*ELOKUISET 07 SYYSKUUHUN*

Koko kroppaa särkee,vaikka ei olekaan kuumetta. Tylsää. Tekisi mieli vain nukkua,mikä ei tietty onnistu. Pikkumies alkaa olla parempana. Onneksi. Flunssa ja hammaskivut yhtä aikaa olikin aika huutoa. Nyt on yksi hammas lisää, toinenkin uusi varmasti kohta tulee läpi. Vielä kestää kuitenkin vähän aikaa, ennen kuin aletaan olla taas kunnossa.



Kiva oli kuulla Monan paluusta töihin, onneksi pääset töihin, jossa on hyvä henki. Omassa ex-työpaikassani on aika kaaosta tällä hetkellä ja sinne olen hakemassa töihin. Voi jestas.. Odotan kyllä kovasti, että muitakin työpaikkoja avautuisi pian. Kyllä tuota tupperiakin tekee ihan mielellään ja se alkaa pikku hiljaa tuottaakin tulosta. Kiva niin. Ja se on itse asiassa tosi kivaa työtä.



Vitanovalla on kuvauksen perusteella jotenkin samanoloinen hiustyyppi kuin itselläni.. Toki en tiedä, miten livenä muistutettaisiin toisiamme..Olisi kyllä huippuhauskaa nähdä teidät kaikki livenä.



Täytyy mennä huilaamaan ja katsomaan lastenohjelmia lasten kanssa, kun ei ihan vointi ole paras..



Västis ja lapset

Nuhaa ollut muutaman päivän vähän joka jätkässä. Tänään sitten nosti kuumeen tähän pesueen pienimpään joka nytkin räkäisenä torkkuu tässä sylissä.



Tosi kiva vähän kuulla millaisia (minkä näköisiä) ihmisiä sieltä nimimerkkien takaa löytyy!! Minä olen sellainen "perus farkut ja ponnari tyttö" ikää tosin jo lähemmäs kolmenkymmenen (mutta tyttö kuitenkin..). Tukka on sellainen maantien värinen, olkapäille asti noin suurin piirtein.. Mittaa mulla on sen 160 ja vähän päälle ja kiloja vaille 70:tä. Yleensä siis päällä farkut ja joku ulkoilupusakka tai -takki. Tuolla pitkin mettiä kun lasten kanssa päivät kuletaan, leikkikentällä käydään myös ja tallilla tietenkin (me kun hevosharrastajia ollaan).



Kohta pitäisi isompien poikien palailla metsämörri-retkeltä joten täytyypi ruveta iltapalan laittoon.



pönttö-örvelö ja pojat 1v, 5v ja 6v

lukea näitä omakuvia! Nanin olin kuvitellut vaaleanruskeatukkaiseksi, ja Neitiniiskusen jonkun toisen tavoin vaaleahkot, pitkähköt hiukset kasvattaneeksi. JA voi läde, kun teitä voisi tavata ihan livenä, meillä olisi varmasti hauskaa keskenämme!

Joo, Västiksen omakuvan alku tuntui kovasti itseltäni, ja moni muukin seikka tuntuu usein yhdiostävän. Nyt se on flunssa, johon on meikän lisäkis nyt sairastunut oikein kunnolla sekä tyttömme että Samuli: ovat kuumeisia, voimattomia, nuhaisia ja Samppu ärtynyt kuin pieni ampiainen - onneksi tosin väsynyt sellainen. Ei saa oikein nukuttua. Kiva, juurihan sillä oli reilu viikko sitten kuumetta, ja nyt heti uudestaan.

Tsemppiä muihinkin sairastupiin ja pikaista helpotusta Neitiniiskusen pojun korvatulehduksiin!!!



Vitanova

voi rähmä täällä on kipeetä porukkaa.

meillä on tuon lääkekuurin aloitettua taas nukuttu kuin tukit kaksi yötä.ei ole hiiskahtanutkaan koko yönä.ja mikäs sen mukavampaa noiden kahden huutoyön ja nukkumattoman yön jälkeen itselle.

miten musta tuntuukin aina ihan maailmanlopulta heti kun joutuu valvomaan...

tais olla viime syksynä tuonne vuodenvaihteeseen asti joka päivä tuo kaamea olo.



aurinko paistaa meilläpäin taas monen päivän sadesuhmun jälkeen.joten tästä päivästä otetaan ilo irti ulkoilun merkeissä!

mukavaa viikonloppua kaikille.me ollaan reissussa pe-ma asti,joten palailen ensi viikolla asiaan...mitäköhän siitäkin tulee kun kavereiden kanssa mennään juhlimaan ja kaksi päivää pitäisi jaksaa...apua... =)



neitiniiskunen (kröhöm, synttärit lauantaina =) )

Meillä alkaa olemaan jo parempi olo, siis taitaa olla että vain tuo keskimmäinen enää niiskuttaa ja seki vain hieman...johan tätä niiskutusta kesti tuolta heinäkuun puoliväliltä asti...



Vitanova: no jo ihan rehellisiä ollaan mun tukka on siltä väliltä eli ei ihan tumma muttei vaaleanruskeakaan...joskus ku leikkaan noitten ukkeileiden tukkaa niin vedän omista latvat sileeksi niin sitte huomaa ku ne tippuu lattialle että niissä on hiukka punertavan ruskeaa eli vaikka mieheni tukka näyttää päässä huomattavasti vaaleammalta (hän puhuu kans maantie-sävystä) on hänen leikattu, lattialle pudonneet hiukset paljo tummemmat ku mun...aika jännä...ja mää en ole koskaan värjänny tukkaani, se taitaaki olla varmaan ainut juttu itessäni mihin olen suht tyytyväinen eli tukkani väriin...



Oishan se aika jänskä nähä teitä ihan livenä :D Voin vain kuvitella mitä meidän elokuiset toisistaan tuumaisivat :DD Jotenki sitä niin aattelee että kaikki muut on samanlaisia ku Jooel..Näittekö muuten uuden kaksplussan kantta? Siinä on sellanen suurisilmäinen pikkuneiti...aika sulonen...sanoinki miehelle että on ihan ku tyttöversio Jooelista...johtuu varmaan noista suurista ja sinisistä silmistä, jollaset meidän pikku-ukkelilla on...



Neitiniiskuselle hirmusti onnea tulevan juhlan johdosta...vitsi te jotku ootte nuoria...mulla tulee ens kerralla linssiin jo 33v, ihan järkyttävää, kakskymppisenä sitä aatteli tän ikäsistä että ne on tosi vanhoja ja jotenki se tuntu niin kaukaa haetulta että itte ois joskus sen verran ja nyt mää jo oon, KAUHEETA! kohta sitä on jo mummoki...no ei taideta kuitenkaan mennä asioiden edelle...vaikka esikko vajaan kahen vuoden päästä riparille meneeki...



Määki olen kaivannut monia elokuisia jotka ovat tässä matkan varrella kadonneet jonnekkin...ois niin mukava lukea heidänki kuulumisistaan...

Miksuliinuun törmäsin tuolla vauvakuumepuolella Neliapiloissa joissa tulee yllättäen käytyä kans ku tuo kuume pukkaa kyllä olemaan ihan järkyttävää välillä vaikka meillä tää elämä on melkosta hulinaa tuon allergikon kanssa varsiki öisin...valitettavasti meillä nukutaan niiiiiiiiiiiin paljo paremmin yöllä ku olen hälle kipulääkkeen illalla antanu :( ja sitä ku ei saa koko ajan olla antamassa...yöllä toinen herää itkemään vähintään parin tunnin välein ja ku meen häntä kattomaan niin siellä pikkumies itkee pää tyynyllä, jalat koukussa vatsan alla ja peppu pystyssä...taitaa pikkuvatsa olla välillä tosi kipeä ja mää ku en tiedä mistä ne kivut vieläki tulee!!!!!!!!!



Huomenna ois tarkotus ite mennä ronkkivalle lekurille eli gynelle...saa nyt tutkia oikein olan takaa että kaikki ois ok tuolla alakerran puolella...mää en tahdo enää mitään suppariylläreitä ja oishan se ihan kiva tietää miks mullei ei taaskaan tuu menkkoja....on se ihme ku niitäki välillä joutuu kaipaamaan vaikka niitä niin perusteellisesti inhoaa mutta jotenki ne vaan saa tän kaiken toimimaan....muuten sitä on vaan tukkaansa repivä hormoonihirviö...



Täytyy mennä repimään jotaki syötävän tyylistä tuolta kaapista, jossa taitaa palaa vaan valo joka heistuu likaisista hyllyistä...ois mentävä vielä tänä iltana kauppaan ku johan tuosta edellisestä kerrasta on jo viikko...HUOH!



Palataan, yritän tulla kertomaan huomenna lekuriuutisia jos niitä on...:DD

Ihanaa perjantai huomenna...mää olen niin viikonloppu ihminen!



nani ja Jooel 1v 24pv

Nyt vast a "ehdin palaamaan"!

On niin kiireistä tämä työläisen elo...

Nyt on kyllä pakko myöntää, että on tämä yövuoroviikko ottanut TOSI LUJILLE!!!

Oon ihan loppu ja poikki.... Vielä olis ens yö. HUOH.....



Kuvaelmaa piti tulla laittaan; siispä olen n.165cm "pitkä" ja painoa on liikaa...Hiukka elätellyt toiveita, että raakaan työelämään paluu saa taas pari kiloa häviämään. Esikoisen jälkeen kun palasin töihin, laihduin 10kg!

Tukka on lyhyehkö, ilmakihartimella aina käännelty ja nosteltu aika koholleen varsinkin takaa, edessä pulisongit nuolee ihoa. Ihan tumman ruskea on tällä hetkellä väri. Ollut jo puoli vuotta, mikä on mulle aika pitkä aika. Vuosia oli punainen eri sävyissään, mutta oli niin työläs kun piti koko ajan värjätä. Tää tumma siinä suhteessa parempi.

Kotona hengaan jossain lököpöksyissä ja t-paidassa, kauppaan/ kylään tms mennessä yleensä farkut ja huppari tai jotkut tälläset garco housut.

Hiukset pyrin aina laittaan, kun on niin törkeet nää lyhyet jollei niitä laita. Tai sitten lippis päähän;)!

Ripsaria kans koitan joka päivä suhrata ja meikkivoidetta. Etenkin nyt kun töihin palas. Pysyy iho parempana kun meikkivoide suojaa työpaikan pölyiltä!



Eipä muuta kai. Kova oon puhuun ja ihmisten kanssa yleisesti ottaen aika hyvin toimeen tuleva! Nauravainenkin aina välillä!

Ystävät ovat erittäin tärkeitä ja samoin tää palstailu on napannut mukaansa. Tai siis lähinnä TE IHANAT NAISET!!!

Aika kärkäs toisinaan sanoon oman mielipiteeni, mitä vois välillä yrittää karsia. Samoin jos sais itselleen vaikka parikin metriä lisää pinnaa, ettei aina niin pienestä se palais. Etenkin esikoisen kanssa!



Nyt mun lähdettävä tekeen eväitä töihin...

Neitiniiskuselle jo etukäteen OIKEIN OIKEIN PALJON ONNEA!!!!



T:Mona ja nukkuva muu poppoo

Mulla näkyi "vastausviesti", mutta noin siinä sitten kävi... Pahoittelut! Ehkäpä Västis ainakin nyt löytää minut :)



Hannele96

Työt varmasti vievät aikaa. Ihanaa, kun isoäiti voi hoitaa pikkuista. Ihanteellista. Meillä on turhan kaukana isovanhemmat, ei oikein hoitajia arjeksi saa. Onneksi anoppi ja appiukko hoitivat elokuussa aika paljon lapsia, sai vähän omaakin aikaa. Nyt meidän lasten eka serkku syntyi tuohon aika lähelle, joten appivanhemmat varmasti ramppaavat täällä yhä enemmän. Kiva meillekin.



Aliisa, ankka, gekkokolmonen, helga, huhtikuunvauva, iivokki, lion76, lumina, maakuli, magical, miksuliini,rapuäiti, teresa, vappukala, vauva2006, vauveli03, wintergirl, @piiu@

Ainakin tällaisia nimimerkkejä on kirjoittellut jossain vaiheessa. Ja varmasti muitakin. Komeeltani löytyi joku vanha odotuspuolen pino. Toki lisääkin on mukaan tullut ja monia tippunut.



Flunssa alkaa ehkä meidän perheessä helpottaa. Aamulla vielä koski joka paikkaan, mutta ehkä tämä tästä. Nani, nähdäänkö maanantaina? Meillä ehkä pappa ti-ke meillä kaatelemassa puita meidän tontilla..



Västis

Kesä meni niin, etten paljon ehtinyt palstaileen muuta kuin lukijan muodossa. Vauvat ovat kasvaneet taaperoksi, niin on meidän pikkumieskin, joka pari viikkoa sitten täytty 1v. 1-vuotisneuvolassa käytiin jo pari viikkoa sitten ja mitat olivat 82cm ja 11.180g. Hoikka ja pitkä poika. Taitaa tulla äitiinsä, eli itse olen 176cm ja 58kg, liian laiha tiedetään, mutta vaikka kuinka söisin niin lisää kiloja ei tule. Päinvastoin taitaa tässä pikkumiehen perässä kulkemisessa vielä muutama kilo tipahtaa. Näin on aina käynyt lasten ollessa 1-2vuotiaita.



Poika on allerginen ainakin rukiille, ohralle ja vehnälle. Koska itse olen keliaakikko, onkin pojalla nyt keliakiatestit edessä. Ei mitään väliä, vaikka olisi poikakin keliaakikko, itse olen niin tottunut gluteenittomaan ruokavalioon.



Meillä on kävelty 10kk:n ikäisestä alkaen ja KIIPEILY on tämänpäivän juttu, eli sohvalle, ruokapöydälle ja ihan joka paikkaan. Pari kertaa on pudottukin, vaikka kuinka yritän vahtia, mutta onneksi ei kuhmuja ja veristä huulta lukuunottamatta ole pahemmin sattunut.



Vielä itsestäni, eli paino ja pituus tuli mainittua. Olen punertavahiuksinen, puolipitkät, silmälasit, paksut huulet (pusuhuulet) ja nykerönenä. Isot taivaansiniset silmät omistan kuten poikammekin. Tytöillä meillä onkin isänsä silmät, eli sinivihreät.



Poika nukkuu hyvin kaikki yöt, 10-11h inahtamatta ja päiväunia 3h, joko yhdessä pätkässä tai sitten pariin otteeseen.



Vielä pojan pituudesta, tänään ostin pojalle uuden toppahaalarin talveksi ja sovitimme Remun babymallista haalaria ja 86cm oli niin jämpti, että piti ottaa 92cm haalari. Ihan tuntuu hassulta ostaa niin iso, mutta minkäs teet.



Vauveli03 ja pikkumies 1v3vko [] :x :x :x

Ja pikaista paranemista kaikille! Meillä on nyt yli kuukauden tauko taudeilta, ennenkaikkea Luukaksen korvatulehduksista (Luojan kiitos!) Lehdessä vaan luki, että aika lieviä tauteja VIELÄ liikkeellä, eli pahempaa luvassa, huoh!



Täällä kirjoittelee 170 cm, ja tällä hetkellä liian ylipainoinen punatukkainen äiti-ihminen. Huikset tuonne hartioiden yli ja harmaat on silmät. Meikkipuuteri ja ripsaria vähintään, huikset miten milloinkin. Farkuissa enimmäkseen hiihtelen ;) Isot silmät, ja kovasti puhuva suu, suomalainen pottunenä. Siinä ne tarkeimmät. Eniten itseä häiritsee tuo paino, eli kaikki kilot raskaudesta edelleen. Luulen, että Luukaksen korvatulehdukset on opettaneet pojan yöt levottomaksi, 3-10 kertaan nousen laittamaan tuttia, antamaan vettä, kääntämään, peittelemään.... Nyt vähän yöt rauhottui, kun unipussin taas kaivoin kesän jälkeen esiin. Mutta väsyneenä syö mitä sattuu, eikä jaksa liikkua, mies vielä rakentaa.( Vitsi miten hyviä tekosyitä!! :( )



Luukas on ihan mammanpoika tällä hetkellä, pari minuuttia olen ouodossa paikassa poissa näkyvistä, alkaa kamala huuto. Yritin salille viime tiistaina, lapset muksulaan ja äiti reenaamaan, mutta 10 minuutin päästä meinasi Luukakselta happi loppua, ja lopputuloksena oli yrjöt mun päälle :( Eilen mummolassa jäi hetkeksi monen tunnin siellä olon jälkeen mummin ja serkkujen kanssa: armoton huuto. Alkaa olla jo hieman hankalaa, ei tarvi meidän perheessä haaveilla kahdenkeskisestä laatuajasta vähään aikaan.



Muuten elämä on kivaa, vähän tosiaan väsyttää. Talo on jo harjakorkeudessa! Nyt täytyy lopettaa, mies lähtee raksalle merkkaileen sisäseinien paikkoja. Pitäs varmaan ulos tästä vääntäytyä ;)



Voikaa hyvin! emma ja Luukas 1v1kk

Jatkanpa sitten, kun ei oo muita näkyny ;) Sunnuntaina omat heikot tekosyyni huomattuani lähdin lasten kanssa pyöräilemään, eihän se kunnon liikunnasta käy, mutta tyhjää parempi! Koetin polkea normalia isommalla vaihteella, jotta jotain vastusta tulisi. Eilen sitten kävin ystävän kanssa kunnon lenkillä, kymmenen jälestä kävin jo maate ja aamuseittämään sain nukkua, yhellä herätyksellä! Olo on mitä mainion. Ollutkin niin paksu ja tukkonen olo, että! No taas alkoi SE uusi elämä!



Onko muilla tuollaista eroahdistusta, kuin meillä? Eilen Luukas jäi huutamaan mun perään ku lenkille lähin, vaikka isi ja sisko oli kotona. Eikä oikein ollut rauhoittunut, kun satutti itseään, ennen kuin tulin. Sitte kyllä hetkessä jo naureskeltiin...



Entä hampaita, Luukakselle tuli 10 kk mennessä 8 hammasta ja nyt kolmeen kuukauteen ei yhtään. Levottomien öiden jälkeen olen yrittänyt ikeniä kokeilla, muttei siellä mitään näy eikä tunnu.



Olen töissä tuuraamassa taas, anoppi jäi lasten kanssa. Anopin Luukas sentään jotenkin hyväksyy, meille jäivät, kun ei uskalla anopille viedä, jos siellä vaan huutaa, kotona onneksi vähän rauhallisempi.



Nyt työntekoon! Voikaa hyvin! emma ja Luukas 1v1kk

Eli poika täyttää ylihuomenna 1v1kk, ja hampaita on jo 14 kpl. Hyvin syökin kaikkea nakerreltavaa, esim. omenaa, porkkanaa ja näkkileipää.



Eroahdistusta on jo ollut jonkin aikaa ja vielä jatkuu, minä en saa poistua talosta ilman että poika huutaa perään, isille kyllä moikataan. Ja kun tulen esim. kaupasta, niin on ilo ylimmillään.



Mä lenkkeilen joka päivä rattailla ripeän lenkin ja kerran viikossa käyn kuntojumpassa, tulisin ihan hulluksi, jos en saisi liikkua.



Vauveli03 ja pikkumies kohta 1v1kk ;) []

täällä siis selvitty rankasta juhlimisviikonlopusta.ja voin kertoa etten näin ole viilettänytkään sitten nuoruusvuosien.mutta mukavaa oli sekä ystäväpariskunnan että oman miehen kanssa sitten toisena päivänä.

ja lapsilla mukavaa mummulassa,niin mikäs siinä.

mutta ottaa se kyllä niin voimille että ei kiitos enää ikinä moista hulinointia.mutta tulipahan sekin koettua.

oon vielä tänääkin ollut ihan tööt,ja eilisiltana mulla alkoi järkky päänsärky jysäri,mulla kun ei ikinä särje päätä.joten valvoin sitten koko yön.



tänään on satanut kaatamalla vettä koko päivän. olin poikien kanssa kaupunglla käymässä.kuhan mentiin kun muutakaan ei keksitty.



mies on koko päivän helsingissä työmatkalla.joten päivä on pitkä oloinen.

niin kaipaan taas jumppaan,viimeksi olin torstaina,mulle se kun on henki ja elämä,ja 4krt viikossa siellä käyn,muuten ei tuu mistään mitään...

ehkä tarvii illalla uhmata tuota kaatosadetta,ja pukea lapset siitä huolimatta,ja lähteä lenkille. 5v ihan mielellään polkee vaikka sataiskin,mutta tuo pikkumies ei oikein tykkää naamalle roiskuvasta vedestä,minä kun tykkään ennemmin juosta kun polkea (siis käy paremmin kuntoilusta)



eroahditus:meillä on jo kauan paruttu minun perääni.välillä en pääsis mihinkään,kun toinen kiljuu jalassa.miehen perään ei itke ikinä!eikä liiemmin riemusta repeä kun mies tulee kotiin,sen sijaan kun minä olen ollut poissa konttaa täyttä vauhtia syliin.



pikkumies oli lauantaina ottanut 4askelta mummulassa.sen koommin ei askeltakaan.enkä ole ainuttakaan päässyt näkemään.



meillä kuusi hammasta ollut jo iät ja ajat.

nyt tarvii laittaa pikkumies toisille tunnin päikkäreille...



neitinsiikunen ja pojat

On viime aikoina mennyt lukemisen puolelle. Kirjoittamiseen ei muka ole ollut aikaa. Nyt yritän siten raapustaa jotain, vaikka monessa eri otteessa.



Meillä on ollut pappa kylässä moottorisahan kanssa. Puita on kaatunut nyt sitten pihasta ja pitäisi varmaan koko loppuviikon ajan aina lasten kanssa siivota puita ja roskia pihasta. Siinä sitten riittää hommaa. Onneksi eilisen perusteella noi hommat onnistuu myös lasten kanssa, ainakin jotenkin. Pikkumies on tyytyväinen, kun sohii lasten haravan kanssa ja isommasta neidistä on jo vähän apuakin..



Hampaista.. Meidän pikkumiehellä oli myös 6 hammasta iät ja ajat ja kauan luulin, että pian tulee seuraavat. Kesti kai 3kk ennen kuin se 7. puhkesi ja nyt sitten on taas taukoa, ennen kuin tulee 8. Hitaasti tulee nyt hampaita. Mutta kovin kipeää taitaa tehdä.



Eroahdistus oli pikkumiehellä keväällä ja oli aika rankkaa. Ei ollut tyytyväinen ollenkaan ilman äitiä. Siis vain huusi. Tehtiin sitten niin, että pikkumies kulki minun mukanani, kunnes eroahdistus helpottui. Ja sen jälkeen itse olin läheisyysahdistuksessa ja otinkin sivutyön, jotta pääsen joskus kotoa pois ilman lapsia. Nykyisinkin poika huutaa minun perääni, vaikka menisin vain alakertaan.. Isi ei herätä niin kovia tunteita puoleen eikä toiseen. Nyt eilen taisi olla eka kerta, kun poika tajusi minun lähtevän, mutta ei itkenyt perääni. Oli toisaalta helpompi lähteäkin. Isi on saanut lasten kanssa nyt viettää iltoja enemmän. Välillä miestä se rasittaakin, mutta selvästi nyt on jotain rutiinia on tullutkin. Kiva niin. Minä kuitenkin olen lasten kanssa vähintään sen miehen töissä olon / opiskelun joka päivä ja ehdin silti illaksi lasten iltatoimille mukaan.



Syökö muuten teidän piltit hiekkaa? Esikoinen ei ollut näin kova hiekan syöjä. Nyt tulee ihan kakankin mukana hiekkaa aina välillä..



Käytiin katsomassa lasten serkkua, kun serkku oli viikon vanha. Hyvin muistin, mitä tuntuu, kun on oma pieni vauva talossa. Muistan, että tuntui ihanalta. Siitä puolesta vuodesta eteenpäin on kuitenkin ollut rankkaa ja olen välillä niin pinna kireällä, että ihan harmittaa. Mietinkin vauvan nähdessäni, että pitäiskö mennä sterilisaatioon, jotta meille ei enää tulisi uusia lapsia. Se on toisaalta sitten peruuttamaton ja oisko sekään satavarma.. Lapset ovat ihania ja kivoja, mutta inhottavaa on, kun en aina sitä niin näe ja vanhemmuus on joskus ihan syvältä.



Täytyy nyt varmaan koittaa lähettää tätä, jos vaikka onnistuisi.



Västis ja lapsoset

Huhuu.. Pinoa vain nostamassa.



Meidän neidillä on oikein synttäriputki viikonloppuna. Tänään oli yksillä lastenkutsuilla ja huomenna on toiset. Ihan hauskaa, kun on erityistä ohjelmaa hänelle viikonlopuksi. Mies oli päivän opintojensa parissa, joten nautin tänään suunnattomasti itse, kun esikoisen juhliessa kuopus nukkui päikkäreitä ja talossa oli ihan hiljaista. Ja sain tehtyä itsekin jotain ilman keskeytyksiä. Mitenköhän sitä taas jaksaa talven miehen työ+opiskeluputkea.. Täytyy varmaan yrittää saada lapset ekaa kertaa molemmat yökylään joksikin viikonloppuyöksi harjoituksen vuoksi ja sen vuoksi, että voisin itse kuunnella vain hiljaisuutta..



Västis

Onkin ollut melko hiljaista ja omalta osaltani voin laittaa tyynesti VÄSYMYKSEN ja TÖIDEN PIIKKIIN!!!!

Kyllä 3-vuorotyö kahden pienen lapsen kanssa todella vie mehut!!

Hyvä kun jaksan lapset hoitaa niin se riittää koko päivän ohjelmaksi työn ohella.



Miehenkin kanssa kiristelyä ollut ilmassa jo jonkin aikaa... :(

Mies ei tunnu huomioivan väsymystäni ollenkaan ja väsyneenä dramatisoin kaikkea enemmän kuin olisi tarpeen!

Mies kyllä oikeasti veti tänäänkin pohjat; tulin töistä vartin yli kaksi, ruokaa ei oltu laitettu, astianpesukonetta ei oltu tyhjätty, eikä siis myöskään täytetty, isoja pannuja yms ei oltu tiskattu....AAARRGGHH!!!

Mies vaan totesi, että Saana (joka sillä hetkellä nukkui) on huutanut koko päivän. Kysyin mitä olette syöneet, oli anatnut Saanalle aamulla riisifrutin(!!!!!!!!!!!!) ja puolen päivän jälkeen vähän jauhelihaa ja makaronia.. Sanoin, että oiskohan sillä ollu nälkä koko päivän????

Siis PRKLE!!!!!!!!!!!!!!!!!!

koska tää yks vee istuu sylissäni ja huutaa puuroa..



mies myös tietysti kävi päiväunille kolmen aikaan kun OLI NIIIIIN VÄSYNYT!!!!!!

Minähän olin siis herännyt vasta puoli viideltä ja tehnyt 8 h töitä..

Ei siinä sitten mitään voinut, siivosin, tiskasin, laitoin ruuan, tyhjäsin ja täytin astianpesukoneen ja pakkasin lapset ulos. Saana vaunuihin ja Ella pyörän selkään ja hiki lenkkiä tunti.....

Siis että voi mennä hermot!!!!!!!!!!

Ihan itku meinaa tulla.....

Välillä mietin tosissaan olisko helpompaa yksin???

Olisi yksi suu ainakin vähemmän ruokittavana, eikä tarvis aatella kun itseään ja lapsia!





Siis nyt mun on pakko lopettaa, ei tuu mitään. Tää apuri on nin innokas...

Sori avautuminen, mutta nyt on vaan jotenkin niin rankka vaihe!



T:väsynyt Mona ja mukelot



PS. Pikkusen huvitti kun päivällä kaiken sen hässäkän keskellä soitti joku puhelinmyyjä, joka tarjos eläketurva tarjousta, sanoin, että tällä menolla en oo hengissä enää eläkeiässä, että eipä kannata paljon sästellä sitä varten!

Kyllä loppui tyrkytys siihen...;)

kyllä vaan löydän itseni noista västiksen ja monan kirjoituksista hyvinkin.

miten västis laittoi että vauva-aika ei ehkei ole niin auvoista kuitenkaan,ja lapset on kivoja,mutta miten sitä ei silti näe tässä arjen keskellä. mitä mukavaa niissä on kun on päivän rääkynyt toiselle ja toinen taas on kitissyt koko päivän. HÄH?

ja mitä mukavaa miehessä oli kun se makas koko viikonlopun,tosin sillä oli flunssa okei,mutta mä olen kyllä lapset hoitanut 40 asteen hourukuumeessakin,siitä mä olen NIIN katkera.meillä ei oo mitään oikeuksia lorvia,ei MITÄÄN!



miehet on miehiä.mun mies on ihan ihana.leikkii tosi paljon lasten kanssa ja ottaa ne huomioon,ja osaa ihan puhua asioista,ja koittaa mutkin jotenkin tässä lomassa ottaa huomioon.mutta sitten on niitä niin perus ÄIJÄJUTTUJA mitä monakin kirjoitti.miten tuttua on kun on poissa kotoa että KAIKKI on levinnyt käsiin.

mä en ole työelämässä,mutta miten on kun itse olen välillä 1,5tuntia poissa kotoa,tuntuu että kotona on sillä aikaa saatu ihan sikakaaos aikaiseksi.

ja todellakin tiskit on tiskaamatta,vaatteet lojuu siinä mihin ne on riisuttu, kaikki hujan hajan pitkin poikin.

miehillä on vaan se "jalo" taito olla piittaamatta ylimääräsistä.välillä ajattelen että voi kun itekkin osais olla välittämättä.

mutta varmaan aika harvalla naisella riittää pinna odottamaan että koskas se mies tekis kaiken alusta loppuun asti yksin.

mä odotan vaatepinojen menoa kaappiin,likasten sukkien vientiä pyykkikoriin,joskus olen odottanut kolme päivää likaisen pannun tiskaamista,ja katin latvat ole mitään tapahtunut.

nykyään mä olen vähemmän ollut nipottamatta,koska se ei johda mihinkään.olen sen sijaan sanonut ihan ystävällisellä äänensävyllä "sukat vois viedä pyykkiin" "petaisikto sängyn" ....todella ihan kuin meidän 5v esikoiselle puhuis =) ja samalla tavalla taidan niille puhuakin.ja samalla tasolla ne tosin taitaa ollakin.

niin ja aina pitää todellakin sanoa että " tee sitä ja tätä",ja kellon aika koska lapset syö,koska nukkuu ja mitä sen jälkeen.no se aika menee varmaan ohi jahka tuo pikkumies vielä vähän varttuu.



musta tuntuu etten mäkään ehdi kirjoittaa niin ahkeraan mitä aiemmin,ja pikaseen lukemaan toisten tekstit,tosin joka päivä täälä käyn katsomassa. tuntuu vaan että on karsee hulina koko ajan.hyvä jos ehtii 15min levähtää toisen päikkäriaikaan,kun jo tietenkin esikoisellekin haluan antaa aikaani.meillä pikkumies nukkuu nykyään kahdet tunnin mittaset päikyt,ja se aika menee todella nopeaan saada jotain aikaiseksi.

ja muuten ei oo mahkuja oikeen päästä koneelle tekemään jotain kirjoituksia,kun näin iltamyöhällä toinen vaihtoehto =)



mutta kaikinpuolin kuitenkin ihan hyvin kaikki asiat.ja kukaan ei nyt erikoisemmin ole ottanut mua pannuun viime aikoina.kotona on mennyt ihan tasaiseen tahtiin.

meillä on otettu pari askelta joka päivä,joten hiljaa hyvää tulee,ei siis millään lailla vielä kävellä.pitäs noi taaperokärryt ottaa ulos.puistossa oli puistotädillä taaperot ja niitten kanssa tykkäs mennä pitkin puistoa.

en ymmärrä miksi olen jemmannut noita täällä sisällä,kun täällä ei niitten kanssa mahdu edes liikkumaan.



onko täällä nirsoja elokuisia?

meillä eletään jostain pyhästä hengestä. elää ihan cheerios muroilla joita napsii sormin päivän aikana varmaan desin,ja leivän paloja varmaan kaksi syö päivän aikana.muuten menekki on sitten pari tl luokkaa joka aterialla.

maitoakaan ei huoli kun joku 40ml pari kertaa vuorokaudessa. plääh.



no nyt pitää mennä!

neitiniiskunen ja pojat

..töitä pitäs vielä tehä...



Kauheesti on tökkiny nää sivut taas, ei ole oikein huvittanu sitte tulla lainkaan ku se on niin ärsyttävää ku saa ummet ja lammet kirjotettua niin eiköhän nää valita että sivut poissa käytöstä...huoh! Ja sama kiire muakin vaivaa ku muitaki, hyvä että ehtii jutut käydä lukemassa...



Vai on rouvilla ollu miestensä kanssa kestämistä...kyllä se elo meilläki noin kerran kolmessa kk kärjistyy...yleensä siihen liittyy miehen järkyttävä painostus työelämässä, huonosti nukutut yöt jne. ja sillon hänellä pinna katkeaa yleensä meidän kodin yleisjärjestyksestä...Mutta tuo sairastelu on kyllä samaa luokkaa...siitä olen monesti itekseni miettyny että miten ihmeessä nuo miehet on niiiiiin sairaita....

meillä minä olen se joka hyvin harvoin suutun, varsinkaan miehelleni (on niin paljo pois etten viihti käyttää sitä vähää aikaa riitelyyn) olen ns. nieleskelijä eli pidän mielummin mölyt mahassani ja määhän teen melkein kaiken kotona (en korjaa rikki menneitä juttuja...yms.) joten yleensä sitä tulee sitte jupistua itekseen...Mies kotona ollessaan (puhelimessa puhuessaan) järkkäilee samalla paikkoja...joka meillä on se "paha" eli peruspuhtaus meillä on mutta nujo tavarat tahtovat levitä ympäri huushollia...eikä yhtään helpota tämä taapero joka saa kaikki kaapit auki ja kantelee ympäriinsä niitä kapustoja tai mitä nyt jaksaakaan kantaa...Olenki sanonut etten mitään siivoojaa tartte ku harva niistä rupee järkkään paikkoja, aikaa vievin juttuhan on jo tehty ku saa imurin käteen...

Lapsille tulee taas joskus suututtua ku eivät vaan viitti uskoa mua ja aina ne samat asiat on tekemättä (joista olen muutaman kerran täälläkin naputtanut) eli huoneiden siivous, läksyjen teko, sängyn petaus jne...ne harvat jutut mitä heidä pitää tehdä jäävät yleensä tekemättä siis jos en niistä sano mitään...joten voitte kuvitella että sen nätisti sanotun viidennen taikka kahdenkymmenennen kerran jälkeen desibelit voivat nousta jopa sen kuulolle vaarallisen yli...meillähän poikien ei tarvi vielä tehdä ns kotitöitä (vaikka kyllä mun mielestä ikää heillä siihen jo olisi varsinki vanhemmalla). Anoppi on joskus verrannu mua Muumimammaan mikä on mielestäni vähän yliampuvaa...



Meillä ei olla nirsoja...tiedätte kyllä syyn...Nyt olen saanut myös perunan passaamaan ja MAIDON!! siis arvatkaapa kuinka onnessaan toinen vetää samaa pottumuusia ku muutki!! Ensin oli kyllä vähän ihmeessään että mitä tää on...ensin meillä siis huomasin että maito sopii ja sitte aattelin tuo perunan joka ei vielä kesällä sopinut hälle, lisätä ruokavalioonsa ja hyvällä menestyksellä!! Varmaan se ois passanu aiemminki mutta ku nuo kananmunat ja viljat ovat sen verran ärsyttäneet toisen vatsaa niin kaikki oli niin herkkää...Olen nyt huomannut myös ku aika niukasti tuota lajia menuussa on niin valitettavasti mun syömä kana (ainut liha mitä syön) aiheuttaa karseet punat poskiin...eli pakko mun varmaan vähentää sitäki...C-todistus tuli, täytyy ruveta täytteleen papereita kelaan...



Pitää mennä tyrnipuskaan....



nani

täältä lännestä!



Kiirusta pitää, koko ajan juostava tuli hännän alla eikä sittenkään saa kaikkea tehdyksi, sata biljoonaa asiaa rästissä...

Penskat olleet flunssassa, ja yöt ovat olleet yhtä rikkoinaista, valvottua höttöä, olenkin hiukan poikki. Lisäksi otti ja kuoli yllättäen kummisetäni, joten viikonloppuna on hautajaismatka edessä. Miehen kanssa ei juuri yhteistä hetkeä ole löytyä. Vaan aloittamani jumpat tekevät kyllä kutaa, aijaijai!



Ja Neitiniiskusen pojalla ihan sama juttu kuin meillä: muulle sapuskalle kiljutaan naama väärällä ja vain osoitellaan etusormella kaappiin, jossa on iso laatikko niitä Cheerios-rinkulamuroja! Niitä menisi vaikka minkälainen satsi alas, ja maahankin niitä on kiva heitellä...



Miesprobleemeista: Västiksen juttu (jaa, olikos se nyt Västis...?) kuulosti kyllä varsin tutulle! Meillä mies ei tosin jätä tavaroita lojumaan, paremminkin minä (kun mulla on siinä ohessa sata miljoonaa muutakin juttua tehtävänä ja aina kaikki jää kesken jonkin akuutimman hädän takia), ja jaksaa sitten nipo siitä joskus huomautella. Olisi itse täällä saakeli päivästä toiseen! Sen ajan, kun on lastensa kanssa, on vain lastensa kanssa. Ei täydy kokata, siivota, viedä pyykkejä ulos, miettiä kauppalistaa, nukuttaa kaikkia kolmea päiväunille vuoronperään jne. Meitä vaivaa ihan ykkösenä tämä yhteisen ajan puute. JA sitä aikaakin kyllä löytyisi jonkin verran, jos jotkin prioriteetit olisivat toiset. Vaan kun eivät ole. Mieluummin antaa kaikkensa työlle, opiskelulle ja muulle. Kyllähän parisuhde jaksaa odottaa ja ehtiihän sitä sitten muutaman vuoden päästä, tuntuu olevan siipan perusvireajatus, aaaarrrghhh... Äh, meitsi tuntuu vain olevan nyt hiukan uuvahtanut, kun on tullut valvottua ja on muutenkin jotenkin takkuinen olo. Kyllä se taas tästä... Ü



Viikonloppuja!



Vitanova