Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin itseluottamusta? (Haastava lapsi)
04.10.2023 |
Perhepalvelukeskuksesta on tulossa työntekijä kotona käymään. Syynä se, että kuusivuotias käyttäytyy huonosti päiväkodissa ja haasteita myös kotona. Saa raivareita, jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan. Vaikea olla ikätasoisesti paikoillaan ym. Tutkimusten mukaan ei diagnoosia, vaan ohjeita tällaisen lapsen kanssa toimimiseen halutaan antaa. Päiväkodin lisäksi kotiin.
Asia ahdistaa. Ehkä siksi, että osuu kohdalle. Lapsi tarvitsisi keskimääräistä lasta enemmän rajat, jotka ovat erittäin selkeät. Ja koen sen heikoksi kohdakseni. Työntekijän on tarkoitus auttaa. Mutta pelkään, käynti menee siihen, että heikkouteni ja osaamattomuuteni tulee esiin. Olen kovin herkkä arvostelulle ja ottamaan vastaan kielteistä palautetta.
En ole edes varma, auttaako kielteinen palaute minua. Lähipiirissäni on henkilö, joka tuo positiivisia asioita esiin, ja ajattelen, sen jälkeen minulla menee lapsenkin kanssa paremmin, kun olen silloin itsevarmempi.
Asiassa ei auta puolisoni eli lapsen isä, joka eri käänteissä tuo esiin, en osaa toimia hyvin tämän lapsen kanssa.
Kommentit (27)
Ehkä tuossa tilanteessa olisi tosiaan parasta, että sinä otat enemmän omaa aikaa ja isä enemmän kasvatusvastuuta. Isän mukavuudenhalu ei voi nyt olla määrittävä tekijä, kun lapsen elämästä kysymys.
- kolmen isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kertoo näkemyksiään myös neuvolassa. 'Lapsi käyttäytyy huonosti äidin seurassa.'
Jotenkin en osaa puolustaa itseäni, vaikka koettaisin etukäteen valmistautua. Sanoa edes, että koen olevani lapsen kanssa melko lailla yksin.
Ja olisiko siitä juuri hyötyä, syytellä toista.
Tuleva kotikäynti ahdistaa. Pelkään, että alan vain itkeä vollottaa sen aikana.
Kotona olo ilman riehuvaa lasta ei onnistu.
Miehen näkemyksen mukaan voin valvoa lasta, jos kerran olen kotona.
Saan lapsivapaata vain, jos poistun kotoa.
Poissaollessani ei liiku pyykit, tiskit, imuri, tms.
Ja niitäkin pitäisi ehtiä tehdä. Hankaloittaa poissaolojen järjestämistä kovin montaa kertaa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajojen asettaminen on heikkouteni.
Siksi siedän huonosti arvostelua sen suhteen.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa tms.
Jos minulla olisi parempi itsetunto, minua ei haittaisi miehen arvostelu.
Tietäisin tekeväni parhaani. Huolehdin lapsen perustarpeista (ruoka, vaatteet, puhtaus, uni). Annan hänelle aikani. Teippaan näkyville neuvolasta tulleet ohjeet ja koetan niitä noudattaa. Minulla vahvuuksia äitinä; osaan olla läsnä, kuuntelen. Osaan huolehtia, että arki pääpiirteissään rullaa eteenpäin. Ja rutiinit ovat tärkeitä, arkeamme pelastaa, että asiat tehdään päivästä toiseen samalla tavoin.
Mutta rajojen asettaminen. Se on heikkouteni. Lapsi on vilkas ja voimakastahtoinen. En kylläkään anna periksi, vaan olen sitkeä; sen voisi kyllä lukea yhdeksi vahvuuksistani. Mutta käytännössä jos asiat eivät mene lapsen tahdon mukaisesti, seuraa usein 20 minuutin raivareita.
Raivari tulee ehkä, koska lapsi vaistoaa, äiti ei ole jämäkkä.
Minua raivarit eivät sinänsä haittaa. Arkea voi viedä eteenpäin niinkin. Mutta kai se mukavampi olisi ilman.
Mutta miehen arvostelu ja vertailu, lapsi käyttäytyy huonosti äidin seurassa, sitä en jaksaisi. En koe hyötyväni siitä.