realiteetit on se ettei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät ymmärrä, että parantumaton sairaus muuttaa ihmistä. Joo, eihän kukaan tiedä kauanko elää. Parantumattomasti sairas kuitenkin tietää, että on äärimmäisen todennäköistä, ettei hän mitään ysikymppispäiviä vietä. Monet sairaudet aiheuttavat liitännäissairauksia, heikentävät vastustuskykyä yms, mikä myös osan kohdalla lyhentää elinikää. Väistämättä nämä asiat vaikuttavat siihen, mitä ihminen ajattelee tulevasta. Sairaus tuo mukanaan ymmärryksen siitä, ettei tämä ole pysyvää ja jos muutoksia aikoo tehdä, niin ne on tehtävä nyt.
Lisäänpä listaan sen, että parantumattomasti sairas tietää, että edessä on todennäköisesti vaikeampia aikoja. Terve ihminen saattaa porskuttaa pitkäänkin, on (lähes) loppuun asti toimintakykyinen ja lähtö voi tulla äkisti. Sairaalla elämä voi pitkään olla hyvinkin rajattua ja lisäksi voi olla kipuja. Mikäs siinä, jos saisi elää terveenä ja toimintakykyisenä pitkään. Monen sairaan realiteetti on se, että jäljellä olevasta ajasta osa voi olla sairauden vuoksi hyvin rajoittunutta ja vaikeaa.
Alue: Aihe vapaa
Lakkasin suorittamasta ja kuvittelemasta, että jotain eritysisen upeaa on kokematta.